”Rakennetun ympäristön tulee tukea Suomen ja suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Tässä taloudellisessa tilanteessa ei meillä kerta kaikkiaan ole varaa rakentamisen kustannustason nostamiseen, vaan on etsittävä kaikki keinot kustannustehokkuuden parantamiseksi. Ensi kevään työehtosopimusneuvotteluihin onkin lähdettävä siitä tosiasiasta, että palkankorotusvara on käytännössä nolla. Nyt pitää tulla toimeen tämän vuoden ja viime vuoden korotuksilla, jotka näin jälkikäteen katsottuna olivat nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen suhteutettuina ylimitoitetut”, Korhonen sanoi.
Korhonen nosti myös esiin kotitalousvähennyksen ulottamisen omakotirakentamiseen, mikä samalla auttaisi torjumaan harmaata taloutta.
”Erittäin tärkeää on myös muistaa, että yhtäläisyysmerkkiä ei saa vetää pimeän työvoiman ja ulkomaalaisten välille. Tällä hetkellä harmaa talous rehottaa voimakkaimmin omakotitalotyömailla, ja siksi kotitalousvähennys – joka on osoittautunut hyväksi keinoksi harmaan talouden torjunnassa – tulisi laajentaa koskemaan myös omakotirakentamista”, Korhonen totesi.
Viranomaisten valvottava harmaata taloutta työmailla
”Valtiovallan tulee panostaa nykyistä enemmän harmaiden markkinoiden torjuntaan. Paras keino tähän on reaaliaikaisen valvonnan tehostaminen, jota siis harjoitetaan toiminnassa olevilla työmailla. Valvonnan tulee olla nimenomaan viranomaisten vastuulla, eikä se saa olla työntekijäjärjestöjen tehtävänä”, Pipatti sanoi. Toisaalta RT:ssä myönnetään, että myös rakennuttajien ja rakennusyritysten omia toimenpiteitä, kuten työmaiden kulunvalvontaa, pitää tehostaa.
Aiempaan tapaan RT ei edelleenkään lämpene käännetyn arvonlisäveron käyttöönotolle. Järjestön mukaan käännetty arvonlisäverojärjestelmä ei pelkästään riittäisi estämään harmaan talouden jatkumista rakennusalalla, vaan sen lisäksi jouduttaisiin ottamaan käyttöön myös muita keinoja.
RT:n mukaan Suomessa on arvioitu käännetyn alv-menettelyn aiheuttavan pysyviä vuosikustannuksia 30 miljoonaa euroa, jonka päälle yrityksille syntyisivät siirtymävaiheessa suuret kertaluontoiset kustannukset. Ruotsissa käännetyn arvonlisäverojärjestelmän aiheuttamien hallinnollisten lisäkustannusten on RT:n mukaan arvioitu olleen vielä selvästi suuremmat eli pysyvästi noin 107 miljoonaa euroa vuosittain ja investointikustannuksina noin 132 miljoonaa euroa.
”Vaikka Suomessa voitaisiinkin ilmeisesti hoitaa asiat Ruotsia halvemmin, on ajattelematonta, jos ei ensin käytetä varmoja ja halpoja keinoja, vaan uskotaan käännetyn alv:n toimivuuteen”, Pipatti totesi.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “RT:n Korhonen: Palkankorotusvara käytännössä nolla”