Pakolaisten Suomeen tulo etenee vaiheittain. Ensimmäinen asia on saada järjestettyä vastaanottokeskuksia. Kun turvapaikkapäätös on tehty ja oleskelulupa myönnetty, olisi Tiilikaisen mukaan toivottavaa, että henkilöt pääsisivät mahdollisimman nopeasti asumaan johonkin muualle kuin pakolaiskeskukseen.
Tiilikainen arvioi, että pakolaisten kotouttamista joudutaan tekemään eri puolilla Suomea. ”Nyt tarvitaan ripeää, aiempaa parempaa kotouttamista.”
Uusimman arvion mukaan Suomeen saattaisi saapua tänä vuonna jopa 50 000 turvapaikanhakijaa. Myönteisiä päätöksiä on Tiilikaisen mukaan tehty noin 3 000.
Oleskeluluvan saaneet henkilöt saavat valita vapaasti asuinpaikkansa. Oletettavaa on, että monet päätyvät kasvukeskuksiin, missä asuu sukulaisia ja muita oman maan kansalaisia. Myös työn saaminen on syrjäseuduilla monesti mahdotonta.
Tiilikainen totesi Suomen asuntomarkkinoiden kahtiajakautumisen, mutta mitään ratkaisua hän ei esittänyt siihen, miten asuntotarjontaa lisätään kasvukeskuksissa.
Tuettuja vuokra-asuntoja on tyhjillään noin 7 500. Tiilikaisen mukaan aika näyttää, kuinka suuri osa niistä soveltuu pakolaisten asunnoiksi.
”Kyllä Suomessa rakennettua tilaa on, siitä tämä maan sisäinen muuttoliike on pitänyt huolen. Toisaalla meillä on tyhjää, toisaalla pulaa asunnoista”, Tiilikainen totesi.
Talousmaantieteen professori Mari Vaattovaara esitti Rakennuslehden jutussa maksimaalista asuntotuotannon lisäämistä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Huomenta Suomi: asuntoministeriltä ei lääkkeitä pakolaisten asuttamiseen”
ainakin täällä oulussa tulee käymään niin, että jos samaan taloo tulee liian monta pakolaista, alkuasukkaat muuttaa pois. täällä on osa taloista on jo leiman saanut ja jopa kaupunginosat. mihin ne suomalaiset meinaa pakkasessa tuollaisen määrän asuttaa. tuolla mistä tulevat, on oikein leirejä. täällä semmoinen asuminen ei onnistu. tästä ei poliitikot halua keskustella. ja mikäli valtion tukemiin asuntoihin hallitus määrää, ei ne jonnekkin kemijärvelle lähde. seuraavina vuosina ne menevät isoihin kaupunkeihin asumaan alivuokralaiseksi. siitä tulee kovat jutinat kantasuomalaisten kanssa. sanokaa minun sanoneen?. meillä on niin suuri kulttuurillinen ero
Ruotsin kokemusten mukaan maahanmuuttajia ei pidä asuttaa tyhjenevien syrjäseutujen tyhjiin asuntoihin, ainakaan jos heistä halutaan saada työssä käyvää väkeä. 1990-luvulla bosnialaiset työllistyivät jopa kantaväestöä paremmin Etelä-Ruotsin pienteollisuusvyöhykkeellä.
Eikö nyt lopultakin pitäisi suunnitella halpoja pikkuasuntoja tyhjiin toimistotaloihin, joita pääkaupunkiseudulla on pilvin pimein. Kelpaisivat muillekin kuin maahanmuuttajille.