Kokeile kuukausi maksutta

Jyväskylän vesitornin sortumisen taustalla jännitetyn rengaspalkin katkeaminen

Jyväskylän Kangasvuoressa 3. marraskuuta sortuneen vesitornin paikkatutkinta on valmistunut. Tutkinnassa selvisi, että vesisäiliön lattiaelementtejä sitonut ja seiniä tukenut jännitetty rengasmainen betonipalkki oli katkennut. Tämä puristusrengas muodostui lattiaelementtien ulkoreunoista ja niitä sitoneista jännitetyistä teräsnipuista. Katkennut rengaspalkki on tornin koossapysymisen kannalta kriittinen rakenneosa.

Jyväskylän Kangasvuoressa 3. marraskuuta sortuneen vesitornin paikkatutkinta on valmistunut. Tutkinnassa selvisi, että vesisäiliön lattiaelementtejä sitonut ja seiniä tukenut jännitetty rengasmainen betonipalkki oli katkennut. Tämä puristusrengas muodostui lattiaelementtien ulkoreunoista ja niitä sitoneista jännitetyistä teräsnipuista. Katkennut rengaspalkki on tornin koossapysymisen kannalta kriittinen rakenneosa.

Onnettomuustutkintakeskus on antanut ympäristöministeriölle Turvallisuustutkintalain mukaisen ilmoituksen onnettomuusuhasta, joka liittyy elementtirakenteisiin vesitorneihin.

Onnettomuustutkintakeskus ehdottaa, että vastaavan jännitetyn rengaspalkin sisältävien tornien kuormitusta rajattaisiin toistaiseksi vesitornien täyttöastetta pienentämällä.

Johtuiko vain rengaspalkin rakenteen heikkenemisestä?

Jyväskylän vesitornin rengaspalkissa oli neljä jännitettyä teräsnippua, joista kukin koostui 44 kappaleesta teräksiä. Kukin nippu oli erillisessä suojaputkessa, joka oli täytetty jännittämisen jälkeen injektoimalla. Suojaputket olivat palkissa tasaisin välein päällekkäin. Nipuista kaksi ylintä oli kärsinyt huomattavia korroosiovaurioita. Vauriot olivat merkittäviä ja niiden syntyä sekä vaikutusta onnettomuuteen selvitetään jatkotutkimuksissa.

Teräsnippujen vauriot tekivät tornin rakenteesta suunniteltua heikomman ja mahdollistivat sortumisen, jonka tarkempia syitä selvitetään jatkotutkimuksin ja -kokein. Alustavassa selvityksessä palkin laskemissa ei havaittu mitoitusvirheitä.

Korroosiovaurio oli laadultaan ja sijainniltaan sellainen, ettei sen selvittäminen ole käytännössä normaalein kuntotutkimuksen menetelmin mahdollista. Betonin sisällä olleessa suojaputkessa nipussa sijainneiden terästen vauriot ovat paikallisia ja vaikeasti havaittavia.

Tutkinnassa ilmeni myös, että tornin seinä- ja kattoelementit sekä ylempi vetorengas säilyivät romahduksessa suhteellisen ehjinä. Lattiaelementeissä, niitä kannatelleissa pilareissa ja varren jatko-osassa oli suurempia vaurioita. Nämä vauriot todennäköisesti syntyivät sortuman seurauksena.

Tutkinnassa sortuneen vesitornin vauriot kartoitettiin ja sen rakenteista otettiin näytteitä. Näytteille tullaan vielä tekemään kokeita niiden kunnon ja lujuuden selvittämiseksi.

Jatkoselvityksissä keskitytään siihen, onko rengaspalkin rakenteen heikkeneminen yksin aiheuttanut sortumisen. Kuormituksen ja käytön vaikutusta vaurioiden syntyyn ja sortumaan selvitetään. Samoin selvitettävänä on rakenteen terästen vaurioitumisen syyt.

Myös poliisi osallistui paikkatutkintaan

Paikkatutkinnan tekivät yhteistyössä Onnettomuustutkintakeskus, Keski-Suomen poliisin tekninen rikostutkimuskeskus ja Jyväskylän Energian tilaamat asiantuntijat.

Onnettomuustutkintakeskus julkaisee tapahtuneesta kattavan raportin tutkimusten valmistuttua.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Jyväskylän vesitornin sortumisen taustalla jännitetyn rengaspalkin katkeaminen”

  1. Aiheuttaako tuo tieto onnettomuuden syystä korjaustarpeita niihin muutamaan vastaavaan vesitorniin vai ei?

  2. Oma sivistynyt arvaukseni korroosiovaurioon on lattia- ja seinäelementtien välisen elementtisauman vuotaminen. Tuskin noita saumoja on uusittu tai korjattu sortuneessa tai monessa muussakaan mj-vesitornissa. Jokunen tornihan on jo kunnostettu, mutta mahdettiinko toimia ajoissa? Lisäksi on mielenkiintoista, että moneen vastaavaan torniin oli aikaisemmin lisätty ulkopuoliset teräsvanteet säiliön ympäri. No, raporttia odotellessa.

  3. ’Isot’ turvallisuuspäätökset on jo tehty: lastenkeinut pois tornien alta ja vesimäärä puoleen.
    Jatkotomia sitten tapahtumien mukaan.

    1. Riittääkö vesimäärän laskeminen puoleen ?

      Jos osa jännepunoksista on korrsoosiovaurioituneita eikä vaurioita voi varmuudella todentaa, voi olla ettei tornissa ole yhtään kelvollista jännepunosta.

  4. Suojaputkessa olleet raudat ruosteessa. Eikös tällaista ollut Myllysillassakin? Olisiko aihetta tarkastella injektointimenetelmän soveltuvuutta tällaiseen työhön.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat