Valtuuksia jaettaessa on painotettu erityisesti vuokra-asuntotuotantoa, jonka osuus kaikista korkotukilainoista on 80 prosenttia. Niin sanottuun normaaliin vuokra-asumiseen ohjataan 445 miljoonaa euroa eli 43 prosenttia jaetusta valtuudesta ja erityisryhmien asumiseen 380 miljoonaa euroa eli 37 prosenttia.
Korkotukivaltuuksilla voidaan rakentaa noin 7 000 uutta ja peruskorjata noin 15 000 asuntoa. Lisäksi takauslainojen valtuutta jaettiin 285 miljoonaa euroa, jolla voidaan rakentaa noin 2 000 uutta vuokra-asuntoa.
Uustuotantoon tarkoitettuja lainoja kohdennetaan nopeimmin kasvaviin keskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Korkotuki- ja takauspäätöksiä tehtäessä painotetaan erityisesti edullisten ja energiaa säästävien asuntojen uustuotantoa, joka myös eheyttää nykyistä yhdyskuntarakennetta. Perusparannukseen ohjataan korkotukea alueilla, joilla asunnot ovat korjaamisen tarpeessa, mutta niiden arvioidaan säilyvän korjauksen myötä käytössä vielä pitkään.
Erityisryhmien asuntoja tuetaan korkotukilainalla sekä siihen liittyvällä investointiavustuksella. Avustusvaltuuden määrä on 110 miljoonaa euroa. Tukea myönnetään ensisijaisesti kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa oleville erityisryhmille kuten pitkäaikaisasunnottomille, kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja muistioireisille vanhuksille. Tärkeää on myös nuorten asunnottomuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen.
Vuokra-asuntojen lisäksi käyttösuunnitelma mahdollistaa noin 910 asumisoikeusasunnon lainoittamisen. Asumisoikeusasunnoille on vuokra-asuntojen ohella kysyntää ja ne lisäävät monipuolista asukasrakennetta, ehkäisevät segregaatiota ja edistävät työvoiman liikkuvuutta.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Hallitus päätti asuntotuotannon valtion tuen jakaumasta”