Pisararata jäi vaille aloitusrahaa – jättihankkeen kohtalosta erimielisyyttä

Helsingin kantakaupunkia kiertävän Pisararadan rahoitus jää seuraavan hallituksen huoleksi. Hallitus ei tiistaina 24. helmikuuta myöntänyt hankkeelle aloitusrahaa, mutta pääministeri Alexander Stubb (kok.) vakuutti, että rata on edelleen tulossa.

Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) sen sijaan katsoi, että hankkeen kohtalo on nyt epävarma. Hän kertoi joutuneensa vetämään esityksensä rahoituksesta pois raha-asiainvaliokunnan kokouksesta keskusteltuaan asiasta Stubbin kanssa.
”Olen pahoillani tästä. Minusta näyttää, että rikomme sopimusta, jonka olemme tehneet kuntien kanssa”, Rinne sanoi toimittajille valtioneuvoston linnassa.

Pisararata maksaisi noin miljardin

– Pisararata kiertäisi pääosin maan alla lenkin Pasilasta Töölöön, keskustaan ja Hakaniemeen.
– Pisararadan on arvioitu maksavan noin miljardi euroa. Valtion osuus rakentamiskustannuksista olisi 80 prosenttia ja pääkaupunkiseudun kuntien 20 prosenttia.
– Liikenneviraston laskelmien mukaan Pisararadan hyötysuhde olisi matala. Kustannukset olisivat kaksinkertaiset hyötyyn nähden vuonna 2025.
– Pääministeri Stubbin mukaan radalle on varattu 40 miljoonaa euroa suunnittelurahaa. Lisäksi sille haetaan yhteensä lähes 80 miljoonaa euroa EU-tukea.
– Stubbin mukaan radan rakennustyöt voisivat alkaa aikaisintaan vuonna 2016.

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä on ollut nihkeyttä Pisararataa kohtaan. Stubb kuitenkin vakuutti, että valtio on sitoutunut radan rahoittamiseen ja hanke etenee nyt oikeassa järjestyksessä. Stubbin mukaan hankkeelle on varattu 40 miljoonan euron suunnitteluraha ja sille haetaan myös EU-tukea.

”Pisara on koko Suomen kannalta tärkeä hanke. On tärkeää, että se etenee. Seuraavan hallituksen on varattava Pisararadalle rahoitus omassa menokehyksessään ja sen pohjalta annettava eduskunnalle esitys siihen liittyvän valtuuden avaamisesta”, Stubb sanoo.

Rinteestä hanke olisi pitänyt viedä eteenpäin jo tämän hallituskauden aikana. Hän arvelee, että EU-rahoitusta tuskin saadaan ilman budjettipäätöstä.

Risikko : Kokonaisuus otettiin huomioon

Pisararata on ollut tarkoitus rakentaa Helsingin keskustan alle tunneliin niin, että paikallisjunat kiertäisivät Pasilasta keskustan alta lenkin, jonka varrella olisi kolme asemaa. Valtio on luvannut osallistua hankkeeseen sillä edellytyksellä, että Helsingin seudun kunnat sitoutuvat kaavoituksen vauhdittamiseen ja tonttitarjonnan merkittävään lisäämiseen. Pisararadan tarvetta on perusteltu muun muassa sillä, että Helsingin ratapihan ruuhkat heijastuvat liikenteeseen koko maassa. Liikenne- ja viestintäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan Pisararata yksin ei kuitenkaan ratkaisisi ongelmia. Hän kiitteli tiistaina hallituksen ratkaisua parantaa Helsingin ratapihaa.

”Olen erittäin tyytyväinen siihen, että hallitus katsoo junaliikennettä nyt kokonaisuutena”, Risikko sanoi.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Pisararata jäi vaille aloitusrahaa – jättihankkeen kohtalosta erimielisyyttä”

  1. Pisararata on vanhan hallinnon ratkaisu nykyajan ongelmiin. Kaikki perustuu suureelliseen valtion ja EU:n tukirahojen tehottomaan käyttöön välittämättä todellisista ihmisten liikkumistarpeista. Me tarvitsemme Rengasmetron yhdistämään Pasilan liikennekeskuksen Helsingin alueen liikenneratkaisuihin. Liikennettä Päärautatieasemalle voidaan vähentää, eihän sinne kukaan ole menossa lihapiirakoita syömään. VR:kin siirtää toimintonsa pois tsaarinaikaisista konttoreistaa.

  2. Sääli – Hanke olisi parantanut junaliikenteen sujuvuutta koko eteläisen, ruuhka Suomen alueella.
    Kepulaiset todennäköisesti hoitavat jonkin uuden ”välttämättömän” liikennehankkeen maakuntiin, esim. viimeksi vallassa ollessaan 42 km käyttämätön sivuraide Iisalmen taakse(ex-iikenneministeri Vehviläisen vaalipiiriin).

    1. No eipä tuo sossujen hukkalenkki paljon poikkea kepun koplauksesta paitsi hinnaltaan.Liian kallis juttu varsinkin kun muistelee livin hyötykertoimen arpomisia.Minkähän kertoimen livi saa arvottua seuraavalle hallituspohjalle.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi