Rakentamisen työvoimakustannusten nousuvauhti hidastui
Rakentamisen tehdyn työtunnin kustannus yksityisellä sektorilla nousi huhti-kesäkuussa 2013 keskimäärin 3,0 prosenttia vuotta aiemmasta. Ilman kertaluonteisia palkkaeriä, kuten tulospalkkioita, nousua kertyi 1,4 prosenttia. Kausitasoitetuilla luvuilla tarkasteltuna rakentamisen työvoimakustannukset nousivat 2,7 prosenttia vuodessa. Nämä seikat käyvät ilmi Tilastokeskuksen työvoimakustannusindeksistä.
Rakentamisen tehdyn työtunnin kustannus yksityisellä sektorilla nousi huhti-kesäkuussa 2013 keskimäärin 3,0 prosenttia vuotta aiemmasta. Ilman kertaluonteisia palkkaeriä, kuten tulospalkkioita, nousua kertyi 1,4 prosenttia. Kausitasoitetuilla luvuilla tarkasteltuna rakentamisen työvoimakustannukset nousivat 2,7 prosenttia vuodessa. Nämä seikat käyvät ilmi Tilastokeskuksen työvoimakustannusindeksistä.
Rakentamisen työvoimakustannusten nousuvauhti hidastui selvästi ensimmäisestä vuosineljänneksestä, jolloin ne nousivat 8,6 prosenttia vuodessa.
Nousuvauhdin hidastumisesta huolimatta rakentamisen työvoimakustannusten nousu oli toisellakin neljänneksellä hieman nopeampaa kuin eri toimialoilla yhteensä yksityisellä sektorilla. Eri alojen työvoimakustannukset nousivat yhteensä 2,2 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan.
Vuoden 2013 toisella neljänneksellä oli yksi työpäivä enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Työpäivien kasvu vaikuttaa työvoimakustannusindeksissä kustannusten laskemiseen.
Mukana myös sosiaalikustannukset
Työvoimakustannusindeksi mittaa tehdyn työtunnin keskimääräisten työvoimakustannusten neljännesvuosittaista muutosta.
Työvoimakustannusindeksi sisältää varsinaisen työvoimakustannusindeksin lisäksi kolme sitä täydentävää indeksiä: palkkakustannusindeksin, sosiaalikustannusindeksin sekä työvoimakustannusindeksin ilman kertaluonteisia ja satunnaisia kustannuseriä. Palkkakustannusindeksi kattaa kaikki ennakonperintälain mukaisesti maksetut ennakonpidätyksen alaiset palkat ja palkkiot. Indeksi kattaa siis myös luontoiseduista ja optiojärjestelmistä aiheutuvat kustannukset. Sosiaalikustannusindeksi kattaa kaikki yrityksen lakisääteiset ja vapaaehtoiset sosiaalivakuutusmaksut.
Kertaluonteisiin ja satunnaisiin kustannuseriin luetaan kaikki ne palkkaerät, jotka eivät sisälly jokaiselta palkanmaksujaksolta maksettavaan ansioon. Näitä eriä ovat tyypillisesti muun muassa tulospalkkiot, lomaraha, lomakorvaus, tuntipalkkaisten muut kuin tehdyn työajan ansioon sisältyvät palvelusvuosilisät, optioista aiheutuvat kustannukset sekä aiemmilta palkanmaksujaksoilta takautuvasti maksetut sopimuskorotukset.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Rakentamisen työvoimakustannusten nousuvauhti hidastui”
Hieman ihmetyttää tämänkin artikkelin kuvitus. Eikö kyseisessä kohteessa välitetä lainkaan työturvallisuudesta? Miehillä ei kenelläkään ole kypärää, suojalaseja, huomiovaatteita yms. Näinhän ikävä kyllä useilla työmailla toimitaan, mutta lehden kuvituksia valitsemalla voidaan vaikuttaa asenteisiin työturvallisuutta kohtaan. Kannattaisikin ehkä miettiä hieman mitä kuvia julkaisuihin laitetaan. Lueskelin äskettäin erästä toista lehteä, jossa mainostettiin peltisepän liikettä ja heidän ammattitaitoaan. Kuvissa kaverit ovat 1:1 katolla laudasta tehtyjen tikkaiden päällä töissä ilman valjaita, ilman suojavarusteita. Tikkaiden alapää jalkarännin reunaa vasten sen verran huteran näköisesti, että olisi voinut pudota hetkenä minä hyvänsä. Kuva ilmiselvästi kaupunkialueelta, ja en muista nähneeni putoamissuojaverkkoja räystäällä. Kaikki työkalut kavereilla taskuissa, eikä mitenkään kiinni. Hengenvaarallista touhua, jota en ikinä suostuisi julkaisemaan lehdessä. Edellisessä työpaikassani eräässä konepajayrityksessä tarkastimme erittäin tarkasti kaikki julkaisemamme kuvat juuri työturvallisuuspuutteiden varalta. Sillä pystyimme vaikuttamaan sekä omien työntekijöiden asenteisiin, että yrityksen imagoon.