Ennätystiivis passiivitalo valmistuu Mäntyharjulle
Rakennusalakonserni Suutarinen Yhtiöt ja energiatehokkaaseen rakentamiseen erikoistunut SPU Systems Oy ovat kehittäneet yhteistyössä betonielementtirakenteisen passiivitalon. VTT on tehnyt Mäntyharjulla sijaitsevassa koetalossa ensimmäiset ilmatiiveysmittaukset. Talon ilmanvuotoluvuksi mitattiin 0,09 1/h.
Rakennusalakonserni Suutarinen Yhtiöt ja energiatehokkaaseen rakentamiseen erikoistunut SPU Systems Oy ovat kehittäneet yhteistyössä betonielementtirakenteisen passiivitalon. VTT on tehnyt Mäntyharjulla sijaitsevassa koetalossa ensimmäiset ilmatiiveysmittaukset. Talon ilmanvuotoluvuksi mitattiin 0,09 1/h.
”Ilmanvuotolukua 0,09 voidaan pitää äärimmäisen hyvänä tuloksena. Se alittaa selvästi passiivitalolle asetetun tavoitearvon 0,6. Kyseessä on Suomen tiivein talo ja tiettävästi maailman tiivein talo”, sanoo VTT:n tutkija Antti Nikkanen.
Mitä pienempi on ilmanvuotoluku, sitä paremmin talo pitää lämmön sisällään ja sitä vähemmän tarvitaan lämmitysenergiaa. Korkea ilmanpitävyys helpottaa myös kosteudenhallintaa, koska se minimoi sisäilman kosteuden mahdollisuuden päästä talon rakenteisiin.
Mäntyharjun passiivitalossa ostoenergian tarve minimoidaan tehokkaasti eristävän ulkovaipan lisäksi ilmanvaihtoon käytettävillä tehokkailla lämmöntalteenottolaitteilla, maalämpöpumpulla sekä aurinkosähkökennoilla. Mäntyharjun passiivitalon lämmitysenergiakulutuksen on arvioitu olevan 10 – 15 prosenttia nykynormien mukaan rakennetun talon lämmitysenergiatarpeesta.
Tätä artikkelia on kommentoitu 21 kertaa
21 vastausta artikkeliin “Ennätystiivis passiivitalo valmistuu Mäntyharjulle”
Hmmmm…Pullossa on haankala hengittää. Toivotaan, että koneellinen ilmanvaihto on tehtäviensä tasalla tai tuloksena on Suomen sairain talo…
Milloinkahan tulee ensimmäinen tukehtumiskuolema liian tiiviin talon ja toimimattoman tai tukkeutuneen iv:n vuoksi?
Kyllähän asia on niin, että ilmanvaihto perustuu nykyään hallittuun tuloon ja poistoon, eikä suinkaan vuotaviin rakenteisiin! Nykyisillä eristepaksuuksilla ilmavuodot ovat rakenteiden suurimpia riskitekijöitä.
Tekniikka näyttää Mäntyharjun talossa olevan aika monipuolista ja kallista, millähän energian hinnalla säästöstä saadaan kannattavaa?
Vieläkin näyttää olevan yleisenä käsityksenä, että talon pitää vuotaa kuin seula.
Jos tiiviin talon ilmanvaihtokone rikkoutuu, niin kyllä ikkunat saa auki. Ainakin normaalin 2000-luvulla elävän ihmisen älykkyysosamäärän tulisi olla sellaisella tasolla, että ymmärtää avata ikkunat ja selvittää mikä koneessa mättää.
Itse asun talossa, jossa on tiiveysluku 0,3. Itseltäni on hallitun ilmanvaihdon avulla jäänyt pois mm. siitepölynuha. Minä ja perheeni olemme todella tyytyväisiä asumismukavuudesta.
PS. Hallitsemattomat ilmavuodot aiheuttavat kosteusongelmat, ei tiiveys!
Hienoa, onnea SPU!
näin pitää juuri toimia 🙂 Toivottavasti tämä esimerkki ajaa muitakin kuin meitä eteenpäin tekemään entistä laadukkaampaa jälkeä…
http://www.villaunelma.fi
Tiiveyden ohessa jäi taka-alalle, että talo on samalla passiivitalo, eli energian kulutukseltaan erittäin alhainen. Kivitalo sallii massiivisuutensa johdosta hyvän asumisen saunomisineen kesälläkin.
Jotta talo toimii oikein, eikä terveydellisiä ongelmia muodostu, on tiiveyden oltava alle ykkösen tasolla. Hallitsemattomat ilmavuodot johtavat kosteusongelmiin. Pakkaskaudelle lämmön talteenotto ei välttämättä toimi, ainakin sisäänpuhallusta rajoitetaan, jos lämmön talteenoton kenno uhkaa jäätyä. Erityisesti silloin, kun poisto toimii, mutta sisäänpuhallus ei, on talon ulkovaipan tiiveys avainasemassa, ettei sisäilmaan imetä radonia maaperästä tai epäpuhtauksia eristetilasta.
HYVÄ SPU, HYVÄ SUUTARINEN, lisää tällaisia taloja ja pian!
Hyvä spu!
Edelliseen viestiin kommentoiden: Kuten asiantuntijat mm. vtt on todennut niin massiivisuudella passiivitalossa ei saavuteta mitään, lähes aina päinvastoin. Massiivisuus on matalaenergiataloissa tärkeää mutta sillä ei ole enää merkitystä kun lähestytään minimi- saatika passiivitaloja
Kyllä massiivisuudella on posiitiivinen merkitys mm. lämpötilahuippujen tasaajana nimenomaan passiivitaloissa. Passiivikivitalossa ei tarvitse jokaista lämpöhuippua tasata sähköä kuluttaen IV-koneella kun aurinko vähän pilven takaa pilkahtaa. Passiivitalossa on ilmainen ”passiivinen” jäähdytys yöaikaan viilentyneen kivimassan kautta. Samalla tavoin tuohon kivimassaan voi vastaavasti varata talvisaikaan lämpöä joka voi olla tuotettu millä tavoin tahansa.
Massiivisuudella ei ole mitään tekemistä yöajan viilennyksen kanssa, eli iv-kone sen viilennyksen tekee passiivitalossa yöaikaan. Toisaalta oikein suunniteltu/toteutettu passiivitalo ei tarvitse viilennystä :).
kerros miten varaat massiiviseen massaan lämpöä passiivitalossa? Kun se massa on saman lämpöistä kuin sisäilma (tietenkin)… Tai siis toki onnistuu mutta lämmin tulee…
Täytyy edelleen muistaa se, että hyvin tehdyssä passiivitalossa ulkolämpötila ei vaikuta sisälämpötilaan muuten kuin iv-laitteen kautta.
http://yle.fi/alueet/lappi/2009/09/passiivitalo_lampiaa_hengitysilmalla_1001538.html
olisiko tuossa ensimmäinen kirjaimellisesti passiivitalo? Jutussa mistään ei käy ilmi, että kohteessa olisi perinteinen lämmitysjärjelmä. Ellei lamppuja ja kodinkoneita pidetä juurikin perinteisinä lämmitysjärjestelminä 🙂
Mitä tiiviimpi talo saadaan tehtyä sen terveellisempi se on asua ja kaikin puolin vaarattomampi asukkaille.
Ilmanvaihtokone on varustettu siitepölysuodattimella, joka poistaa siitepölyn tuloilmasta, eikä tiiviiseen taloo pääse siitepöly muuta kautta vuotamaan.
Miettikää ihmiset mitä kautta se ilma tulee taloon ei tiiviissä talossa! Ilma tulee villojen läpi ja tuo mukanaan aina hiukan villanpölyä ja mahdollisesti seinärakenteisiin tullutta hometta. Ei tiiviissä talossa home on todennäköisempää kuin tiiviissä. Vuotava seinä vuotaa talvella rakenteisiin kosteaa sisäilmaa, joka seinän sisällä jäätyy ja sulaa lämpimällä ilmalla. Talossa on aina ”ylipaine” talvella, koska lämpö siirtyy aina kylmempään päin.
Eli vanha sanonta tulee kylmää sisälle ei pidä paikkaansa, vaan lämpö lähtee ulos.
kaikki uudiskohteiden rakenteet edellyttävät, että talo on tiivis! Jos se ei sitä ole, niin kyseessä on rakennusvirhe, josta seuraa se home sitten.
Ihan sama ollaanko tekemässä normi, passiivi tai nollataloa.
tämän toki tietää täällä kaikki?
Täytyyhän talon tiivis olla, se on selvä. Voi kuitenkin tulla aika tukala olo, jos vaikka sammuu äänieristettyyn makuuhuoneeseen ja tulee sähkökatkos. Tuskin sinne kuitenkaan tukehtuu, koska ei virraton iv-kone sentään kanavaa tuki. Viime talvena länsirannikolla oli tapanimyrskyn jälkeen kyliä, joissa oli sähköt poikki neljä viikkoa, Se on aika pitkä aika nukkua ikkuna auiki tai pyörittää aggrekaattia. Jonkunlainen automaattisesti toimiva painovoimainen varajärjestelmä voisi olla miettimisen arvoinen asia.
sähkökatko seudulla, jossa sähkö tulee taloon maakaapelia pitkin on todella harvinainen. Varsikin pitkät katkot…
Tietysti rakentamispaikka määrittää, mihin varotoimenpiteet tulee tehdä.
aika kaukaa haettu äänieristetty makuuhuone 😀
Ei todella ole kaukaa haettu. Monet asunnonostajat eivät tunnu millään käsittävän, että asunnossa ei ole desibeliseiniä. Kyllä niitä db-makkareita tehdäänkin paremman luokan asuntoihin. Sehän tietysti vaatii äänieristettyjen seinien lisäksi desibeli-oven ja sen vuoksi huonekohtaisen sekä tulo, että poistoilman, kun ovirako poistoa ei voi käyttää. Riippuen talon mallista ja tekniikasta, äänieristyslisä on muutamia tonneja huonetta kohden, joten ei kovinkaan kova sijoitus mukavuuteen.
Toki äänieristettyjä huoneita tehdään ja meiltäkin löytyy, yleensä ko. tilat ovat sen kokoisia, että tosiaan aika pitkät unet täytyy porukalla ottaa, ennenkuin alkaa pierettää :D.
se ei ollutkaan se pointtini :). Vaan se, että täytyy tietää mihin rakentaa!
p.s. harva rakennuttaja mittaa edes koko vaipan ilmanpitävyyttä, saati sitten äänieristettyjen huoneiden! Ja kun urakoitsijat tuon tietävät niin voi vain arvailla kuin tiivistä sai.
Miten noin hyvin eristetyssä talossa maalämpöpumppu maksaa itsensä järkevässä ajassa takaisin? Ihmettelen sitä, että käytetään paljon rahaa eristämiseen ja sen päälle paljon rahaa lämpöpumppuun. Esimerkiksi käyttöveden lämmitys maksaa vuodessa suoralla sähköllä n. 400 €.
Jos tulkitsin oikein, niin talo tarvitsee vuodessa lämmitysenergiaa 11509 kWh. Tämä tuotetaan MLP:llä, niin säästetään 6905 kWh. Jos tuo 6905 kWh tuotettaisiin suoralla sähköllä, siitä maksettaisiin maks. 690 €/vuosi. (Me maksamme hieman yli 8 c/kWh sisältäen sähkön ja siirron + verot.) Jos MLP-investointi on maksanut 15 000 €, takaisinmaksuaika on yli 20 vuotta, jossa ajassa pitänee tehdä jotain huoltoakin.
Ylitiivis talo ei ole laadun merkki, vaan laaduttomuuden. Katsokaa sotien jälkeen rakennettujen rintamiestalojen ilmanvaihdon toimivuutta. Niistä ei löydy homepesiä, kuten uusista tiivistaloista. Koneellista ilmanvaihtoa niissä ei ole eikä ole tiivistä vaippaakaan, mutta vieläkin ne ovat asumiskelpoisia.
Onko VTT:n tarkastaja soittanut kännykällään noita tiiviystietoja. Kiinnostaisi, että pitääkö mennä ulos, että saa puhelimensa toimimaan. Alumiinifoliolla saa kyllä tiiviin eristekerroksen, mutta myös melkoisen esteen radiosignaaleille, jos näitä viime aikojen uutisia on uskominen.
tämä on niin hyvä vertailukohta! Kun mitataan ”ylitiiviiviiden”, oikeasti laadukkaiden talojen sisäilmaa, huomataan, että tulokset ovat aina olleet järkyttävän hyviä. Sisäilma on niin ennennäkemättömän hyvää. Vanhoissa rintamamiestaloissa sisäilma on karkeasti sanottuna välttävää, harvoin päästään vuositasolla hyvän puolelle.
asiasta mitään tietämättömien kannattaa aloittaa vaikka tutustumalla
http://www.rakennusteollisuus.fi/Tuoteteollisuus/Ympäristöasiat/Passiivitason+ratkaisut
julkaisuihin…