Aran ja Asuntorakentamisen Kehityssäätiön asiapapereiden mukaan asiat etenivät siten, että Avara Asunnot Oy (aikaisempi YH-Asunnot Oy) myi vuoden 2007 lopussa 51 prosenttia Avain Asumisoikeus Oy:n (YH-Asumisoikeus Oy) osakkeista Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle. Seuraavana keväänä Kehityssäätiö myi asumisoikeusyhtiön osakkeet omistukseensa hankkimalleen holding-yhtiölle, Suomen Rakennuttamisen Kehitys Oy:lle. Kohua herättäneessä kaupassa Kehityssäätiö myi tämän holding-yhtiön omistuksensa Liukun ja Mäenpään yhtiölle.
Rakennuslehti kiinnostui tapahtumaketjusta siksi, että lain mukaan Aran ei olisi pitänyt hyväksyä asumisoikeusyhtiön osakkeiden myyntiä Rakentamisen Kehityssäätiölle, koska se ei ole yleishyödyllinen yhteisö. Ensin Arasta vastattiin, ettei kauppa välttämättä edellyttänyt ostajalta yleishyödyllistä asemaa. Myöhemmin Arasta yllättäen kerrottiin, että asumisoikeusosakkeiden myyminen säätiölle olisi ollut vastoin lakia, koska Kehityssäätiö ei ollut hakenut kaupalle hyväksyntää.
Ara ei kertomansa mukaan hyväksynytkään Avaran ja Kehityssäätiön välistä kauppaa, vaikka Aran virallinen dokumentti ja ja Kehityssäätiön Patentti- ja rekisterihallitukselle lähettämät tilinpäätöstiedot kertovat kaupan tapahtuneen. Asiakirjojen kertoma Kehityssäätiön jatkokauppa holding-yhtiölle jäi myös toteutumatta.
Ara hyväksyi uudet toimet
Aran mukaan Avaran ja Kehityssäätiön välisen kaupan lainvastaisuus huomattiin, kun säätiö haki jatkokauppoja varten yleishyödyllistä hyväksyntää holding-yhtiölle, Suomen Rakennuttamisen Kehitys Oy:lle. Vastoin virallisten asiapapereiden tietoja asia ratkaistiin siten, että osakekauppojen sovittiin tapahtuneen suoraan Avaran ja Suomen Rakennuttamisen Kehityksen välillä. Tämän kaupan Ara hyväksyi. Ostajalle Ara myönsi samalla yleishyödyllisen aseman.
Aran mukaan Kehityssäätiötä koskevien kauppojen mitätöimisestä ei tarvita dokumenttia, koska kauppa mitätöityy automaattisesti Aran hyväksynnän puuttumisen takia.
Asukkaita Avain Asumisoikeus Oy:n hallituksessa edustavalle Harri Kempille yhtiön osakkeiden erikoiset liikkeet olivat yllätys. Aran virallisessa, Kempin tekemään kanteluun annetussa vastauksessa osakkeiden kerrotaan kiertäneen Kehityssäätiön kautta holding-yhtiöön. Nyt Arassa vähätellään Kempille annettuja vääriä tietoja.
Säätiö ei menettänyt määräysvaltaansa Avain Asumisoikeudesta, vaikka sen tekemät osakekaupat Avaran ja holding-yhtiön kanssa osoittautuivat laittomiksi. Säätiö osti Avaralta Suomen Rakennuttamisen Kehitys Oy:n osakkeet, jolloin siitä tuli holding-yhtiön kautta asumisoikeuden todellinen omistaja. Tämän määräysvallan se myi Liukun ja Mäenpään yhtiölle.
PRH kiinnostui Kehityssäätiöstä
Säätiöitä valvovassa Patentti- ja rekisterihallituksessa ei osattu vielä tiistaina sanoa, ryhtyykö se selvittämään säätiön virheellisiksi väitettyjä tietoja tilinpäätöksessään. ”Kaikki ei näytä olevan aivan reilassa, mutta en osaa vielä sanoa, onko se Patentti- ja rekisterihallituksen selvitettäväksi kuuluva asia”, jaostopäällikkö Jouko Koitto sanoo. Hän pitää selvänä, että nyt yhtiön osakeomistukseen liittyvistä järjestelyistä on oltava selvät dokumentit.
Asuntorakentamisen Kehityssäätiön hallituksen puheenjohtaja Antti Viinikka sanoo, ettei muista monen vuoden takaisia tapahtumia. Edellisessä haastattelussa Viinikka muisti hyvin, että Ara suositti asumisoikeusyhtiön osakkeiden myymistä Kehityssäätiöstä holding-yhtiöön. Näitä kauppojahan ei Aran mukaan sitten todellisuudessa tapahtunutkaan.
Viinikan mukaan Aran ylijohtaja Hannu Rossilahtea informoitiin kaupasta heti alkuvaiheessa. ”Hän piti tätä normaalina omistajavaihdoksena ja totesi, ettei heillä ole siihen mitään huomauttamista”, Viinikka sanoo.
Loput osakkeet asukkaille?
Avain Asumisoikeus Oy:n taloyksiköiden puheenjohtajat päättivät valtakunnallisessa tapaamisessaan selvittää mahdollisuutta ostaa Avara Asumisoikeuden loput osakkeet asukkaiden omistukseen. Avara Amplus Oy:ssä on harkittu osakkeista luopumista, kun Kehityssäätiö myi asumisoikeusyhtiön enemmistön Liukun ja Mäenpään yhtiölle.
Tätä artikkelia on kommentoitu 22 kertaa
22 vastausta artikkeliin “Avain Asumisoikeuden kaupoissa epäselvyyksiä”
Arvoisa eduskunnan oikeusasiamies, viimeistään edellä olevan artikkelin perusteella olisi jo aika tutkia ARAn toimet viimeisten parinkymmenen vuoden ajalta. Vaikuttaa vahvasti siltä, että kyseisen tahon tieto, taito ja osaaminen on ollut ala-arvoisella tasolla näiden monimutkaisten yrityskauppa asioiden suhteen aivan liian pitkään. Näiden mahdollisten lainvastaisten operaatioiden taloudellinen merkitys, koko viranomaistoiminnan uskottavuus ja kansalaisten tasapuolinen kohtelu on saattanut vaarantua merkittävällä tavalla. Samassa yhteydessä tulisi tutkia myös ympäristöministeriön toimet ARAa valvona tahona.
Tuli lueskeltua näitä Rakennuslehden juttuja ja niihin liittyviä viestejä. Tämän viestiketjun aloittaja FY2 ehdotti jo vajaa vuosi sitten Aran toimien tutkimista. Tutkinta on nyt entistä perustellumpaa, kun Aran osuudesta Avain Asumisoikeus Oy:n osakesotkuissa on saatu uutta ja tarkempaa näyttöä PRH:n selvityspyynnön tuloksena.
Kannatan lämpimästi FY2:n esitystä ARA:n toimien tutkimisesta oikeusviranomaisten toimesta! Kaveeratessaan aso-yhtiöiden johtajien ja johtajattarien kanssa ARA on unohtanut tehtävänsä ohjaus- ja valvontaviranomaisena. Ei tutki asukkaiden kanteluita kunnolla. Heittää pallon aina asukkaille takaisin. Jättää asukkaat pulaan asumisoikeusasumisen epäkohtien kanssa. ARA:lle riittää, että johtajatar ilmoittaa, että hän ryhtyy kehittämään asukasdemokratiaa. Asukkaat ovat saaneet maistaa tätä demokratiaa jo tänä syksynä ihan riittävästi.
On siellä muitakin puolue tovereita kansanedustaja Tapani Mäkinen istuu sekä Avaran hallituksessa että ARA:ssa
Asuntomonisteri Jan Vapaavuori ja AVAIN Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Maarit Toveri ovat läheisiä puoluetovereita. Molemmat puhuvat omistajan oikeuksista. Vapaavuoren mukaan omistusoikeus perusoikeutena menee aina asumisoikeuden edelle. Toverin mukaan AVAIN Asumisoikeus Oy:n omistusjärjestelyissä ei ole mitään sen kummallisempaa. He puhuvat edustamiensa tahojen omistusoikeudesta, mutta unohtavat samalla asukkaat (15 %) ja veronmaksajat (85%) asumisoikeustalojen omistajina. Asukkaat ovat vain lypsylehmiä, jotka maksavat kaiken, myös johtajien ylisuuret ja osaamiseen nähden ylimitoitetut palkat.
Lypsylehmälle
Laita nyt vaikka linkki tai lähde nyt aluksi josta voi väitteesi tarkistaa eli kuka on missäkin yhteydessä mitäkin sanonut. Jokainen osaa huutaa puskasta -eikö?
Kyllä sinä Matias van Matula ihan kohta saat LINKKEJÄ niin monta kuin olet ansainnut!
Puskasta huutelet sinäkin. Pyydetään Matula paikalle; hän on AINA saanut rosvot satimeen.
YLE Keski-Suomi kertoi eilen, että Jyväskylän Vuokra-asunnot aikoo myydä aravarahoitettuja vuokratalojaan. Yhtiö on hakemassa ARA:lta oikeutta purkaa vuokra-asuntojen avararajoituksia voidakseen myydä talojaan.
Asumisoikeuslaki sallii tietyin edellytyksin purkaa myös asumisoikeustalojen myyntirajoituksia, vaikka yhtiöt, niiden etu- ja painostusjärjestö SAY, asuntoministeri Vapaavuori ja nykyisin yhtiöiden äänitorvena toimiva ARA kieltäisivät asian. On täysin varmaa, että yhtiöt ja niiden omistajat tulevat tulevaisuudessa, ei ehkä vielä lähitulevaisuudessa, käyttämään tätä mahdollisuutta, kun haluavat päästä eroon hankalista kohteista. Olemme saaneet huomata, että asumisoikeuslainsäädäntö tapahtuu täysin näiden yhtiöiden ja niiden etu- ja painostusjärjestön SAY:n ehdoilla. Tarvittaessa ARA vielä jeesaa näitä yhtiöitä niiden tarkoitusperien toteuttamisessa toteamalla, että ”kaikki on tapahtunut voimassaolevan lainsäädännön puitteissa” tai ”mitään väärää ja laitonta ei ole tapahtunut” tai ”asia ei kuulu ARA:n toimivaltaan”.
YLE Keski-Suomen juttu kokonaisuudessa on seuraava:
Vuokra-asuntojen myyntikaavailut hämmentävät
Jyväskylän vuokra-asuntoyhtiön suunitelma myydä asuntoja herättää hämmennystä asukkaissa. Jyväskylän Kuokkalassa sijaitseva asuinyhteisö Tuulenkylä vaatii jo, ettei Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myönnä lupaa purkaa siellä olevien vuokra-asuntojen aravarajoituksia.
Asukkaiden mukaan myynti sijoittajille lopettaisi yhteisön toiminnan, sillä vuokra-asukkaista harvalla olisi mahdollisuutta lunastaa asuntoa. Suuri osa nykyisistä vuokralaisista on ollut mukana suunnittelemassa, rakentamassa ja ylläpitämässä omalla talonmiestyöllään yhteisöä koko asumisajan. Tuulenkylässä on sekä vuokra- että omistusasuntoja.
Jyväskylän Vuokra-asuntojen toimitusjohtaja Timo Hyttisen mukaan aravavapautettujen asuntojen vuokralaisten ei kuitenkaan tarvitse pelätä, että asunto lähtee alta.
– Ei tarvitse. Asuntojen myynnistä ei ole vielä päätöksiä, emmehän me vielä tiedä ARA:n ratkaisuista. Jos realisointiin mennään, siihen on monia tapoja, hän sanoo.
JVA on hakenut aravarajoitusten purkua noin 750 asuntoon. Yhtiöllä on kaikkiaan noin 7500 asuntoa. Rajoitusten purkaminen merkitsisi sitä, että yhtiö voi myydä asunnot. Purkamista on haettu erityisesti suuremmille asunnoille, joista JVA:n mukaan on vuokra-asuntomarkkinoilla vähemmän kysyntää.
Tuulenkylässä ihmetellään myös tätä perustelua.
– Vuokra-asuntojen käyttöaste (Tuulenkylässä) on ollut ja on sata prosenttia, asukkaiden kannanotossa todetaan.
YLE Keski-Suomi
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahtea haastateltiin tiistaina 9.11.2010 sekä YLE Radio Suomen uutisten Päivän peilissä klo 17 ja myöhemmin illalla YLE TV1:n uutisissa. Niissä Rossilahti lausui historialliset lausumansa:
”Koko järjestelmä tulisi pohtia uudestaan ja miettiä, mikä tämän järjestelmän tulevaisuus on”.
”Tietysti voidaan kysyä, onko sitten järjestelmä alunpitäenkään ollut aivan onnistunut, kun tämä toiminta on on perustunut yhtiömuotoiseen omistus? ja myös toimintaan.”
Jo aikaisemmin tämän lehden toisella keskustelupalstalla kysyttiin sitä, mitä Rossilahti sanoi tarkasti tuossa kohdassa, joka on merkitty kysymysmerkillä? Rossilahti ei pyynnöistä huolimatta ole selventänyt lausumaansa.
Epäselvästä puheesta huolimatta tekstinpätkät olivat kuitenkin ymmärrettävissä. Myös se, että Rossilahti tarkoitti ”järjestelmällä” hyvin todennäköisesti asumisoikeusjärjestelmää.
Monet epäilivät, että mahtoikohan Rossilahden lausumat johtua hetken mielenhäiriöstä tai median edustajien aiheuttamasta voimakkaasta stressitilanteesta Liukku-kauppojen tultua ilmi eikä niinkään aidosta huolestumisesta asumisoikeusjärjestelmän toimivuudesta ja ennen kaikkea asukkaiden oikeusturvasta. Ainakaan kahdesta viimeksimainitusta syystä lausumat eivät aiheutuneet, sillä Rossilahti toipui entiselleen yön yli nukuttuaan ja oli oma itsenä jo seuraavana päivänä antaessaan eduskunnan ympäristövaliokunnalle ARA:n edustajana lausunnon asumisoikeuslain muuttamista koskevasta lakiesityksestä. Koska hetken mielenhäiriöstäkään ei todennäköisesti ollut kysymys, niin ainoaksi selitykseksi Rossilahden lausumiin tiistai-iltana 9.11.2010 jäänee tiedotusvälineiden edustajien hiilestys, kun nämä tiukkasivat Rossilahdelta ARA:n mielipidettä AVAIN Asumisoikeus Oy:n osake-enemmistön myynnistä kahdelle yksityishenkilölle pilkkahintaan.
Lauantain 10. huhtikuuta 2010 Helsingin Sanomissa asuntoministeri Vapaavuori kirjoitti mm. seuraavasti:
”Yksi asia on kuitenkin muistettava. Talojen pakkolunastus nykyisiltä omistajilta ei ole voimassa olevan perustuslain mukaan mahdollista. Jokainen voi perustaa asumisoikeusyhdistyksen ja rakennuttaa asumisoikeusasuntoja, mutta yhdistykselle ei voida siirtää pakolla omaisuutta nykyisiltä omistajilta.”
Vapaavuoren lausuma on kuin suoraan asumisoikeusyhtiöitä edustavan etujärjestön Suomen asumisoikeusyhteisöt ry:n (SAY) puheenjohtajalta Marko Pyykköseltä, joka esiintyi ahkerasti tiedotusvälineissä viime keväänä, kun asumisoikeuslain muutosesitystä valmisteltiin ympäristöministeriössä.
Vapaavuori ja Pyykkönen! Ettekö voisi sallia, että kahdessa tai kolmessa asumisoikeustalossa kokeiltaisiin omistuksen siirttämistä talon asukkaille, jos he niin haluavat? Näin pieni kokeilu ei tuntuisi vielä kummankaan teidän kukkarossa. Tästä kokeilusta saataisiin kuitenkin arvokasta tietoa. Asukkailla pitäisi olla tällaiseen kokeiluun moraalinenkin oikeus, koska he maksavat loppujen lopuksi kaikki rakentamis-, korjaus- ja ylläpitokustannukset ja rakentamiskustannukset moneenkin kertaan, jos asuvat useita vuosikymmeniä talossaan, sillä lainanmaksu ei kuulemma lopu koskaan asumisoikeustaloissa. Muistettakkon myös, että asumisoikeustalon asukkaat maksavat rakentamisvaiheessaa 15 % ja veronmaksajat 85 % talon rakentamiskustannuksista. Myöhemmin asuessaan asukkaat maksavat kaikki lainat veronmaksajille korkealla korolla. Ja vaikka lainan takaisinmaksupäivämäärä on ohitettu, asukkaat jatkavat lainan maksamista ja vielä uudistuotannon kustannuksia. (Miksi? Eikö jokaista kohdetta varten pidä ottaa oma laina, että ARA antaisi rakennusluvan?)
Miksi Vapaavuori haluatte asumisoikeustalojenkin kohdalla vaalia ”pyhää omistusoikeutta”? Eikö asumisoikeus voisi mennä tässä pyhän omistusoikeuden edelle? Nykyisellään kaikki, joille se on vain mahdollista, haluavat muuttaa asumisoikeustaloista asumiskustannusten jatkuvan nousun pelossa omistusasuntoihin. Meidänkin noin 13 vuotta vanhassa talossa enää vain 10 asunnossa 44:stä on alkuperäiset asukkaat. Monissa asunnoissa on jo viidennet tai kuudennet asukkaat. Oliko tämä lainsäätäjän alkuperäinen tarkoitus, kun asumisoikeuslakia aikoinaan säädettiin? Monet poismuuttaneet asukkaat ovat kertoneet, että heidän ei kannata enää asua, kun vastike on niin korkea ja nousee jatkuvasti.
Onko teille, herra ministeri, liian korkea ideologinen kynnys edes hetkeksi unohtaa puolueellenne tärkeä ”pyhä omistusoikeus” ja hyväksyä kahden tai kolmen asumisoikeuskohteen omistuksen siirtäminen kokeilutarkoituksessa asukkaiden yhdistyksille?
Asumisoikeusyhtiöitä edustava Suomen asumisoikeusyhteisöt ry (SAY) järjestää tiistaina 30.11.2010 asumisoikeusjärjestelmän 20v. juhlaseminaarin Marina Congress Centerissä.
Heti yhdistyksen puheenjohtajan Marko Pyykkösen tervetuliaissanojen jälkeen ministeri Jan Vapaavuori esittää asuntoministerin tervehdyksen. Voisiko Vapaavuori tervetuliaissanoissaan esittää näkemyksensä asumisoikeuslainsäädännön ajantasaisuudesta ja mahdollisista kehittämistarpeista sekä kertoa roolistaan nykyisen asumisoikeuslain muuttamisponnisteluissa. Lisäksi olisi kiinnostavaa tietää, mitä mieltä asuntoministeri on AVAIN Asumisoikeus Oy:n omistusjärjestelyistä, jotka ovat olleet esillä tiedotusvälineissä viime aikoina.
Vapaavuoren jälkeen tutkimusjohtaja Pekka Vuorela Innolink Research Oy:stä esittelee SAY:n tilaustutkimuksen tuloksia asumisoikeusasukkaiden näkemyksistä ja odotuksista. Voisiko Vuorela kertoa, miten haastattelututkimuksen otanta suoritettiin. Laatimanne raportin mukaan ”vastaajat poimittiin Suomen Asumisoikeusyhteisöt –yhdistyksen rekisteristä”. Pitääkö tämä paikkansa? Tarkistitteko, onko ko. yhdistyksellä oikeus pitää rekisteriä kaikkien seitsemän tutkimukseen osallistuneen asumisoikeusyhtiön asukkaista?
Tämän jälkeen Helsingin Sanomien eläkkeellä oleva asuntotoimittaja Riitta Astikainen luo katsauksen asumisoikeusasumisen vaiheista median näkökulmasta katsottuna. Toivottavasti Riitta Astikainen on ehtinyt seurata mediassa viime vuosina ja erityisesti tänä syksynä käytyä uusinta keskustelua asumisoikeusasumisesta sekä sen epäkohdista ja ongelmista asumisoikeusasukkaiden näkökulmasta. Vain median ansiosta näitä epäkohtia ja ongelmia on saatu yleisempään keskusteluun. Vain median ansiosta on yleensäkin viime vuosina saatu tutkittaviksi monia yhteiskuntamoraalia rapauttavia ilmiöitä (vaalirahasotkut, Destia, SPR jne.). Media on tuonut esille pienten ihmisten näkökulmaa silloin kun hyvä veli ja sisar –järjestelmä itsekkäine tarkoitusperineen ja salailevine toimintakulttuureineen on saanut rehottaa yhteiskunnan eri tasoilla ja viranomaisvalvonta ei ole toiminut tai on vaiennut asioista.
Riitta Astikaisen jälkeen filosofi Pekka Himanen puhuu aiheesta Asuminen, yhteiskunta, yksilö – muuttuva maailmankuva. Toivottavasti Himanen ei puhu rahasta vaan sydämestä, sillä filosofin uskotaan yleisesti edustavan moraalista hyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Voisiko filosofi tarkastella ihmisen perusoikeuksia, joihin suurten asumisoikeus- ja vuokrayhtiöiden omistusoikeuden lisäksi tulisi kuulua myös pienten ihmisten kohtuuhintainen oikeus asumiseen ko. asumisoikeus- ja vuokrataloissa.
Ennen buffet-tarjoilua ja rentoa musiikkia SAY:n puheenjohtaja Marko Pyykkönen esittää SAY:n sanat tulevaisuudelle.
Kaiken tarjoilun, musiikin, puheet, tilavuokran ja Viestintä Päivi Karvinen Oy:n kulut maksavat tietysti SAY:n jäsenyhtiöiden asumisoikeusasukkaat – vai kuinka? Voisiko Marko Pyykkönen kertoa avoimesti, mitä kaikki maksaa?
Hyvä, että asia asumisoikeuden varjolla tapahtuneista rikoksista on nostettu esille. Painostusta ja julkisuutta on lisättävä, että saadaan nämä yhteiskunnan varojen lahjoitukset ratkaistua oikeudenmukaisella tavalla. SISÄPIIRIN TIETOA ON VARMASTI KÄYTETTY VÄÄRIN. Kukahan ulkopuolinen olisi edes kehdannut tällaista tarjousta tehdä: 5300 asuntoa 150.000 eurolla. TÄMÄ TARJOUS EI TAIDA TOISTUA.
AVAIN Asumisoikeus Oy:n valtakunnallisessa talohallitusten puheenjohtajien kokouksessa keskiviikkona 10.11.2010 Vantaalla tuli konkreettisesti esille yhtiön nykyjohdon tulkinta asukasdemokratiasta. ARA:sta saadun tiedon mukaan toimitusjohtaja Maarit Toveri on luvannut ARA:lle kehittää asukasdemokratiaa AVAIN Asumisoikeus Oy:ssä. Liekö ARA kantelujen johdosta edellyttänyt sitä yhtiöltä tai suositellut yhtiölle? Ainakin ARA:n vastauksissa kanteluihin on lueteltu liuta asukasdemokratiaoppaita.
Käsitteenä asukasdemokratia on ilmeisen vaikea ja siksi siitä on erilaisia tulkintoja. Vanha sanonta ”Ei kannettu vesi kaivossa pysy” kuvaa hyvin sitä, että asukasdemokratia jää vain sanahelinäksi, jos sen edellyttämää aitoa ja rehellistä mielenlaatua ei ole. Siitä on saatu hyvät näytteet Keski-Suomen alueen talohallitusten puheenjohtajien kokouksessa 3.11.2010 ja erityisesti 10.11.2010 pidetyssä valtakunnallisessa kokouksessa. Aluekokouksessa asiakkuusvastaava Kirsi Airikka kiirehti heti avaussanojensa jälkeen esittämään itseään puheenjohtajaksi ja toimitusjohtaja Maarit Toveria sihteeriksi. Kun saimme Keski-Suomen aluekokouksen pöytäkirjan, siinä oli kynällä tehtyjä korjauksia ja täydennyksiä ja sihteerin allekirjoitus puuttui. Myös keskustelun aikana esille tulleet tärkeät kannanotot puuttuvat pöytäkirjasta toisin kuin viime vuoden kokouspöytäkirjasta, johon oli myös kirjattu talohallitusten puheenjohtajien esittämiä kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia. Jos asioita ei kirjata pöytäkirjaan tai kokousmuistioon, ne unohtuvat helposti tai ne voidaan tarkoituksellisesti kiistää.
Miten ”kentän” kysymykset ja niihin saadut vastaukset muuten menisivät yhtiön hallitukselle tiedoksi ja toimenpiteitä varten, jos niitä ei ole kirjattu pöytäkirjaan tai erilliseen muistioon? Ei mitenkään kuten kokemus on osoittanut. Aluekokousten yhteiset kannanotot ja lausunnot kirjataan, mutta ne ovat usein yleisellä tasolla ja niidenkin sisältö pitäisi pystyä muotoilemaan yhtiön johdon hyväksymällä tavalla. Esimerkiksi tänä vuonna talousarvion hylkäyslausunnossa olisi pitänyt pystyä esittämään ”taloudellinen vastaehdotus”, vaikka talohallitukset eivät edes saa riittäviä tietoja pystyäkseen esittämään mitään todellista vastaehdotusta. Viime vuonna yhteisen lausunnon lisäksi pöytäkirjaan kirjattiin myös yksittäisten talohallitusten puheenjohtajien kysymyksiä ja kommentteja. Tämän vuoden pöytäkirjasta ne puuttuvat. Pöytäkirjasta puuttuvat mm. yhtiön omistusjärjestelyjä koskevat kysymykset ja niihin annetut vastaukset. Kysyttäessä kokouksessa, onko nyt tiedossa mitään organisaatio-, nimi- tai omistuspohjan muutoksia, kun niitä tapahtuu niin usein AVAIN Asumisoikeus Oy:ssä ja sen taustaorganisaatioissa, toimitusjohtaja Toveri vastasi aluksi kieltävästi, mutta myöhemmin myönsi, että Avainrakennuttaja Oy -niminen yhtiö on ostanut Asuntorakentamisen Kehityssäätiön osuuden yhtiöstä. Hän kielsi jyrkästi, että uusilla omistajilla olisi mitään määräysvaltaa (ei edes 51 %:n määräysvaltaa) AVAIN Asumisoikeus Oy:ssä. Pöytäkirjasta puuttuu myös lupaus viedä yksittäisten talohallitusten omaa kohdettaan koskevat talousarvion hylkäyspäätökset yhtiön hallituksen kokoukseen, jossa talousarviot ja käyttövastikkeet viime kädessä hyväksytään ja vahvistetaan.
Avattuaan talohallitusten puheenjohtajien valtakunnallisen kokouksen 10.11. asiakkuusvastaava Kirsi Airikka kiiruhti taas jälleen kerran esittämään itseään kokouksen puheenjohtajaksi. Hänelle ei juolahtanut mieleen tarjota kokouksen osallistujille mahdollisuutta valita puheenjohtaja. Kun osallistujien keskuudesta ehdotettiin yhtiön hallituksen asukasjäsen Harri Kemppiä puheenjohtajaksi ja ehdotusta kannatettiin, Airikka vaati salaista lippuäänestystä puheenjohtajuudesta, vaikka hän sai selvästi vähemmän kannatusta kuin Kemppi. Kun salainen lippuäänestys sitten järjestettiin Airikan vaatimuksesta, niin Kemppi sai 15 ääntä ja Airikka 4 ääntä. Airikan ilmeestä ja myöhemmästä käyttäytymisestä saattoi päätellä, että häviö otti koville. Jos hän olisi tarjonnut puheenjohtajuutta talohallitusten puheenjohtajille heti avaussanojensa jälkeen tai sen jälkeen kun Kemppiä oli ehdotettu ja kannatettu suurilukuisesti, niin hän ja yhtiö olisivat vieneet pisteet kotiin ja lunastaneet toimitusjohtaja Maarit Toverin ARA:lle antamaa lupausta asukasdemokratian kehittämisestä AVAIN Asumisoikeus Oy:ssä. Asukkaiden edustajat olisivat alkaneet uskoa, että yhtiö haluaa todella rakentaa Airikan esittämää ”toimivaa asukashallintoa” ja toimitusjohtaja Maarit Toverin puheissaan toistamaa ”asukasdemokratiaa”.
Myös kokouksen sihteerin valintaan liittyi tragikomiikkaa. Yhtiön johto oli kutsunut kokouksen ”tekniseksi sihteeriksi” Miia Kaarakaisen, joka ainakin aikaisemmin oli Avaran palkkalistoilla. Aikaisemmin Kaarakainen on toiminut palkattuna sihteerinä mm. aluekokouksissa (syksyn 2009 kokouksissa). Tammikuussa 2010 järjestetyssä iltaseminaarissa hän oli myös läsnä ja teki ahkerasti muistiinpanoja. Silloin Kirsi Airikka itse pyysi yhtiön hallituksen asukasjäsen Tuulikki Grönbergiä toimimaan sihteerinä ja kirjoittamaan seminaarimuistion. Nyt valtakunnallisessa puheenjohtajien kokouksessa Grönbergiä ehdotettiin sihteeriksi kokouksen osallistujien taholta. Pian tämän jälkeen Kaarakainen kieltäytyi jatkamasta teknisenä sihteerinä, pakkasi tietokoneensa ja osallistujien vetoomuksista huolimatta poistui kokouksesta. Myös Kirsi Airikka kieltäytyi toimimasta sihteerinä. Tuulikki Grönberg suostui toimimaan kokouksen sihteerinä ja kokous saattoi jatkua.
Jossakin vaiheessa varsinainen kokous pääsi sitten alkamaan. Kokous hyväksyi Harri Kempin laatiman esityslistan, koska yhtiön johdon esityslistasta puuttui mm. kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus –kohta. Lisäksi yhtiön johdon esityslistassa ehdokkaiden valinta yhtiön hallitukseen oli eri tavalla kuin asumisoikeusasukkaan oppaassa on esitetty.
Jossakin vaiheessa kokousta toimitusjohtaja Toveri sanoi kokouksen osallistujille: ”Älkää olko lapsellisia!”. Osallistujien lapsellisuus ei kuitenkaan ollut mitään verrattuna siihen lapsellisuuteen, jota toimitusjohtaja ja asiakkuusvastaava osoittivat. Ensinnäkin he uhkasivat poistua kokouksesta, sulkivat tietokoneensa ja ottivat muistitikkunsa tietokoneesta pois. Alkoi muistitikkushow. Kokouksen osanottajat vetosivat toimitusjohtajaan, että hän pitäisi aikomansa esityksen yhtiön asioista, jotka asiat olivat samat molemmissa esityslistoissa ja jotka ovat perinteisesti kuuluneet valtakunnallisessa kokouksessa käsiteltäviksi (esim. alueellisten kokousten lausunnot seuraavan vuoden käyttövastikkeista, valtakunnallisen kokouksen lausunto yhtiön hallitukselle seuraavan vuoden käyttövastikkeista ja ehdokkaiden valinta AVAIN Asumisoikeus Oy:n hallitukseen). Toimitusjohtaja suostui osallistujien vetoomusten jälkeen pitämään esityksensä. Nyt muistitikku takaisin tietokoneeseen ja esitys saattoi alkaa. Välillä otettiin muistitikku taas pois ja laitettiin uudelleen. Jossakin vaiheessa toimitusjohtaja Toveri ja asiakkuusvastaava Airikka poistuivat kokoussalista.
Lopulta kokous saatiin kuitenkin pidettyä. Muistitikkushow vei kokoukselta arvokasta aikaa. Ennen kaikkea se osoitti, että AVAIN Asumisoikeus Oy:llä on vielä pitkä matka ”toimivaan asukashallintoon” ja ”asukasdemokratiaan”. Jos ARA suosittelee yhtiölle asukasdemokratian kehittämistä tai uskoo puhelinkeskustelun tai muun yhteydenpidon perusteella yhtiön aloittavan asukasdemokratian kehittämisen, niin sen pitäisi ensin kertoa yhtiön edustajille, mitä asukasdemokratia ja sen kehittäminen oikeasti tarkoittavat sekä ohjaus- ja valvontaviranomaisena ohjata ja valvoa, että sanoista tekoihin todella siirrytään. Todelliseen asukasdemokratiaan siirtyminen on prosessi, joka vaatii ohjausta ja tukea sekä seurantaakin. Asukasdemokratiaoppaiden nimien luetteleminen asukkaiden kanteluihin annetuissa vastauksissa ei yksin riitä. Kannettu vesi ei tunnetusti kaivossa pysy. Pitää myös tarkistaa, onko ”oppilas” todella ymmärtänyt asian ja onko uusi ymmärrys muuttumassa myös toivotuksi toiminnaksi.
AVAIN Asumisoikeus Oy:n 14.3.2008 päivätyn yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu vähintään viisi (5) ja enintään (9) varsinaista jäsentä. Hallitukseen on valittava vähintään kaksi (2) asukkaita edustavaa jäsentä. Nykyisin hallituksessa on kuusi jäsentä, joista neljä edustaa omistajatahoja ja kaksi asukkaita. Lisäksi hallituksen kokouksiin osallistuvat yhtiön toimitusjohtaja ja asiakkuusvastaava. Hallituksen jäsenet valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa. Tällainen asetelma ja valintamenettely ei turvaa asukasdemokratiaa. Riippuu aivan asukasjäsenten halusta, kyvystä ja ennen kaikkea rohkeudesta, kuuluuko asukkaiden ääni hallituksen kokouksissa. Ja vaikka kuuluisikin, niin siitä ei tarvitse välittää, sillä äänestyksissä asukkaiden edustajat jäävät aina vähemmistöön.
Asukasdemokratian kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että asukkaat saisivat itse valita suoraan omat edustajansa yhtiön hallitukseen. Nykyinen järjestelmä on näennäisdemokratiaa. Hallituksen asukasjäsenille luetaan hallitukseen tullessaan ”madonluvut”, joiden mukaan ”hallituksen jäsenet eivät ole osakeyhtiön hallituksessa edustamassa nimeäjiään tai ehdottajiaan, vaan valintansa jälkeen hallitukseen valitut henkilöt ovat yksityishenkilöinä edistämässä vain ja ainoastaan yhtiön etua”, joka on ”voiton tuottaminen”. Lisäksi hallituksen jäsen on vastuussa yhtiön edun vastaisesta toiminnasta ja korvausvastuussa yhtiön liikesalaisuuksia koskevan salassapitovelvollisuuden rikkomisesta. Yhtiön mukaan ”lisäksi on hyvä muistaa, että vahinkoa yhtiölle voi aiheutua myös sellaisen asian tai dokumentin paljastamisesta, jota ei sinällään ole katsottava yhtiön liikesalaisuudeksi”.
Asumisoikeusasukkaana on vaikea ymmärtää, miksi yleishyödyllisessä yhtiössä pitää noudattaa osakeyhtiölakia ja miksi asukkailla, jotka viime kädessä maksavat kaiken, on vain näennäinen vaikutusmahdollisuus yhtiön hallintoon ja talouteen. Osakeyhtiölain sijaan yleishyödyllisissä yhtiöissä tulisi noudattaa yleishyödyllisyyslakia tai vastaavaa. Tällöin tietojen salaamiseksi ei voisi vedota osakeyhtiölakiin ja liikesalaisuuteen. Hallituksen kokousten pöytäkirjat olisivat silloin julkisia kuten kuntien hallintoelimienkin pöytäkirjat. Silloin asumisoikeusyhtiöitä edustava Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry (SAY) voisi perustellusti kutsua itseään nykyisellä nimellään, sillä yhteisöllisiin toimintaperiaatteisiin kuuluu mm. hallinnon ja talouden avoimuus ja läpinäkyvyys, rehellisyys, julkisuus, yhteistoiminta ja demokraattinen kontrolli.
Talohallitusten puheenjohtajien valtakunnallinen kokous 10.11. oli kaiken kaikkiaan pelottava ja ahdistava kokemus. Pettymys yhtiön johdon haluun kehittää aitoa asukasdemokratiaa syveni. Epävarmuus tulevaisuudesta pelottaa!
Olipa tuossa edellä pitkä oppimäärä asukasdemokratiasta. Täyttä asiaa, johon olisi varmasti voinut laittaa oman nimenkin. Tai ei sittenkään. Siitähän seuraisi ajojahti kirjoittajaa kohtaan. Kyllähän asukasdemokratia varmasti pelottaa nykyisiä vallankäyttäjiä. Jos päättämässä olisi enemmän asukkaiden edustajia, joiden etujen mukaista olisi vuokrien pitäminen kohtuullisella tasolla, kaventaisi se nykyisten päättäjien valtaa tehdä itselleen edullisia sisäpiirikauppoja.
Vaasassa asumisoikeustalo on tänä vuonna vapautettu myyntirajoituksistaan. Nyt koko talo on laitettu myyntiin 2.1 miljoonalla eurolla.
Jos Avara Asojen nykyinen omistaja onnistuu saamaan saman statuksen yhdellekään monista taloistaan, saa 150 000 euron panostukselle varsin mukavan tuoton.
Luulisi, että Avaran Asojen nykyinen omistaja saa myyntirajoitukset purettua helposti, välit Araan tuntuvat ainakin olevan lämpimät.
Viestissä 9/14 kirjoittaja korjaa kohdan ”Näin pieni kokeilu ei tuntuisi vielä kummankaan teidän kukkarossa” tekstillä ”Näin pieni kokeilu ei olisi pois kummankaan teidän kukkarosta”. Tällöin sanontaa ”ei ole poissa kenenkään kukkarosta” on käytetty oikein. Kokeilu ei koske mitenkään ministerin kukkaroa eikä todennäköisesti mitenkään myös asumisoikeusyhtiöiden johtajienkaan kukkaroa, koska mitään suurempaa kiinnostusta kokeiluun tai pysyvään omistuksen vaihtoon ei todennäköisesti ilmenisi. Kokeiluun voitaisin liittää tutkimus, jonka tuloksia voitaisiin hyödyntää sekä lainsäädännön että asukasdemokratian kehittämisessä.
Hei!
Törmäsin Internetissä surffaillessani Avainrakennuttaja Oy:n verkkosivuihin ja näin tutun logon. Tietääkö kukaan, mikä firma tämä Avainrakennuttaja Oy on? Ketkä sen omistavat? Onko sillä jotakin tekemistä AVAIN Asumisoikeus Oy:n kanssa? Sivuilta ei löytynyt kenenkään henkilön nimeä, ei edes yhteystiedot-sivulta!
Talohallitusten puheenjohtajien valtakunnallisessa kokouksessa 10.11.2010 toimitusjohtaja Maarit Toveri kertoi, että Avainrakennuttaja Oy on AVAIN Asumisoikeus Oy:n emoyhtiö ja ”emoa” ei tarvitse kilpailuttaa. Avainrakennuttaja Oy myy mm. konsultointipalveluja.
Avainrakennuttaja Oy on siis emoyhtiö ja AVAIN Asumisoikeus Oy on siis sen tytäryhtiö.
Vielä alkuvuodesta AVAIN Asumisoikeus Oy muodosti konsernin yhdessä Aso-Asunnot Oy:n kanssa. AVAIN Asumsioikeus Oy oli emoyhtiö ja Aso-Asunnot Oy sen tytäryhtiö. Tosin tyttären olemassaolosta eivät ainakaan AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaat tienneet. Tyttären olemassaolo salattiin ilmeisesti syntyperänsä johdosta. Sitten ”tytär” kuoli ja haudattiin. Mainittakoon, että Avainrakennuttaja Oy:n toinen omistaja Perttu Liukku oli aikoinaan Avara-konsernin toimitusjohtajana panemassa alulle ASO-Asunnot Oy:tä.
Asumisoikeusasukkaana on vaikea mieltää sitä, että kahden miehen yrityksestä voi yhtäkkiä tulla 5300 asuntoa omistavan asumisoikeusyhtiön ”emo” 150 000 euron pilkkahinnalla. Tämä ei olisi onnistunut, ellei kätilönä olisi toiminut ARA.
Toimitusjohtaja on Perttu Liukku ja Rakennuttamisen toimialajohtaja on Kari Mäenpää. Pari viikkoa takaperin firmaan on palkattu Riku Hyttinen niminen kaveri. Onko firmassa muita, niin en tiedä.
Tuttu logo tosiaan; Avainrakenuttaja on ollut YH:n ”pöytälaatikkofirma” jonka edellä mainitut veijarit on ostanut.
YLE.fi Pohjanmaasta löytyi seuraava uutinen:
”Asumisoikeus Oy:llä vaikeaa Vaasassa
julkaistu 21.11.2009 klo 08:39
Kiinnostus asumisoikeusasumiseen on laskussa. Vaasassa etsitäänkin nyt rakenteellisia muutoksia tilanteen helpottamiseksi.
Maanantaina kokoontuvalle kaupunginhallitukselle esitetään muun muassa yhtiön osakepääoman korottamista. Lisäksi Vaasan kaupunki aikoo aloittaa neuvottelut Valtiokonttorin sekä ARA:n kanssa Asumisoikeusyhtiön rakenteellisesta muutoksesta. Tavoitteena on, että yhtiö muuttaisi joitakin asumiskohteita vuokrataloiksi tai omistusasunnoiksi.
Vaasan asumisoikeusyhtiöllä on runsaat kolme sataa asuntoa. Kiinnostus niihin on ollut laskussa.
Muun muassa alhainen korkotaso on lisännyt siirtymää omistusasuntoihin. Myös valtio on veropolitiikka on tukenut omistusasumista. Lisäksi perheet ovat Vaasan seudulla vallinneen hyvän työllisyystilanteen takia uskaltaneet investoida omakotitaloasumiseen.”
Uutinen löytyy osoitteesta:
http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2009/11/asumisoikeus_oylla_vaikeaa_vaasassa_1172838.htm
Näin ”ikuista” ja ”turvallista” se asumisoikeusasuminen siis on. Alunperinkin maho järjestelmä ei kestä suhdannevaihteluja. Asumisoikeusasukkaana on huijatuksi tulleen olo. Silläkin rahalla, mitä korkeisiin käyttövastikkeisiin on uponnut vuosien varrella, olisi lyhentänyt jo paljon omistusasunnon lainaa ja voisi jotakin sitten aikanaan jättää perillisille. Mikä on asumisoikeussukkaan oikeusturva? Asumisoikeusasukkaat ovat vuokra-asukkaiden kanssa lainsuojattomia Suomessa. Porsaanreikiä täynnä oleva lainsäädäntö antaa vain näennäissuojan.
Nyt Avain asumisoikeus jakoi Jyväskylässä tiedotteen liittyen nettikirjoitteluihin. Tiedoteessa mainitaan mm. että Avainrakennuttaja Oy on ostanut Suomen Rakennuttamisen Kehitys Oy:n koko osakekannan.
Suomen Rakennuttamisen kehitys Oy omistaa 51% ja Avara Amplus Oy 49 % Avain Asumisoikeus Oy:stä.
Melkoinen soppa…
Avain Asumisoikeus Oy lähetti kaikille asukkaille 24.11.2010 päivätyn tiedotteen otsikolla ”Asumisoikeuden omistaminen on edelleen turvallista”. Tiedote on vastareaktio siihen reaktioon, jonka Avain asumisoikeus Oy:n uusin omistusjärjestely sai aikaan monissa asumisoikeusoikeusasukkaissa yli yhtiörajojen ja monissa muissakin ihmisissä marraskuussa 2010. Kohu alkoi, kun Rakennuslehti paljasti salassa pidetyn kaupan uutisessaan 4.11.2010 otsikolla ”Perttu Liukusta Avain Asumisoikeuden suuromistaja – Avaran entisen toimitusjohtajan yhtiö osti pilkkahinnalla määräysvallan 5300 asunnon yhtiössä”.
Yhtiön johdon tiedotteessa, jonka ovat allekirjoittaneet Avain Asumisoikeus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Antti Viinikka ja yhtiön toimitusjohtaja Maarit Toveri, kritisoidaan erityisesti Oikeus ja kohtuus –blogin kirjoitusta 13.11.2010. Kirjoitus on tulkittavissa myötätunnon osoitukseksi Avain Asumisoikeus Oy:n asukkaita kohtaan, eikä sen kirjoittaja itse todennäköisesti edes ole asumisoikeusasukas, ei ainakaan Avain Asumisoikeus Oy:n asukas. Viinikka ja Toveri nostavat esille kaksi virkettä, joissa ehkä liian voimakkaasti ennakoidaan omistusjärjestelyjen mahdollisia haittoja asukkaille tulevaisuudessa. Sen sijaan he ei eivät tuo esille kirjoituksen muuta sisältöä, jota voidaan pitää asiallisena ja aiheellisena kritiikkinä yleishyödyllisen asumisoikeusyhtiön yksityisomistusta kohtaan. Lisäksi Viinikka ja Toveri antavat Oikeus ja kohtuus -blogisivustosta tekaistun osoitteen. Näin asukkaat eivät voi itse tarkista, mitä kaikkea ko. blogisivulla on kirjoitettu. Viinikka ja Toveri antavat tiedotteessaan osoitteen
oikeusjakohtuus(at)blogispot.fi
Se muistuttaa enemmän sähköpostiositetta kuin nettisivun osoitetta. Koska edes tuollaista sähköpostiosoitetta ei ole (testattu juuri @-merkin kanssa), niin osoite on tekaistu. Oikea osoite olisi ollut
http://oikeusjakohtuus.blogspot.com/2010/11/avain-asumisoikeus-oyn-asukkailla-on.html
Jos yllä oleva linkki ei jostain syystä toimi tältä Rakennuslehden keskustelupalstan sivulta, niin Oikeus ja kohtuus –blogisivusto löytyy kopioimalla osoite selainohelman osoiteriville ja painamalla enter. Sivusto löytyy myös Googlen hakutoiminnolla kirjoittamalla hakukenttään
Oikeus ja kohtuus
ja painamalla enter-painiketta. Jos yhtiön johto vastaisuudessa lähettää vastaavanlaisia tiedotteita, niihin tulisi laittaa oikea nettiosoite tai ohjeet oikean sivun ja tiedon löytämiseksi. Lisäksi tiedotteisiin tulisi tasapuolisuuden nimissä saada myös asukkaiden edustajien näkemys, koska asukkaat maksavat tiedotteiden lähettämisestä aiheutuvat kustannukset. Muussa tapauksessa tiedotteet ovat tulkittavissa vain yhtiön johdon propagandaksi. Avain Asumisoikeus Oy:llä on noin 5300 asuntoa, joten jo postikulut ovat valtavat.
Avara-konsernista ja Avain Asumisoikeus Oy:stä on kirjoitettu ja uutisoitu runsaasti erityisesti Rakennuslehdessä. Lehden verkkoversion keskustelufoorumin monissa viestiketjuissa on käyty vilkasta keskustelua ko. tahoja koskevista aiheista. Keskustelufoorumi löytyy osoitteesta
https://www.rakennuslehti.fi/forum/