Kyselyn pääteemana ovat asumiseen liittyvät palvelut, jollaisiksi luokitellaan hyvin laajasti fyysiseen ja sosiaaliseen tilaan liittyvät asiat. Kysely selvittää, mitä palvelun tarpeita suomalaisilla on nyt, mitä palveluja he olettavat tarvitsevansa tulevaisuudessa ja ovatko he valmiita maksamaan näistä esimerkiksi osana asuntonsa vuokraa tai vastiketta.
Kysely sisältää monivalintavastauksia sekä arvoasteikolla määriteltäviä väittämiä. Joihinkin kysymyksiin on mahdollisuus vastata omin sanoin. Kaikille avoin verkkokysely on avautunut maanantaina 17. tammikuuta ja vastausaikaa on tammikuun loppuun asti. Verkkokysely löytyy osoitteesta www.asli.fi.
Osa laajempaa tutkimusta
Kysely on osa Alma-tutkimusta, jonka tarkoituksena on synnyttää uutta asumisen ja hyvinvoinnin palveluliiketoimintaa sekä luoda edellytyksiä asuinalueiden palvelurakenteen eheyttämiselle ja rikastuttamiselle. Tutkimuksessa tarkastellaan asumis- ja hyvinvointipalvelujen tarjontaa sekä perehdytään suomalaisten muuttoliikkeeseen ja siihen johtaviin syihin asunnonvalinnan näkökulmasta.
Väestön ikääntyminen ja sitä kautta kasvava asumis- ja hyvinvointipalvelujen tarve, asuinalueiden palvelurakenteiden samanaikainen heikkeneminen sekä asumisen palveluliiketoiminnan yleinen kehittymättömyys luovat yhdessä merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia asumissektorille.
Tutkija Tanja Tyvimaan mukaan uusien mallien kehittäminen on Alma-tutkimuksen lähtökohta. ”Uusien asumisen ja hyvinvoinnin palvelumallien avulla voidaan edistää esimerkiksi lähiöiden elinvoimaisuutta. Samalla ehkäistään asuinalueen palvelurakenteen vinoutumista, joka saattaa johtaa alueen vetovoimaisuuden heikkenemiseen ja niin sanottujen ongelmalähiöiden syntymiseen. Asuinalueiden eheyden kannalta uusien asumisen ja hyvinvoinnin palvelumallien rooli on merkittävä.”
Alma-tutkimus on alkanut kesäkuussa 2010 ja päättyy heinäkuussa 2012. Sitä rahoittavat Tekes, Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Suomen aluerakennuttaja Oy, Helsingin kaupunki, Tampereen kaupunki, ISS Palvelut Oy, Realia Isännöinti Oy, Sato Oy, Järvenpään Mestariasunnot Oy ja Asokodit Oy.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Internet-kyselyllä selvitetään suomalaisten asumismieltymyksiä”
Miten vanhan rintamamiestalon yläpohjan lämmöneristystä voi parantaa ilman että yläkerran huoneiden katto tulee niin ales, että asumismukavuus säilyy? Esim. ylimmän porrasaskelman kohdalla sisäkattoa ei voi madaltaa ilman että pää kolhii kattoon. Huoneissa on osin viisto katto, joka merkitse, että sahajauhoeristettä on nyt vain riittämätön 10 cm (Kattotuoli) eikä tuuletustilaa lainkaan.
Vaihda purut polyuretaaniin. Eristävyys paranee noin nelinkertaiseksi.