Kokeile kuukausi maksutta

Raahen kultakaivoksen uraani yllätti ympäristöviranomaiset

Raahen kultakaivoksen jätevesien uraanipitoisuudet yllättivät ympäristöviranomaiset. Kaivoksen varastoaltaassa pitoisuudet ovat kuitenkin selvästi alle raja-arvon. Nordic Mines-yhtiö sai keskiviikkona Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta väliaikaisen luvan laskea allasvesiä luontoon.

Raahen kultakaivoksen jätevesien uraanipitoisuudet yllättivät ympäristöviranomaiset. Kaivoksen varastoaltaassa pitoisuudet ovat kuitenkin selvästi alle raja-arvon. Nordic Mines-yhtiö sai keskiviikkona Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta väliaikaisen luvan laskea allasvesiä luontoon.

Yhtiö aloitti äskettäin oma-aloitteisesti uraanimittaukset kaivoksen louhosvesistä. Uraania oli 130 mikrogrammaa litrassa, kun raja-arvo on 100 mikrogrammaa. Varastoaltaassa, johon louhosvedetkin menevät, pitoisuus oli laimennut 11 mikrogammaan.

”Alun perin katsottiin, ettei louhosvesien uraania tarvitse edes tarkkailla, koska kallioperästä mitatut pitoisuudet olivat niin pieniä”, sanoo ympäristöylitarkastaja Tarja Savela.

Hän luonnehtii määriä kohonneiksi. Esimerkiksi Maailman terveysjärjestön WHO:n yleinen suositus on 15 mikrogrammaa litrassa. Säteilyturvakeskus suosittaa toimia, jos kaivoveden pitoisuus ylittää 100 mikrogrammaa.

Olen itse juonut

”Varastoaltaan päästöt eivät mene luonnonvesiin, joista otetaan juomavettä, Savela muistuttaa. Aluehallintoviraston luvassa kuitenkin vaaditaan, että kaivosyhtiö selvittää nopeasti kohonneiden pitoisuuksien syyt ja vaikutukset.

Kaivoksen johtajan Krister Söderholmin mukaan voimakas keskustelu päästöistä sai yhtiön aloittamaan uraanimittaukset.

”Varastoaltaan pitoisuudet ovat niin pienet, ettei niistä ole vaaraa. Olen itse todistettavasti juonut altaan vettä, eikä sivuvaikutuksia ole ilmennyt”, hän kertoo.

Mahdollista on, ettei altaasta tarvitse edes päästää vettä Tuoreenmaanojaan. Kaivos sai luvan purkaa täyttymässä olevan varastoaltaan vesiä lokakuun loppuun asti. Siihen mennessä merelle johtavan purkuputken pitäisi valmistua. Altaassa on vielä varaa muutaman viikon kaivosvesille, ja pahin tulva-aika on jo taittunut. Lupa mahdollistaa kaikkiaan 600000 kuution päästöt ojaan.

Päästövesille on asetettu raja-arvot syanidille, arseenille, kuparille, uraanille ja kiintoaineelle.

Piehingin Kyläyhdistys sekä Raahen Seudun Luonnonystävät ovat vaatineet kaivoksen toiminnan keskeyttämistä. Syynä oli kaivoksen halu laskea typpeä ja sulfaattia sisältäviä jätevesiä luontoon. Ely-keskus kuitenkin hylkäsi vaatimukset, koska sen mukaan kaivoksen toiminnasta ei ole aiheutunut terveyshaittoja tai merkittävää ympäristön pilaantumista.

Kultakaivos aloitti jatkuvan tuotantonsa joulukuussa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Raahen kultakaivoksen uraani yllätti ympäristöviranomaiset”

  1. Uraani on ollut GTK:n kartoissa vuosia ja vuosia. Raahessa on käymässä sama kuin Talvivaarassa. ELYn ja AVIn ihmiset teeskentelevät tietämätöntä tai ovat todella ammattitaidottomia.
    Oksettavaa toimintaa

  2. Nimimerkille Uskomatonta: Oksettavaa on vain sinun valehtelusi, GTK:n kartoissa on toki mainittu uraani, mutta sen pitoisuus Laivakankaan malmissa on keskimäärin alle normaalin suomalaisen kallioperän keskiarvopitoisuuden 4 ppm, kuten myös ELY keskuksen tarkastaja Tarja Savela oikein mainitsee. Käyhän katsomassa uudelleen paremmilla silmälaseilla.

  3. Käsittämätöntä toimintaa viranomaisilta. Kuka tämän luvan antoi? Olis mukava tietää… Meinaan vaan että hyväveliverkko näyttää toimivan.

  4. STT on julkaissut lupa-asiasta ko. uutisen:

    Raahen kultakaivoksen ympäristöpäällikkö Juha Koskela kiistää esteellisyytensä, kun hän päätti virkamiehenä kaivoksen luvista. Perjantaina ilmestyvä Suomen Luonto kertoo, että Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa työskennellyt Koskela siirtyi Nordic Minesin kaivoksen palkkalistoille noin kaksi kuukautta sen jälkeen kun hän oli myöntänyt kaivokselle kaksi lupaa.

    –Ne luvathan olivat ihan mitättömiä juttuja, rutiinilupia. Ne ovat muutaman sivun mittaisia lupia. Ne käytännössä myönnetään, jos joku niitä hakee, Koskela kommentoi STT:lle keskiviikkona.

    Kyse oli lokakuussa 2010 päivätyistä kaivoksen energiatehokkuusselvityksen määräajan jatkamisluvasta sekä pohjarakenneratkaisun muuttamista koskevasta luvasta. Seuraavan vuoden tammikuussa Koskela jäi virkavapaalle ja aloitti työnsä Raahen Laivakankaan kaivoksella.

    Jo aiemmin kohua on herättänyt se, että Koskela toimi aluehallintovirastossa lupa-asian esittelijänä, kun Nordic Mines sai kaivoksen vesitalous- ja ympäristöluvan vuonna 2009. Hän ei pidä tätäkään tapausta arveluttavana.

    –Minulla ei ollut silloin hajuakaan siitä, että siirryn yhtiöön töihin. Eihän silloin ollut edes tietoa, tuleeko koko kaivosta.

    Koskela on irtisanoutunut Nordic Minesin palveluksesta. Hän kertoo siirtyvänsä kesäkuussa töihin toiseen kaivosyhtiöön Pohjois-Suomessa. Koskela ei suostu paljastamaan uudesta työpaikastaan enempää, sillä kaivos ei ole vielä aloittanut toimintaansa.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat