Estävätkö määräykset vanhan hyvän ajan talojen rakentamisen?

Tietoa kirjoittajasta Esko Kukkonen
DI, eläkkeellä oleva ympäristöministeriön yli-insinööri, toiminut myös tutkijana ja rakennuttajana. Nykyisin alan freelance-toimittaja.
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Rakennuslehdessä on viime viikkoina käyty vilkasta keskustelua lähes vuosisadan ikäisten tiilitalojen paremmuudesta nykyisiin tai viime vuosikymmeninä rakennettuihin nähden. Vahvat ja perustellut mielipiteet on esitetty vanhojen talojen puolesta. Vaikka mitään tutkimusta niissä vallitsevan sisäilmaston laadun ja ilmanvaihdon riittävyyden puolesta ei liene tehty.

Minäkin haluan tulla esittämään soppaan oman mielipiteeni. Pontimena on paitsi tuo keskustelu, myös arkkitehti tekniikan tohtori Harri Hautajärven poleeminen kirjoitus Helsingin Sanomien liitteessä pyhäinpäivän viikonloppuna.

Hän toi lisäksi esille huolensa rakentamista ohjaavien määräysten kehityksestä ja siihen vaikuttavista voimista. Siihen on varmaan syytäkin, mutta ei niin kuin Hautajärvi esittää.

Energiakriisi vaikutti määräyksiin

Ensinnäkin nuo 1970-luvun rakentamismääräykset tehtiin Hautajärven väitteistä huolimatta melko lailla vailla ulkopuolista painetta. Energian hintakriisi oli silloin vahvasti vaikuttamassa ja asenteet olivat energiansäästölle myönteiset. Eristeteollisuus tietenkin yritti tapansa mukaan esittää omia laskelmiaan ja visiittejä villatehtaisiin tehtiin. Varsinaiset viralliset lämmöneristysmääräykset kuitenkin kopsattiin suoraan asuntohallituksen aiemmin annetuista ohjeista. Kuinka paljon lobbausta sinne päin oli ollut, on minulle arvoitus.

Ilmanvaihtomääräysten laadintaan sen sijaan ei kohdistunut mitään paineita tai lobbausta teollisuuden puolelta. Sekin toisin kuin Hautajärvi esittää. Hyvä sisäilman laatu pyrittiin takaamaan niiden avulla koko maassa, sillä aiemmin oli ollut vain paikallisia määräyksiä ja tietenkin alan yhdistysten omia ohjeita. Valmistelevaan työryhmään ei edes osallistunut yhtään ilmanvaihtoteollisuuden edustajaa. Asuntojen koneellinen ilmanvaihto ei myöskään tullut näiden määräysten takia pakolliseksi tai edes saanut niistä erityistä potkua. Asuntojen koneellinen poisto oli yleistynyt uudisrakennuksissa jo parikymmentä vuotta aikaisemmin ja koneellisia tulo- ja poistojärjestelmiä oli rakennettu jo yli kymmenen vuotta.

Kyllä nuo trendit aiheutuvat ihan muista voimista kuin määräyksistä ja ministeriöön kohdistuneesta paineesta.

Saksassa massiivirakenteisia taloja tehdään

Toisena esimerkkinä voisi todeta tuon Hautajärven syyttelyn, että määräykset olisivat vieneet nykyiseen monikerroksiseen rakentamiseen ja estäisivät nykyään kunnon massiiviseinien rakentamisen. Kehityksen ohjaus on tapahtunut ihan muilta tahoilta ja muilla keinoilla kuin määräyksillä.

Saamani tiedon mukaan jopa nykyiset kovat lämmöneristysvaatimukset täyttäviä seiniä voitaisiin pystyttää massiivisina entiseen tapaan. Ainakin Saksassa on sellaisia markkinoilla. Kyllä niitä Suomessakin voitaisiin tehdä määräysten estämättä, jos vain halua olisi. Ei taida tuo rakentamisen ohjaus olla niin yksiniittistä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “Estävätkö määräykset vanhan hyvän ajan talojen rakentamisen?”

  1. Esko hyvä

    Kun kirjoitat että ei ole tehty mitään tutkimusta vanhojen talojen hyvästä sisäilmasta, niin kai se kertoo jotain. Noiden uusien talojen huonosta sisäilmasta tutkimuksia riittää. Sitä tutkitaan, missä on ongelma. MOT.

    Jos Eiran taloissa olisi huono sisäilma, niin kai nuo rikkaat olisivat muuttaneet aikoja sitten parempiin taloihin ja asuntojen hinnat olisivat laskeneet. Mutta ei. Ne vaan nousevat.

