Toisaalta pääkaupunkiseudulla on krooninen ongelma liittyen vanhoihin toimistotiloihin, joita on tyhjillään yli miljoona neliötä. Nämä tilat ovat suurelta osin eläkeyhtiöiden omistamia, ja ongelmallinen tilanne syntyi jo viime vuosikymmenellä. Näiden tilojen laajamittainen muuttaminen asunnoiksi ei ole ainakaan toistaiseksi onnistunut johtuen muun muassa kaavamääräyksistä ja rakennusten suurista runkosyvyyksistä.
Nyt hädän hetkellä nämä valmiit lämpimät ja kuivat neliöt voivat yllättäen olla Metsolan mukaan siunaus.
Jos nyt pystytään osoittamaan pykälien taakse piiloutumisen sijaan joustavuutta ja maalaisjärkeä, suuri joukko ihmisiä voidaan Metsolan mukaan hätämajoittaa kaminalämmitteisten telttojen ja muiden kehnompien vaihtoehtojen sijaan täysin tyhjillään oleviin vapaisiin sisätiloihin.
Metsolan mukaan tämä pystytään lisäksi tekemään nimenomaan pääkaupunkiseudulla, missä turvapaikan ja työluvan saamisen jälkeen on parhaat mahdollisuudet työllistyä. Heille on siten tarjolla mahdollisuus olla tulevaisuudessa tuottava osa uuden kotimaan yhteiskuntaa. Tämä mahdollisuus, tai sen puuttuminen, on itsenäisen elämän ja sopeutumisen kannalta keskeisen tärkeä.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Vuokraturvan Metsola asuttaisi pakolaisia tyhjiin toimistotaloihin”
Työllistymisväitteiden osalta näkisin mielelläni tutkimusnäyttöjä sen osalta, että missä turvapaikanhakijat ovat todennetusti työllistyneet ja missä eivät. En ilman näyttöjä ole vakuuttunut siitä, että keskittämispolitiikka vaikkapa Helsinkiin olisi työllistävyysvaikutuksiltaan paras mahdollinen. Haja-asutusalueilla ei ehkä ole työpaikkoja ainakaan julkisissa hauissa paljoa tarjolla, mutta ei se sitä tarkoita, etteikö niissäkin voisi moni turvapaikanhakija itseään työllistää. Työpaikkoja voi syntyä jo sitä kautta, jos on työn tarjontaa, ja yrittämisestä kiinnostuneita. Monen haja-asutusalueen nykyinen työttömyysaste on alhaisempi kuin mitä niin sanotuissa kasvukeskuksissa työttömyysasteet ovat. Helsinginkin työttömyysaste (12 %) on korkeampi kuin mitä työttömyysaste on monilla haja-asutusalueilla. Erityisesti työttömyysaste on korkea, jos katsotaan niitä alueita Helsingissä, joissa on tiloja tyhjillään, kuten Itä-Helsinkiä, jonka työttömyysaste liikkuu jo 18 prosentissa. On taloustieteellisesti kiinnostava kysymys, että kannattaako potentiaalisia työntekijöitä asuttaa ennemmin 18 prosentin työttömyysasteen paikkoihin, vai esim. 10 prosentin työttömyysasteen seuduille. Turvapaikanhakijoiden kohdalla tällä hetkellä tosin tällaisia asioita ei voi juuri miettiä, sillä käytännössä kaikki käyttöön saatavissa olevat, kelvolliset tilat pyritään ottamaan käyttöön eri puolilta maata.