”Ympäristöministeriön tulisi harkita lausuntokierroksella olevien vuonna 2012 voimaan tulevien energiamääräysten palauttamista uuteen valmisteluun laajemman asiantuntijaryhmän ammattitaitoa hyödyntäen”, Reijonen sanoi 12. marraskuuta RKL:n liittokokouksessa Rovaniemellä.
Vuoden 2012 alusta rakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia kiristetään edelleen 20 prosenttia. Käyttöön otetaan myös niin sanottu kokonaisenergiavaatimus.
”Muutostahti on liian nopea. Esimerkiksi talotehtaat eivät kykene mukauttamaan tuotantomenetelmiään vaaditussa tahdissa, tai ainakaan tutkimaan ja varmistamaan, että uudet tuotteet toimivat kuten oletetaan. Riski virheellisistä tuotteista kasvaa”, Reijonen totesi.
”Asiantuntijat ja tutkijat ovat kritisoineet tulevia muutoksia ja todenneet, että jatkossa joudutaan rakentamaan riskirakenteita. Miksi asiantuntijoiden kommentteja ja varoituksia ei ole haluttu ottaa huomioon?”
Reijonen kritisoi myös puun suosimista lämmityksessä esimerkiksi sähköön verrattuna. Sähkölämmitysjärjestelmää käytettäessä energiatehokkuuslukuvaatimukseen vaikuttava kerroin on kaksi, kun puulla se on 0,5. Tämä tarkoittaa sitä, että sähkölämmitteinen talo saa kuluttaa vain neljäsosan puulla lämmitettävästä.
”Kuinka tällä perustellaan luontoystävällisyyttä? Puun polttamisesta syntyy aina hiiltä! Suhtautuminen eritenkin sähkön käyttöön on hämmästyttävän lyhytnäköistä, puunkäytön osalta jopa teennäistä ympäristönäkökulmalla perusteltuna. Puuta kasvaa vaikkei sitä poltetakaan, kasvamiseen sitoutuva hiilidioksidivaikutus ei ole riippuvainen puun polttamisesta. Sähkön tuotantotapaa on mahdollista ohjata valtiovallan taholta luontoystävällisiin tuotantotapoihin, kuten ydinvoimaan, tuulivoimaan, vesivoimaan.”
Reijonen ei kuitenkaan vastusta kaikkia puun tukitoimia, vaan hän puolustaa puun käytön lisäämistä rakentamisessa. Hänen mielestään esimerkiksi palomääräyksiä tulisi kehittää siten, että puunkäyttö rakenteissa helpottuisi.
RKL on lähes 8 000 rakennusasiantuntijan ja noin 2 000 opiskelijajäsenen järjestö, jolla on 77 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea.
Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa
7 vastausta artikkeliin “RKL esittää energiamääräyksiä takaisin valmisteluun”
Kiitos mestarikunnalle selkeästä kannasta. Mitä lähempänä konkreettista rakentamista ollaan, sitä selkeämmin nähdään, mikä on realistista ja mikä ei kuin myös mikä on oikeus ja kohtuus.
Rakennuksen hyvyys ja vaatimukset energiankulutuksen suhteen pitäisi tarkastella ilman energiamuotojen kertoimia, sillä energian käytön minimointihan pitää olla aina tavoitteena, olkoon lämmitysenergia mitä tahansa. Käytettävää lämmitysenergiaa ohjattakoon veroin ja poliittisin päätöksin tai vaikkapa saatavuudella lämmitystarpeisiin. Mikä muuten mahtaa olla hiljan läpiajetun energiatodistuksen kohtalo?
Koko EU-aikakauden säännöstö on etääntynyt arjen tekijöistä. Määräysten käyttäjäystävällisyys on kautta linjan heikentynyt, mukaan on tullut tilastotiede todennäköisyyksineen ja energiatehokkuuden tavoittelussa vielä ilmastonmuutoksen ryydittämä poliittinen päätöksenteko.
EU:n direktiiveihin nojautuvat energiatehokkuusmääräykset ja –ohjeet ovat suorastaan hektisessä muutoksessa. Muutostahti on niin kova, että kokemusperäistä tietoa uusien vaatimuksien ja tavoitteiden soveltamisesta käytännön rakentamisessa ei ehditä hankkia tai edes opetella aihepiiriä.
Jokin aika sitten pidettiin normitalkoot, millä tavoiteltiin rakentamisen ohjauksen yksinkertaistusta ja rakennuskustannusten alentamista. Mutta päädyttiin kuitenkin päinvastaiseen suuntaan energiatehokkuuden parissa vouhotukseen sekä jätevesi- ja energiaverosekoiluun.
Energiatehokkuuden vaatimuksien kuten yleensäkään rakentamismääräysten merkittäviä muutoksia ei saisi tehdä nopeammin kuin kertaluokalleen viiden vuoden välein, jotta rakentamisen eri osapuolet pysyvät muutostahdissa mukana. Käsitteiden ja määritysten pitää ehtiä edes jotenkin vakiintua, eikä niitä saa jatkuvasti vaihdella. Niinpä nyt esitetyt muutokset voisi hyvin tavoitella tulevan voimaan 1.1.2015 sekä seuraavan muutoksen 1.1.2020, mikäli EU ei ole tuolloin jo hajonnut talouskriisin takia ja palattu kansalliseen rakentamisen ohjaukseen.
Panos ja tuotos pitää olla myös aina jossain järjellisessä suhteessa, jotta yhteiskunnan rakentamisen ohjaus säilyttää uskottavuutensa ja vaatimuksia aidosti noudatetaan. Muistaa pitää, että ihmisen omalla käyttäytymisellä on lopulta merkittävä rooli energiankulutuksessakin.
Olen emerituksen kanssa samaa mieltä ympäristöministeriön talkoista. Normitalkoissa yritettiiin katsoa, ovatko ministeriön virkamiehet tehneet tarpeettomasti kustannuksia nostavia määräyksiä. Virkamiehet vastasivat, että eivät ole ja ministeri tyytyi siihen. Nyt on käynnissä energiatalkoiden nimissä byrokratian ja normimääräysten lisäystalkoot, oikein masssiiviset sellaiset. Jotta ihminen saisi rakentaa omalle maalleen itselleen asunnon, niin hänen pitää teettää täysin tarpeettomia suunnitelmia ja laskelmia pelkästään lupaviranomaisille mm. energiankulutuksesta, jäähdytyksestä ja uusiutuvien energioiden käytöstä energiatodistuksen laskelmista puhumattakaan. Mikään näistä laskelmista ei paranna millään tavalla itse asunnon laatua, tekee vain kaikesta kalliimpaa. Perustuslakiin pitäisi saada lisäys, että ihminen rakentakoon kotinsa niin, että se on terveellinen, turvallinen eikä häiritse naapureita, mutta kaikki muut vaatimukset ovat kotirauhan häirintää.
Muutoin ihan hyvä ehdotus, mutta koko Suomesta löytyy vain kourallinen alan ihmisiä, jotka pystyvät toteuttamaan terveellisen ja turvalllisen rakennuksen. (Terveellinen ja turvallinen eivät siis tässä yhteydessä tarkoita hengittäviä)
Onkohan viellä kourallistakaan terveen turvallisen rakennuksen suunnittelijoita,koska kouluutus ei juuri ole niitä viellä tuottanut.Oliskoha sittenkin hengittävä parempi kuin kuollut seinärakenne.
Emeritus on asian ytimessä. On käsittämätöntä, että koko määräysehdotuksen olennaisin asia on jäänyt lähes kokonaan keskustelun ulkopuolelle. Nyt ollaan luomassa kertoimia energian siirtotavalle, jolla ei ole mitään muuta tekemistä päästöjen kanssa, paitsi että toteutuessaan ne vain lisäisivät päästöjä, koska kaukolämpöhän on tällä hetkellä todellisuudessa suuripäästöisin muoto.
Kertoimet tulee määräyksissä unohtaa, ja ohjata päästöjä erikseen energian tuotannossa, keppiä ja porkkanaa. Tämä vaatii tietysti siirtymäaikoja / porrastusta, mutta on ainoa kestävä tapa ohjata asiaa. Vasta tällöin voitaisiin perustella uusia määräyksiä päästöillä.
Keskustelu energiamääräyksistä ja niiden tarpeesta sekä energiatehokuudesta laajemminkin on hyvä asia.
Ongelma vain on siinä, että jos esittää hiukankin kriittisiä kantoja niin ministeri Vapaavuori mollaa ja vähättelee julkisesti poikkeavia näkemyksiä esittäneitä. Kuten nyt viime numerossakin. Kai Suomessa saa vielä olla eri mieltä ?
Joku roti se olla pitää ministerilläkin!
Ennen kuin lääke saa myynti- ja markkinointioikeuden sitä kehitellään ja testataan jotain kymmenen vuotta. Nyt ollaan jotain kymmenessä kuukaudessa vaatimassa ainutlaatuista suunnittelun ja toteutuksen kokonaisosaamista. Kun Suomessa nytkin on aivan liikaa oireilua aiheuttavia sairaita taloja, niin ko. kokonaisaamisen vaatiminenko tilannetta parantaa?
Vai onko idiksenä, että ensin hutkitaan ja sitten tutkitaan?
Kuka on valmis ottamaan kokonaisvastuun, jos eli kun taloperäinen sairastelu rankasti lisääntyy.