Vantaalle rakennettava pääkaupunkiseudun jätevoimala sai ympäristöluvan

Jätevoimala tuottaa sekä sähköä että kaukolämpöä ja on käynnissä noin 11 kuukautta vuodessa. Laitoksen polttokapasiteetti on 340 000 tonnia jätettä vuodessa. Pääosa jätteestä on pääkaupunkiseudulta ja Länsi-Uudeltamaalta kerättyä niin sanottua syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä. Erilliskerättyjen ongelmajätteiden poltto laitoksessa on kielletty.

Jätteenpolton savukaasut puhdistetaan monivaiheisessa prosessissa niin, ettei niistä aiheudu haittaa ihmisille tai ympäristölle. Mikäli savukaasujen puhdistinlaitehäiriö aiheuttaa päästöraja-arvon ylityksen, jätteen polttaminen on keskeytettävä automaattisesti. Hajuhaittojen estämiseksi jätepolttoaineet puretaan ja varastoidaan suljetuissa ja alipaineisissa tiloissa. Jätevoimalan jätevedet ja pihojen sadevedet johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin. Kemikaaleja on käsiteltävä laitoksella siten, että vuodot maaperään estetään.

Jätevoimalan on mitattava savukaasupäästöjänsä jatkuvasti ja osallistuttava pääkaupunkiseudulla suoritettavaan ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Jätevoimalan on myös seurattava pohjavesien laatua säännöllisesti sekä laitosalueella että laajemmalti laitoksen ympäristössä.

Uudenmaan ympäristökeskus sai ympäristölupakäsittelyn aikana viranomaislausuntojen lisäksi 6 muistutusta, joista kaksi oli lähialueen yrityksiltä, kaksi yhdistyksiltä ja kaksi yksityishenkilöiltä.

Alun perin pääkaupunkiseudun jätevoimalan sijoituspaikkavaihtoehtoina olivat Espoon Juvanmalmi ja Ämmässuo, Helsingin Kivikko sekä Vantaan Långmossebergen. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) valitsi vuonna 2008 tarjouskilpailun perusteella jätevoimalan toteuttajaksi Vantaan Energian, jolloin sijoituspaikaksi varmistui Långmossebergen, missä lähin asutus sijaitsee noin 400 metrin päässä ja Fazerilan pohjavesialue lähimmillään noin 250 metrin päässä jätevoimalasta.