RL 1975: Myllysilta on vaikea rakentaa

TURUN KOHUTTU MYLLYSILTA VAIKEA RAKENTAA

Rakennuslehti 27.2.1975

Ainoastaan kahdeksan kaivinpaalun varaan rakennetaan Turun paljon keskustelua herättänyt Myllysilta. Pisimillään paalut on ulotettu aina 54,5 metrin syvyyteen. Paalutus ja alusrakenteiden valu alkaa olla valmis ja piakkoin päästään käsiksi päällysrakenteiden tekoon. Sillasta tulee esijännitetty ja tasapainotettu erikoiskehärakenne.

Laskelmien mukaan sillan kumpikin pää olisi voitu perustaa jopa kahden paalun varaan. Rakennuttajan toivomuksesta paalujen lukumäärä kuitenkin kaksinkertaistettiin. Periteisiä massiivisia maatukia ei siltaan tule ensinkään. Rakennusteknilliseltä toteutukseltaan silta on osoittautunut erittäin vaikeaksi ja suuritöiseksi.

Turun kaupungin rakennustoimen johtaja dipl.ins. J. Laitinen kantaa huolta lähinnä sillan kustannuksista todeten, että mikään halpa rakennus ei sillasta tule. Hintaa lisää mm. Turun vaikeat perustusolosuhteet. Kaiken aikaa ovat rakentajat joutuneet taistelemaan aina yli 50 metriin asti ulottuvan savikerroksen kanssa.

Silta vaikea rakentaa – tulvavesikin kiusana

Poikkeuksellisen syksyn tulvavedet ovat myös tehneet kiusaa sillanrakentajille. Kahteen otteeseen on tulvavesi ryöstäytynyt peruskuoppaan teräsponttiseinämien yli täyttäen montun vedellä ja osittain liejulla. Korkeimmillaan ollessa kohosi tulvavesi 12 senttimetriä yli teräsponttiseinän. Ponttiseinän korkeudessa olisi varauduttu metrin tulvaveteen. Molemmilla kerroilla 9,5 metrin korkuinen kaivanto täyttyi muutamassa minuutissa melkoisen vesiputouksen muodostaen.

Siltatyömaan vastaava rakennusmestari Pentti Haikonen kertoo kyseisen siltatyypin olevan erittäin vaikea rakentaa ainakin Aurajoen kaltaiseen savimaaperään, jossa rantojen savi liikkuu kaiken aikaa jokeen päin mm. liikenteen aiheuttamien sysäysten ja kuormituksen johdosta. Sillan kansirakennelman muotit joudutaan tukemaan yli 50 metrin syvyydessä olevasta kalliosta käsin. Muottien tukemista varten on rakennettu joen poikki pitkänomainen antura, joka on paalutettu kallioon vanhaa raitiotiekiskoa kaksoispaaluna käyttäen. Itse kansilaatan muotteja varten rakennetaan terätelineet DIP-palkkien varaan.

Sillan kannen muottien tukirakenteet jäävät luonnollisesti sillan valmistuttua pelkästään kalojen ihailtavaksi. Samaten osa teräsponttiseinästä jää maahan hillitsemään osittain saven liikehtimistä. Kaikki väliaikaiset rakennelmat lisäävät osaltaan sillan hintaa. Vastaava rakennusmestari Haikonen sanoo sillan telineiden olevan suuremmat kuin yrityksen missään aikaisemmin rakentamassa sillassa. Tästäkin johtuen lopulliset kustannukset voivat kohota normaalia suuremmaksi.

Silta kiinnosti lähinnä siroudellaan

Kun sillan suunnittelukilpailu muutama vuosi sitten pidettiin tuli kilpailuun kaikkiaan 26 ehdotusta. Insinööritoimisto Paloheimo & Ollilan yksiaukkoinen siltaehdotus herätti huomiota heti alusta pitäen siron rakenteensa vuoksi. Massiivisempia ja moniaukkoisia ratkaisuja pidettiin Turun jokimaisemaan soveltumattomina. Toisaalta Paloheimo & Ollilan toimiston ehdottama esijännitetty ja stabiloitu erikoiskehärakenteinen silta oli maassamme täysin tuntematon. Niinpä sillasta syntyi sekä kaupungin päättävissä elimissä että julkisuudessa pitkäaikainen keskustelu, joka siirsi siltasuunnitelman toteutumista muutamalla vuodella. Siirtyminen on osaltaan kohottanut melkoisesti rakennuskustannuksia.

Siltatyön yhteydessä rakennetaan samalla laiturirakennelmia.

