Aurinkoisena toukokuun päivänä työmaan väki havahtui poikkeavan koviin auton ääniin ja renkaiden vinkunaan.
”Yhtäkkiä näköpiiriin ilmestyi meitä kohti ajava auto, jonka nopeus loivassa kurvissa oli yli sata kilometriä tunnissa. Muutama sekunti ennen kuin ehdimme itse heittäytyä turvaan, auto törmäsi betoniesteeseen, siitä sillan perustuksiin ja lopulta lensi kaiteen yli veteen”, perämies Vuorinen kertoo.
Kaikki tapahtui hyvin nopeasti, joten miehet eivät ehtineet ajatella tai tuntea pelkoa.
”Auton osuessa veteen juoksimme jo kohti ranta-louhikkoa ja merta. Heitimme kypärät, kengät ja paidat pois. Toimimme täysin vaistonvaraisesti”, Anttio kertoo.
Merivesi oli hyytävän kylmää. Autosta näkyi pinnalla vain pohjaa ja perävalot. Vettä oli vain muutama metri.
”Juoksimme veteen, sukelsimme autolle ja saimme etuovet avattua. Emme nähneet ketään etupenkeillä. Kävimme välillä pinnalla haukkaamassa happea ja huusimme toisillemme ohjeita. Sameassa vedessä ei näkynyt ketään. Sydän hakkasi tuhatta ja sataa. Kolmannen sukelluksen kohdalla saimme takaoven auki ja löysimme käsikopelolla miehen takapenkiltä. Hän kurotti meitä kohti ja tartuimme häntä käsivarsista. Saimme yhdessä vedettyä hänet ulos autosta ja pinnalle”, Vuorinen muistaa.
Kahvia ja tupakkaa
Auton kuljettaja selvisi törmäyksestä ilman vammoja, mutta oli shokissa. Miehet raahasivat hänet rantaan ja jäivät istumaan rantapenkereelle. Vastassa olivat työkaverit ja kaaharia takaa-ajanut moottoripyöräpoliisi. Hetkeä myöhemmin paikalle tulivat poliisiauto, ambulanssi ja pelastushelikopteri.
”Meiltä kysyttiin olimmeko kunnossa. Kuski lähti poliisiauton kyydissä. Puolisen tuntia siinä meni ihmetellessä. Vasta kun kaikki oli ohi, tajusimme, mitä olisi voinut tapahtua”, Anttio sanoo.
”Sitten kädet ja koko keho alkoivat täristä”, Vuorinen jatkaa.
Ensin miehet lähtivät työmaaporukan kanssa kahville ja kävivät tapahtunutta läpi. Kaaharin tempaus puhututti, sillä se aiheutti työmaan väelle vakavan vaaratilanteen. Pelastamisoperaatiokin oli rohkea teko.
”Juttelimme vielä sitten keskenämme asiat selviksi. Pomot soittelivat vielä seuraavallakin viikolla ja varmistivat, että kaikki on kunnossa. Tupakkaakin kului, mutta ei tästä jäänyt pelkoja. Olemme tottuneet olemaan tarkkoina. Kaveristakin pidetään huolta”, Vuorinen ja Anttio toteavat.
Lue lisää työmaiden sankareista Rakennuslehti 16/2015.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Tietyömaan sankarit pelastivat kaaharin merestä”