Parman tulos nousi plussalle

Myös työturvallisuudessa jäätiin entistä kauemmaksi tavoitteesta, sillä monta vuotta laskenut tapaturmaindeksi nousi 35:stä 38:aan ja tiputti Parman Consoliksen 25 maan listalla sijalle 20. Laihaa lohtua tuo, että Suomessa keskimääräinen tapaturmataajuus on betoniteollisuudessa vielä heikompi. Consoliksen Ruotsin tehtailla se on 22 ja Norjassa 18, kun tavoite on 10.

Muiden maiden kohdalla tiedot eivät Parman toimitusjohtaja Jarmo Murtosen mukaan ole välttämättä täysin vertailukelpoisia, sillä niissä maissa, joissa tapaturmasta ei saa palkallista vapaata, voi olla, että pienten ruhjeiden ja haavojen jälkeen ei lähdetä töistä pois.

Ennusteet veivät kahdesti harhaan

Suomalainen betoniteollisuus on kokenut kahdessa vuodessa varsinaisen vuoristoradan, kun kahtena vuonna peräkkäin ennusteet pettivät täysin. 2009 tultiin alas 34 prosenttia 685 miljoonaan euroon ja irtisanottiin henkilökuntaa ja viime vuonna kasvettiin 24 prosenttia 854 miljoonaan euroon ja oltiin kapasiteetin riittävyysongelmissa. Tosin liikaa muutosta ei voi dramatisoida, vaikka alas tultiinkin hieman yli miljardin euron tasolta, sillä 2009 määrä olisi silti selvästi suurempi kuin vuosikymmenen alkupuoliskon taso.

Alkuvuonna 2010 hintataso oli vielä kehno taantuma-aikana tehtyjen sopimusten vuoksi. Lisäharmia tuotti pitkä ja luminen talvi, mikä kasasi tuotantopiikin keväälle. Kuluvana vuonna näyttää käyvän samoin. 

Muuten näkymät ovat suotuisat pieniä koronnousuhuolia lukuun ottamatta. Murtonen on kuitenkin huolissaan kasvaneista hintapaineista, joita tuo muun muassa kaikkien toimijoiden halu nostaa taantumatason hintatasoaan myös öljyn ja sitä kautta kuljetusten sekä teräksen hintojen voimakkaat nousut. Maaliskuussa betoniteräkset kallistuivat taas 10 prosenttia.

Betonimiehet luovat kauhukuvia puurovioista

Murtonen on huolissaan myös materiaalien välisen kilpailun kiristymisestä, jos palomääräyksiä helpottamalla puu tulee meilläkin kerrostalorakentamiseen. ”Ruotsissa tehdyn tuoreen tutkimuksen mukaan suurpaloriski kevytrakenteisissa (puu) rakennuksissa on peräti 11,5 -kertainen kivipohjaisiin rakennuksiin verrattuna”, hän sanoo ja kertoo, että tästä syystä Ruotsissa puukerrostalojen ylimmät kerrokset ovat halvimpia ja sinne sijoittuvat muun muassa eläkeläiset ja muut vähävaraiset.

 ”Haluaisitko sinä isoäitisi roviolle ja laitat hänet puukerrostalon yläkertaan asumaan?”, hän laukoi. Jos kysymys olisi ollut anopista, tuon olisi voinut laittaa mustan huumorin piikkiin.