Hoikan sillan kestävyys herätti epäilyksiä

Yksi sillan erikoisuuksia on matala rakennuskorkeus. Keskikohdaltaan silta on ainoastaan 86 senttimetriä (keskikorkeus). Sillan vapaan aukon leveys on 71,1 metriä. Tiettävästi aikaisemmin ei ole tämän tyyppistä siltaa rakennettu missään päin maailmaa yhtä ohuena rakenteena, kertoo sillan suunnittelusta vastannut tekn.tri Matti Ollila.

Muuan keskustelua synnyttänyt seikka on sillan kestävyys, vaikka jo suunnittelukilpailun yhteydessä sillasta oli jätetty alustavat lujuuslaskelmat. Erityisesti epäiltiin, että rakennuspaikalla oleva kymmenien metrien vahvuinen savi liikkuessaan saattaa aiheuttaa vaurioita siltarakenteille. Pelättiin, että savi liikuttelee paaluja, joiden varaan silta oli suunniteltu. Myös rakennuspaikan läheisyydessä sijaitsevan Bore-yhtiön talon arveltiin vaurioituvan siltatöiden vuoksi.

Kaupunki vaatii selvityksen saven liikkeistä

Monien vaiheiden ja useiden ulkomaisten asiantuntijoiden antamien puoltavien lausuntojen jälkeen Turun kaupungin päättävät elimet rohkenivat tilata siltasuunnittelun. Sitä ennen vaati Turun kaupunki kuitenkin osoitettavaksi erillisellä tutkimuksella, että savikerros ei vaurioita paaluja ja sitä tietä siltaa. Tutkimuksen teki tohtori Matti Ollila ja osoitti, että hitaissa saven liikkeissä on kysymyksessä luonteeltaan viskoosi-ilmiö eikä varsinainen maanpaine.

Tutkimukset on tarkistanut ruotsalainen professori Sven Hansbo ja ne on hyväksynyt siltatöiden nykyinen ylivalvoja Mogens Lårensen. Mitään vaurioita ei läheisille taloille ole siltatöistä aiheutunut.

Pieniin ainemenekkeihin ei uskottu ilman sitoumusta

Laskelmin osoitetut ainemenekit herättivät niin ikään huomiota poikkeuksellisen vähäisyytensä vuoksi. Turun kaupunki vaati suunnittelutoimistolta jopa kirjallisen sitoumuksen esijännitysterästen ja betonin menekin paikkansapitävyydestä.

Nyt kun sillan paalutustyöt ja alusrakenteiden valu alkavat olla lopussa voidaan todeta, että aikataulua on pystytty noudattamaan. Myös arvioidut ainemenekit on tarkistuksissa voitu todeta paikkansapitäviksi noin viiden prosentin tarkkuudella. Mitään oleellisia muutoksia ennakkosuunnitelmiin verrattuna ei ole jouduttu tekemään rakenteisiin, kertoo tohtori Ollila.

Vain kerran staattisesti epämääräinen rakenne

Siltarakenne on suunnittelua koskien sikälikin mielenkiintoinen, että se on ainoastaan yhden kerran staattisesti epämääräinen joten sitä koskevat laskelmat on helppo tehdä käsin. Tosin silta on konstruoitu 31:een tietokoneajoon pohjautuen. Mitään poikkeamia ei tietokoneajossa ole kuitenkaan esiintynyt tarjousvaiheessa annettuihin käsilaskelmiin verrattuna.

Turun kaupunki on valtuuttanut ruotsalaisen professorin Mogens Lårensenin toiminaan sillan suunnittelun ja rakennustöiden ylivalvojana. Paikallisvalvonta tapahtuu A-betoni Oy:n toimesta. Sillan rakentaa turkulainen Syvärakenne Oy. Suunnittelun ja rakennustöiden ylivalvojana oli siltatöiden alkaessa professori Georg Wästlund Ruotsista, mutta joutui sairauden johdosta jättämään tehtävän. Perustutkimukset on tarkistanut ruotsalainen professori Sven Hansbo.

Kaksikin paalua päähänsä olisi ollut riittävä

Dipl.ins. Pekka Laurikainen A-betoni Oy:stä kertoo, että syvimmät sillan kahdeksasta paalusta jouduttiin ulottamaan aina yli 50 metrin syvyyteen saakka. Paalun alapään liukumisen estämiseksi paalut upotettiin kallioon noin metrin verran. Paalut ovat 120 senttimetrin vahvuisia kaivinpaaluja, joiden teko tapahtui siten, että teräslieriötä työputkena käyttäen maa-aines poistettiin kourakauhalla putkesta ja valettiin tyhjentynyt lieriö täyteen betonia.

Tohtori Ollila kertoo, että kaksi kaivinpaalua sillan kumpaakin päähän olisi täysin riittänyt. Turun kaupungin edustajat halusivat kuitenkin olla mahdollisimman varmoja ja niin paaluja kaivettiin ja rakennettiin kaikkiaan kahdeksan eli kaksinkertainen määrä.