”Elementeistä kyhättiin pikaisesti 600 000 kerrostaloasuntoa asuntopulan ratkaisemiseksi. Jos meidän pitää pitää kehittää asumisen laatua, niin täytyy miettiä, että missä määrin vanha asuntokanta voi ylipäätään olla kehityksen alustana”, Rossilahti sanoo.
Asuntorahasto on laittanut liian kalliiksi osoittautuvia korjaushankkeita jäihin.
”Korjauskustannusten kasvuun pitää puuttua aikaisempaa enemmän. Vanhaa elementtitaloa ei kannata korjata, jos neliöhinta liikkuu 1 700 eurossa. Tällaiselle rakennukselle kannattaa miettiä uutta käyttötarkoitusta kevyellä korjauksella tai rakennus on purettava ja tehtävä tilalle uusia, moderneja ja viihtyisiä asuntoja”, Rossilahti sanoo.
Hänen mukaansa Etelä-Suomessakin on rakennettu uusia Ara-kohteita 1 800 euron hankintahinnalla.
Asuntorahastossa on arvioitu, että noin 4 000 arava-asuntoa kannattaisi purkaa vajaakäytön takia. Rossilahti kuitenkin painottaa, että asuntokannan uusimistarve koskee koko Suomea.
”Huonokuntoisten asuntojen purkamiseen ei pitäisi sotkea liikaa tunnetta. Näen tämän yleisen asumistason, asuntokannan ja yhdyskuntarakenteen kehittämisenä. Kautta vuosisatojen yhteiskuntaa on rakennettu uudelleen. Vuokrapuolellakin asumisen tasoa pitäisi nostaa uudistamalla asuntoja”, Rossilahti sanoo.
”EU:ssa on romuajoneuvodirektiivi. Tarvittaisiin myös romuasuntodirektiivi asumiskelvottomille asunnoille.”
Uudistaminen toisi voittoa
Rossilahti perustelee vanhojen asuintalojen uudistamistarvetta taloudellisilla ja ekologisilla syillä. Ilmastonmuutos asettaa rakennusten energian kulutukselle niin tiukkoja vaatimuksia, ettei niihin päästä vanhoja elementtitaloja korjaamalla. Myös yhdyskuntarakenteen tiivistäminen säästäisi energiaa, sillä liikkumistarve vähenisi korkeamman rakentamistehokkuuden myötä.
Kaavoitus onkin Rossilahden mallissa avainasemassa. Purettavien talojen alueelle tulisi laatia aikaisempaa tehokkaampi kaava, jolloin rakennusoikeuden lisäyksellä voitaisiin rahoittaa tuntuva osa uudisrakentamisen kustannuksista. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on runsaasti tehottomasti rakennettuja asuinalueita hyvien liikeyhteyksien varrella.
”Asiaa pitää pohtia talouskysymyksenä. Monikaan meistä ei maksaisi vanhan Ladan korjaamisesta 15 000 euroa. Asuntopuolella tällaista henkeä kuitenkin vielä ikävä kyllä on.”
”Kokonaisia hyvillä paikoilla sijaitsevia asuntoalueita voisi rakentaa pikkuhiljaa uudelleen ja moninkertaistaa niiden asukasmäärä. Pitkällä aikaperspektiivillä lähes kaikki 1960- ja 1970-lukujen kerrostalot pitäisi purkaa ja uusia”, Rossilahti visioi.
Lue aiheesta lisää tämän viikon Rakennuslehdestä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Aran Rossilahti purkaisi 1960- ja 1970-lukujen elementtitaloja korjauskelvottomina”