Uusi yritys Dometalot alkaa valmistaa passiivitaloja
Siikajoen Luohualla on perustettu uusi yritys Dometalot Oy, joka alkaa valmistaa patentoituja ja energiatehokkaita passiivirakennetaloja puusta. Uuden yhtiön taustalla ovat vuosikymmeniä Luohualla puusepäntehdasta pyörittäneet veljekset Mikko ja Jukka Karhumaa. Mikko Karhumaa toimii myös Dometalojen toimitusjohtajana.
Siikajoen Luohualla on perustettu uusi yritys Dometalot Oy, joka alkaa valmistaa patentoituja ja energiatehokkaita passiivirakennetaloja puusta. Uuden yhtiön taustalla ovat vuosikymmeniä Luohualla puusepäntehdasta pyörittäneet veljekset Mikko ja Jukka Karhumaa. Mikko Karhumaa toimii myös Dometalojen toimitusjohtajana.
”Hämeenlinnaan tehdyn koerakentamishankkeen ja huolellisesti tehdyn markkinaselvityksen perusteella uskomme olevamme oikealla hetkellä liikkeellä”, Mikko Karhumaa sanoo.
Dometalojen passiiviseinissä on kylmäsillaton rakenne. Seinässä ei siis ole kylmää johtavaa massiivipuuta, vaan seinärakenne koostuu kahdesta pystyrungosta, joiden välissä on yhtenäinen katkeamaton eriste. Yhtiön mukaan tämä rakenne mahdollistaa erittäin energiatehokkaan, lujan ja lämpimän seinän ja samalla talolle tiiviin ulkovaipan. Dome-passiivirakenteessa puurunko pääsee hengittämään, ja näin vältetään mahdolliset kosteusongelmat. Seinärakenne on patentoitu. Dome Pur -seinän U-arvo on 0,095 W/m2,K, ja se täyttää passiivirakentamisen vaatimukset.
Dome Pur -passiiviseinä eristetään polyuretaanista valmistetuilla SPU-lämmöneristeillä. Yhtiön mukaan Dome Pur -passiiviseinän ääneneristävyys on myös mitattu ja todettu hyväksi.
Seinäelementit valmistetaan tehtaassa Luohualla. Sisätiloissa valmistaminen takaa seinärakenteiden kuivuuden, ja sen ansiosta myös vältytään mahdollisilta kosteusongelmilta rakentamisen aikana. ”Laadun tarkkailu seinien eristämisen suhteen on taattua tehdasolosuhteissa”, Dometalojen tuotteet kehittänyt Pauli Pähtilä sanoo.
Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa
7 vastausta artikkeliin “Uusi yritys Dometalot alkaa valmistaa passiivitaloja”
En ymmärrä! ”Seinässä ei ole kylmää johtavaa massiivipuuta vaan seinä koostuu kahdesta pystyrungosta, joiden välissä on yhtenäinen katkeamaton eriste”. Massiivirunko kyllä mielestäni on mitä parhain lämpörriste itsessään.
”Dome-passiivirakenteessa puurunko pääsee hengittämään, ja näin vältetään mahdolliset kosteusongelmat”. Jos kahden rungon väliin laitetaan PU-eriste, on seinän hengittäminen kyllä täysin nolla!
Pelkään pahoin, että tuon firman mallin mukaan rakennettuja taloja aletaan jo muutaman vuoden kuluttua puhuttelemaan samalla nimellä, mutta ensimmäinen kirjain vaihdettuna. Vastaavissa virityksissä on käynyt nimittäin aina niin. Mikään uusi keksintöhän ei tuo rakenne ole. Aiemmat on vaan jo kielletty rakentamisessamme.
Massiivipuun lämmöneristävyyden voi kuka tahansa katsoa oppikirjan taulukosta, se ei ole kummoinen. Kyseessä ei ole mielipidekysymys.
Hengittävyys-aspektiin on vaikea ottaa kantaa, kun hengittävyydellä eri poppamiehet tarkoittavat eri asiaa. Pääperiaate on mielestäni, että talossa ihmiset hengittävät ja ilmanvaihdon hoitaa kone kanavien kautta.
hieman tätä juttua tutkittuni ja havainnekuvaa katsottuani voin sanoa että ymmärrät väärin. seinä hengittää spu-levyn molemmin puolin, ulkopuolen runko ulospäin, ja sisäpuolen runko sisäänpäin. välissä on se spu-levy (paksuus voi olla mikä vain oikeastaan), ja sen kuuluukin olla tiivis – on samalla höyrynsulku, joten erillistä muovikalvoa ei tarvita. siinä mielessä ei eroa perinteisestä rakenteesta, mutta tosiaan kyllä eristää paljon paremmin. eikä ole homeella mitään mahdollisuuksia, sehän ei kasva kuin orgaanisessa aineessa, eli tämä rakenne kyllä tulee toimimaan. sisätilojen ilmanvaihtohan sitten on hoidettu taloissa jo vuosikymmeniä koneellisesti, ja lämpöenergiakin saadaan talteen lämmönvaihtimella. tai jos lämmönlähteenä on poisto/tuloilmalämpöpumppu (esim nibe 470 tms., maksaa n 5-6000€ + putket) niin siinä pömpelissä hoituu aivan kaikki kerralla: ilmanvaihto, lämmön talteenotto tehokkaalla lämpöpumpulla, tuloilman esilämmitys, käyttövesi (170 litraa,,,riittää ainakin 7-henkiselle perheelle (ei ammetta), on kokemusta…), sekä vesikiertoisen lattialämmityksen lämmönlähde. joten kalliita maalämpöjuttuja ei enää tarvita, kun lämmönkehityksen tarve on passiivitalossa n. 1/4 ”normitalon” (vuoden 2008 taso) tarpeesta. passiivitalorakenne maksaa siis itsensä takaisin jo rakentamisvaiheessa.
Kannattaisikohan arkkitehdin keskittyä pelkkään rakennusten suunnitteluun ja jättää rakennusfysikaaliset pohdinnat kokonaan väliin. Niin monta virhettä tuossa pohdinnassa on. Ettäkö muka lämmönkehityksen tarve olisi vain 1/4 ”normitalon” tarpeesta. Höpönpuppua! Toki omakotitalossa kuluu teoreettisestikin tilojen lämmittämiseen paljon energiaa kun on neljä kylmää seinää ja kylmä katto ympärillä. Mutta kuluu sitä lämmitysenergiaa muuallekin. Yksi lämmönkäyttäjä on se ilmastointi. Ilmastointi imee koko ajan talvellakin ulkoa kylmää ilmaa, joka pitää lämmittää jopa -25 asteisesta +22 asteiseksi. Se ilma on vain lämmitettävä, vaikka kuinka olisi poistoilmalämpöpumppu. 7-henkisessä perheessä menee päivässä vettä pyöreästi 700 litraa päivässä. Siitä 40% on lämmintä vettä eli 0,4×700 = 280 litraa. Vuodessa on 365 päivää eli vuodessa kuluu lämmintä vettä 102,2 m3. Pelkästään jo tämän lämmittäminen vie energiaa 5928 kWh vuodessa.
Se poistoilmalämpöpumppu on toki ihan hyvä asia pienessä omakotitalossa, mutta kun tarvitaan myös lämmintä vettä ja pitää lämmittää talvella sitä kylmää pakkasilmaa, ei senkään hyötysuhde ole enempää kuin jotain 2,5 ja loppujen lopuksihan pumppu toimii sähköllä. Eli kuluttamalla 1kW sähköä, saadaan 2,5 kW lämpöä. Loppujen lopuksi poistoilmalämpöpumppu ei ole isoissa taloissa (isoissa perheissä) kovinkaan edullinen.
Se miten tuo Dome-talon passiivirakenne lopulta toimii; tuleeko hometta vai ei; sen jätän kokeiltavaksi ja rakennusfyysikoiden arvioitavaksi.
Teoriassa SPU-eriste on parempi ulkoseinäeriste kuin villa, koska se ei toimi hyvänä kasvualustana homeelle. Tärkeää on, että rakenne harvenee ulospäin. Tuota kuvassa olevaa seinän rakennetta en siinämielessä ymmärrä, että siinä näyttää olevan kolme erillistä SPU-levyä. Saisi olla yksi yhtenäinen eristelevy, jotta levyjen väliin ei synny tiloja, jonne kosteus voi kerääntyä.
Hengittämisellä tarkoitetaan usein vesihöyryn diffuusioa. SPU-erite ei hengitä kahden puurungon välissä, mutta rakenne ei toisaalta kaipaa erillistä höyry- tai ilmasulkua. Puuosia ei ole höyrysulun takana kummaltakaan puolelta seinää katsottuna. Eikä ole kondenssille alttiita kylmäsiltoja, puuosat ovat joko sisä- tai ulkolämpötilassa.
Sisäpuolella oleva runko on samassa kosteudessa ja lämpötilassa kuin vaikka huonekalut. Kunhan ilmanvaihto toimii, ei varmasti homehdu. Ulos ei tule sisältä kosteutta seinän läpi. Ulkopuolinenkin runko toimii siinä missä mikä tahansa puuseinä räystään alla. Toimii, jos rakenteet ovat muuten OK. Eli eli räystäät kunnollisa, maahan tarpeeksi matkaa, ja vesi ei nouse kapilaarisesti tai roiskeina, verhouslaudat tarpeeksi paksuja ja toimiva tuuletusrako, niin ulkopuolikin kyllä kestää.
SPU-eristeeseen ei saa tulla reikiä asennettaessa, ja saumat pitää olla tiiviitä.
Taitaa olla ensimmäinen järkevä postaus koko palstan historiassa.