Pisararadan kysymysmerkit

Helsingin keskustassa maan alle menevää Pisararataa suunnitellaan parhaillaan junaliikenteen täydellisen tukkeutumisen estämiseksi. Liikennevirasto hyväksyi Pisararadan yleissuunnitelman keväällä 2012. Suunnittelua jatketaan siten, että tunneliosuus alkaa Pasilan aseman eteläpuolelta Eläintarhan ja Alppipuiston kohdalla.

Rata maksaa nykyarvioiden mukaan noin miljardi euroa. Hinta ehtii varmasti vielä nousta ennen kuin rakentaminen alkaa. Suunnitelmien hiomiseen on aikaa.

Pisararadan suunnitelmissa on muutama iso kysymysmerkki. Liikennevirasto kertoo tekevänsä rataa sujuvan junaliikenteen hyväksi. Helsingin keskustan aseman paikka ei näytä palvelevan sujuvia vaihtoja. Kävelyä riittää. Jos paino olisi sujuvassa joukkoliikenteessä, vaihtoyhteydet suunniteltaisiin lyhyemmiksi.

Kehäradan ja Espoon metron valmistuminen sekä mahdollinen tiemaksujen tulo voivat vaikuttaa joukkoliikennekäyttäytymiseen tavalla, jota nyt ei osata ennakoida. Joukkoliikennematkojen määräpaikat voivat muuttua myös maankäytön vuoksi. Siksi olisi vielä kerran hyvä pohtia aseman paikkaa, vaikka Liikennevirasto ja eläkkeelle jäänyt Helsingin liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen ovatkin jo ankkuroineet sen. Uudella liikennesuunnittelupäälliköllä Ville Lehmuskoskella olisi nyt näytön paikka pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen puolustajana.

Joukkoliikennematkustajien tunnelin kanssa ei voi tehdä samanlaisia virheitä kuin keskustan alla olevan parin sadan miljoonan huoltotunnelin kanssa. Aleksin kaupat näyttävät hoitavan tavaraliikenteensä maan päältä, Stockmannia lukuun ottamatta.

Toinen Pisararadan iso kysymysmerkki on koko Pasilan uusi maankäyttö. Italialaisarkkitehdin tornisuunnitelmien toteuttamiseen ei näytä tarttuvan kukaan. Pasilan tuleva maankäyttö on muutenkin avoinna. Nyt olisi keskustelun paikka sille, mitä Pasilasta tulee. Suunnittelu pitäisi ulottaa nykyisen maaliikennekeskuksen ja Transpointin alueille saakka. Maankäytön ja radan tunneliin menon pitäisi kulkea käsi kädessä.