Tikkurilan uuden asemarakennuksen katto vuotaa
Tikkurilan uuden asemarakennuksen katto vuotaa edelleen. Vettä estetään kerääntymästä lattioille vuotopaikkojen kohdille laitetuilla ämpäreillä. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat.
Kuuntele juttu
”Aseman katto vuotaa, sillä se on tehty huonosti Suomen ilmastoon sopivista kattomateriaaleista: metallista ja lasista”, kertoo talotekniikan isännöitsijä Juha Sarkkinen Etelä-Suomen rataisännöinnistä Helsingin Sanomissa.
Sarkkisen mukaan katto on vuotanut alusta asti. ”Arkkitehdit ovat kuitenkin sitä mieltä, että se on hyvä yhdistelmä.”
Tikkurilan asemarakennus valmistui noin vuosi sitten. Sitä on Sarkkisen mukaan tiivistetty jo monta kertaa.
Rautatien päällä olevalla sillalla olevan aseman on urakoinut Kesälahden Maansiirto Oy.
Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa
6 vastausta artikkeliin “Tikkurilan uuden asemarakennuksen katto vuotaa”
””Aseman katto vuotaa, sillä se on tehty huonosti Suomen ilmastoon sopivista kattomateriaaleista: metallista ja lasista”, kertoo talotekniikan isännöitsijä Juha Sarkkinen Etelä-Suomen rataisännöinnistä Helsingin Sanomissa.
Sarkkisen mukaan katto on vuotanut alusta asti. ”Arkkitehdit ovat kuitenkin sitä mieltä, että se on hyvä yhdistelmä.””
Talotekniikan (lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö-, rakennusautomaatio) isännöitsijälläkö on paras tieto rakennustekniikasta ja rakennusmateriaaleista?
Jos Rakennuslehti edes yrittäisi olla millään tasolla uskottava rakennusalan asiantunteilija niin sen pitäisi tietää, että rakennusten suunnittelussa on myös rakennesuunnittelija, jonka rooliin kuuluu rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus. Hankkeissa on yleensä myös rakennusurakoitsija jolla on vastuu toteutuksesta. On hankkeissa muitakin. Ja sekin pitäisi tietää, ettei arkkitehti voi päättää vaan pelkästään esittää suunnitelmia muitten hyväksyttäväksi.
Juttu on ”rakennuslehden taattua laatua” jolla lähinnä pyritään mustamaalaamaan arkkitehtien osaamista. Seuraavaksi Rakennuslehti varmaankin kirjoittaa propagandajutun rakennusarkkitehtien ”käytännön osaamisesta jota tarvitaan rakennusalalla”.
Ymmärtäkää, että Rakennuslehti ei ole mikään objektiivinen media, vaan omistajiensa (Sanoma osakeyhtiö, Rakennusteollisuus RT, Rakennusinsinöörien liitto RIL, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit AMK, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL) propagandaväline.
Arkkitehdit eivät kuulu tuohon edelliseen ryhmään.
”Rautatien päällä olevalla sillalla olevan aseman on urakoinut Kesälahden Maansiirto Oy.”
Ja ah, miten hyvin osuva urakoitsijavalinta tilaajalta:
Maansiirtourakoitsija Kesälahden Maansiirto Oy:kö on Suomen parhaimpiin lukeutuvia teräs-lasi -rakenteiden urakoitsijoita?
Minäkin luonnollisesti palkkaisin asfalttiurakoitsijan hoitamaan jyrällä puistoni ja poppamiehen parantamaan savulla vakavat sairauteni.
Profeetta taitaa olla niitä arkkitehteja, jotka kaipaavat sitä käytännön osaamista 🙂
Kattoa tuskin Kesälahden Maansiirto on tehnyt. Heillä on oletettavasti ollut siihen erikoistunut aliurakoitsija.
Ja arkkitehdit saisivat välillä kyllä katsoa peiliin. Monet ajavat itsepintaisesti huonoja ratkaisuja. Toki valtaosa on erittäin päteviä.
Ei työmallakaan järjen käyttö ja hyvä työjäljen teko ole kiellettyä vaan jopa toivottavaa ;);)
Työkalut käteen arkkitehdeille ja korjaamaan, siinä samalla tulis sitä aitoa osamista.
Metalli-lasirakentaminen ei sinänsä ole mitään uutta, sitä on toteutettu toimivasti vuosisatojen ajan. Ongelmitta toimivia metalli-lasirakenteisia kattoja on rakennettu Suomeenkin jo 1800-luvulta alkaen. Rakennushankkeessa lopputulos on aina pitkän ketjun ja sen ammattitaidon lopputulos, aina tilaajan toiveista ja kustannustehokkuudesta, kaavan asettamista suuntaviivoista ja rajoituksista, rakennusmääräyksistä ja muista kohdetta koskevista määräyskokoelmista, arkkitehti-, rakenne- ja taloteknisten suunnitelmien sekä tuoteosasuunnittelun ja materiaalien toimittajien kautta itse toteutukseen. Lähtökohtana on oltava se, mitä tulevalta rakennukselta halutaan. Toivotaanko tilasta avaraa, viihtyisää, helppokulkuista ja esteetöntä modernia ympäristöä? Suuret lasipinnat päästävät luonnonvalon tilaan ja matkustajan on helppo orientoitua, mistä halutut raiteet löytyvät, kun sillalta aukeaa esteetön näkymä itse ratapihalle. Avaruus, valoisuus ja läpinäkyvyys tekevät myös asematiloista turvalliset käyttää.
Jos jossakin kohtaa rakennushankkeen valmistusketjua sattuu virhe, joka näkyy lopputuloksessa, esimerkiksi vuotovesinä tai väärään kohtaan kondensoituvina vesinä, on toki syytä tutkia, mikä on ongelman aiheuttanut ja miten se korjataan. Tämä onkin toki työn alla Tikkurilan asemasillan suhteen. Virhe ei ole sattunut siinä, että arkkitehti on valinnut hankkeeseen metalli- ja lasirakenteisen katon, kuten (alunperin Helsingin sanomien) jutusta saattaisi päätellä. Valitun lasi-teräsrakenteen suunnitteludetaljiikassa on käytetty maan parasta tietämystä kaikilla tasoilla. Rakennuspaikka on äärimmäisen haastava sekä toteutuksen että huollon kannalta, sillä silta sijaitsee jatkuvasti liikennöidyn pääradan päällä, lähellä jännitteisiä ajolankoja.
Nyt tapahtuneet kattovuodot tai kondenssiveden tippuminen rakennuksen sisälle sekä vesien valuminen rännien ulkopuolelle ja jäätyminen pitkiksi puikoiksi ovat ikäviä ja valitettavia tapahtumia. Jääpuikot voivat pudotessaan olla hengenvaarallisia. Ongelmiin on pyritty löytämään ratkaisua heti niiden ilmetessä tutkimalla koko toteutusketjun kanssa, missä vika on ja miten varsinainen syy voidaan ratkaista. Kyseessä on monimutkainen kokonaisuus, jossa kattolasien jaksotettujen sulatuslämmitysten ja rännien saattolämmitysten ohjausten tasapainotilaan säätäminen, sään eri ääriolosuhteet huomioiden, on valitettavasti kestänyt arvioitua pidempään ja myös ollut ennakoitua haastavampaa.
Timo Meuronen, Tikkurilan asemasillan pää- ja arkkitehtisuunnittelija
Marika Rökman, Tikkurilan asemasillan projektiarkkitehti
Aihio Arkkitehdit Oy