    Allergiataloa rakennettaessa suunnittelun lähtökohtana oli töölöläinen vanha tiilitalo, jossa on eristämättömät puolimetriset täystiilseinät. Arvaat varmaan, miksi nimenomaan allergisille haluttiin tuollaiset olot. Olisikohan perusteluna sisäilma? Pitäisikö tutkia?

    Vanhoissa taloissa pitää varautua vetoisuuteen ja villasukkien käyttöön, mutta ilmaa riittää korkeissa huoneissa, joita Allergiataloonkin tehtiin ja ilma pysyy kosteana toisin kuin nykytaloissa, joissa kuivuus käy silmiinkin.

    En tiedä miten talo onnistui nykytekniikalla.Kadun puolella jouduttiin tekemään koneellinen ilmanvaihto eli menikö hyvä idea pieleen kun lähdettiin tekemään hybridiä?

    Eli kyllä minä hyväksyn hyvän koneellisen ilmanvaihdon uusiin taloihin, mutta en sen takia lähtisi haukkumaan väärää puuta.

  2. Eiköhän ne olennaisimmat hyvän terveen sisäilman tekijät vanhoissa massiivirakenteisissa rakennuksissa:
    1. ilmanvaihto – parhaimmillaan joka huoneesta hormi katolle. Eli joka huoneessa vaihtuu ilma, ei pelkkää poistoa vessa/keittiöhormeista ja toivotaan toivotaan että josko ilma tulisi asuihuoneisiin ja kiertäisi likaisempia tiloja kohden.

    2. ilmanvaihto – suuret huonekorkeudet antavat mahdollisuuden painovoimaisellekin ilmanvaihdolle toimia. Lämpötilakerrostuma huonetilassa. Ilmakuutioiden määrä henkeä kohden (katsokaa nyt näitä nykyisiä ”makuuhuoneita” 7-9m2 matalilla huonekorkeuksilla). Hormikorkeudet riittäviä jotta paine-eroa syntyy ja ilma vaihtuu.

    3. Massiivirakenteen fysikaaliset ominaisuudet – kosteuden ja lämmön tasaaja. Nykyisessä rakentamisessa kun otetaan vielä lto-kenno joka vain poistaa kosteutta ja tuo lämmitettyä kuivaa ilmaa talvella sisään, niin varmastikin ollaan limakalvot kuivina ja kipeinä.

    4. Kellaritilat. Ei yhtään asuinhuonetta suoraan maanvaraisen laatan päälle. Kun kellaritilat on edes auttavasti tuuletettu, niin ei asuntoon virtaile mitään lämmitetyn maanvaraisen pohjan kasvustoja. Ja kellarin lattiaa ei lämmitetä ettei se kasvusto pääse edes kasvamaan. Mitä oikein kuvitellaan 70-lukulainen rakennus, pelkkä koneellinen poisto ilman riittävää korvausilmaa, maanvarainen laatta, mitättömät lämmöneristeet – todennäköisesti villaa ja jonka päälle laitettu pakkausmuoveja ”kosteuseristeeksi” valu ja valun märkänä asennellaan muovimatot. Siitä on hyvät suomalaiset koulurakennukset tehty.

    Mutta jos hyvää niin jotain huonoakin. Ainakaan suora räppänä seinässä korvausilmana ei ole tätä päivää nykyisellä liikenteellä ja sen päästöillä. Mielummin korvausilma korkealta kuin matalimpien kerrosten katutasolta.

    Kyllä niitä hormeja voisi joskus rassailla. Lintuja, rottia, oravia – niistäkö on hyvä ilmanvaihto tehty?

    Toisaalta nykyelämisessä ylihygienisuudesta on tullut ongelma. Ei ole enää allergeenejä jotka karaisisivat meidän pikku pirkko-pettereitä. Maalla oli eläimiä, heinää, siitepölyä. Nyt eletään muovipussi päässä ja pelätään altistamista kaikelle mahdolliselle.

  3. Haluaisin sanoa, että näiden vanhojen talojen sisäilmaa on tutkittu vaikka kuinka sisäilmaongelmien selvittelyn yhteydessä. Eivät ole ongelmattomia. Mikään ei ole. Ovelasti masinoitua lobbausta rakennusteollisuuden taholta. Käännetään yleinen mielipide sellaiseksi, että mitään rakennusmääräyksiä ei tarvita, kunhan tehdään massiivisesti. Poistetaan määräykset ja tehdään mahdollisimman yksinkertaista, mutta samalla hinnalla – ehkä jopa kalliimmalla, sillä onhan se paljon parempaa. Just joo… Pitäisikö alkaa järjestää opintomatkoja Indiaan. Siellä viimeksi näin Suomalaisen unelmatyömaan. Pilari-palkkirunko, jossa tiiliseinät, vähän jos ollenkaan ikkunoita, ei koneellista ilmanvaihtoa, sähkölämmitys, kaikki toisiinsa kiinni ja kämpän hinta 200k€. Kuriositeettina ei telineitä, muottituenta bambusta ja kypärän käyttö vapaaehtoista.

  4. Helsingin Sanomat on aktiivisesti jatkanut aiheen käsittelyä. Ensin tekniikan tohtori, arkkitehti Harri Hautajärvi kirjoitti siitä kolumnin ja nyt arkkitehti Juulia Mikkola pääkirjoitussivun pitkän Vieraskynä-kirjoituksen. Molempien kirjoitusten kärkenä on se, ovatko nykyiset määräykset viemässä rakentamista vikasuuntaan.

    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1447406275087

  5. Tämä on mahdollista VAIN Suomessa >määräyksin sairaita taloja ja ihmisiä.

  6. Näiden vanhan mallisten talojen rakentaminen lopetettiin silloin kun vielä mitään asiaan liittyviä määräyksiä ei ollut olemassakaan puhumattakaan energiasäädöksistä. Miksiköhän?

    No, vastaan itse. Yhtenä vuonna kevät ei tuonutkaan kuin maalarin ja hanslankarin… Muurari meni parempiin hommiin ja naisetkaan ei saaneet kantaa kuin 20 kg tiiliä…

  7. Hanslankari on oikeilla jäljillä

    Tiili oli tärkeä rakennusmateriaali vielä 1950-luvulla kerrostaloissakin. Puolimetrisiä, eristämättömiä tiiliseinä tosin ei enää tehty. Siporex-taloissa tosin pyrittiin myöhemmin hyödyntämään samaa yksiaineisuuden tuomaa kosteusturvallista rakentamista, mutta 2010-luvulla sekään ei ole enää mahdollista ilman eristeiden lisäämistä.

    Tiilirakentamisen lopetti 1960-luvulla Rakennusliitto jatkuvilla lakoillaan, joista iso osa oli poliittisia. Rakennusliikkeet halusivat eroon lakkoherkistä ja kovapalkkaisista muurareista siirtymällä betonielementtien käyttöön. Muuttoliike oli maassa niin massiivinen, ettei siihen olisi voinut vastata muuten kuin massiivisella elementtirakentamisella.

    Parhaina vuosina valmistui 74 000 asuntoa. Tuota määrää ei olisi pystytty tekemään muuraamalla, eikä siihen olisi ollut varaakaan. Työmiesten ja -naisten kantokyvystä asia ei kuitenkaan ollut enää kiinni, sillä työmaiden nosturit helpottivat tiilikuormienkin nostoa.

    Monelle muutttajalle uusi asunto elementtilähiössä oli parannus entiseen asuntoon, johon ei välttämättä tullut edes lämmintä vettä. Eli laadun heikkeminen, mikä energiatalouden ja julkisivujen kestoiän suhteen oli ihan todellinen, oli suhteellista.

    Rikkailla on omat, vanhat kivilinnansa esimerkiksi Huvilakadulla, mutta niihin ei tänä päivänäkään ole varaa kuin rikkailla. Niissä asunnoissa tuskin tarvitsee miettiä energialaskun suuruutta, kun ikkunan aukaisee merituulelle.

    Seppo Mölsä

  8. Pitkän linjan rakennusalan ammattilainen, ammattikoulun käynyt duunari istui meillä kahvilla. Olen tuntenut hänet niin ihmisenä kuin rakennusalan ammattilaisena 40 vuotta, perheystävä. Hän on harjoittanut ammattiaan lukuista kerrat okt:ssamme.

    Eilen hän ihmetteli koneellista ilmanvaihtoa, LTO:ta jne, mistä esimerkki hänen molemmista taloistaan kylässämme. Molemmat täyssähkötalot ovat minulle täysin tuttuja.

    Eka on 1975 rakennettu, > 200 m2, ei koneellista ilmanvaihtoa, silloiset lämmöneristysvaatimukset: noin 100 mm villaa seinissä, 150 mm yläpohjassa, oliko kolme ikkunalasia, taisi olla kaksi.

    Perhe pieneni ja hän rakensi tähän kylään uudemman okt:n noin vuonna 2000. Noin 150 m2 (siis suuruusluokkaisesti pienempi!!), koneellinen iv, LTO, seinissä 200 mm villaa, yläpohjasta ei puhuttu, mutta linjassa eli n. 300 mm, 2-kertaiset lämppärilasit.

    Tässä paljon pienemmässä talossa parempine lämmöneristyksineen ja LTO-laitteineen energiakulut ovat paljon suuremmat kuin isossa huonommin eristetyssä talossa! Perheen asumistottumukset ovat samat, mutta lasten lähdettyä pienemmät!

    Jotain pitää energiavaatimuksissamme ja -laitteistoissamme tarkistaa.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi