”Voittajakaartissa on kirjo erilaisia näkemyksiä siitä, miten turvapaikanhakijoiden asumiskysymykset pitäisi ratkaista”, palkintolautakunnan puheenjohtaja arkkitehti Marco Steinberg kertoo.
Saksasta tulleen ehdotuksen 181081 tekijöinä ovat Duy Tran, Lukas Beer, Ksenija Zdesar ja Otto Beer. Ehdotus keskittyy hyödyntämään tyhjillään olevien toimistotilojen uudelleenkäytön mahdollisuuksia turvapaikkahakijoiden kaikkiin alkuvaiheen eri majoittamistarpeisiin. Ehdotus haastaa miettimään käyttötapojen muutosta ohjaavien rakentamisnormien tarkoituksenmukaisuutta.
Society Labin tekijöinä ovat italialaiset Cecilia Danieli, Omri Revesz ja Mariana Riobom. He ratkaisisivat turvapaikanhakijoiden asumisen käyttämällä mobiilisovellusta, jonka avulla asuntojen tarve ja saatavuus saadaan kohtaamaan. Palkintolautakunta pitää ehdotusta innovatiivisena ja taloudellisesti tehokkaana lähestymistapana, joka ei edellytä uudisrakentamista ja on siten resurssitehokas
Mobiilisovellus tuo asumisen lisäksi ratkaisuja myös elämän muihin tärkeisiin kohtaamistarpeisiin, kuten työpaikan löytämiseen, kielen oppimiseen sekä yhteisön löytämiseen. Se antaa mahdollisuudet turvapaikanhakijoitten integroitumiseen yhteisöön ja yhteiskuntaan kotoutumiselle. Lähtökohtana ovat kaupungeissa ja kunnissa valmiiksi tarjolla olevat asunnot.
We house refugees -ehdotuksen on tehnyt suomalainen Milja Lindbergin Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy:stä avustajanaan Christopher Erdman. He ehdottavat kannustinpohjaista konseptia, jonka tavoitteena on mahdollistaa vaihtelevien sivuasuntojen tuottaminen ja haastaa rakennusnormien uudistamiseen. Konsepti lisää rakennetun asuntokannan joustavuutta ja kykyä vastata yhteiskunnallisiin muutoksiin. Tässä ehdotuksessa tuleva majoituskapasiteetti on sisäänrakennettu asuntotuotantoon, mikä samalla edistää kotoutumista.
Kilpailussa jaettiin neljä kunniamainintaan. Siihen tuli kaikkiaan 93 ehdotusta paristakymmenestä maasta.
”Aika monet ehdotukset haastoivat nykyiset rakentamisen normimme. Mielenkiintoisia ovat konseptit käyttää olemassa olevaa asuntokantaa nokkelasti”, johtaja Sirkku Päivärinne sisäministeriön maahanmuutto-osastolta arvioi. Hän oli palkintolautakunnassa ministeriön edustajana.
Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa
7 vastausta artikkeliin “Turvapaikanhakijoiden asumiskysymyksien ideakilpailussa jaettu voitto”
Näiden nykisten turvapaikanhakijoiden asumiskysymykset pitää ratkaista heidän oikeissa kotimaissa, kuten esim Irakissa, Somaliassa ja Afganistanissa.
Näissä lähdetään vastaanottajamaan resursseista. Odotin, että ykkösenä olisi huomioitu maahanmuuttajien sosiaaliset tarpeet ja asteittainen kotouttamisprosessi.
Milloinkahan ja kuka järjestää innovaatiokisan pääkaupunkiseudun asuntopulan ratkaisemiseksi kotimaassa muuttaville ?
Ja koskahan sille jotain tehtäisiin vai onko sittenkin kiireellisempää järjestää asunnot maahanmuuttajille ?
Noita kisojahan on ollut vainka kuinka paljon. Ja tuloksena on syntynyt pieniä omakotitaloja ja täydennysrakentamiskonsepteja.
Juurikin näin,asuntopulassa,mikä vaivannu suomessa jo huomattavasti aikasemmin.Josko toikin kaikki tarmo mikä matujen kanssa touhutessa menee,olis käytetty hyödyllisemmin ajoissa,vois olla monta muuta asiaa paremmin nyt,lienee vokit niin kovaa bisnestä toisille että tuntuu totuus unohtuvan,turha sitä on selitellä milläänlailla,ei ne pakosta eikä hyvää hyvyyttään sitä tee,se nyt vaan on kylmä totuus.
Suunnitteluryhmien nimimerkin valinnalla jo voi nauraa tälle typeryydelle. Nimimerkki 181081 kääntyy Aha_ha joka voi jo osoittaa kuinka tosissaan sitä on oltu. Vok bisnes oli ja meni nyt seuraava bisnes jossa tehdään kunnon iltalypsy on sitten varmaan markkina-arvoltaan nollan tasolla olevien vanhojen liike-, toimisto- ja teollisuusrakennusten muuttaminen mukaviksi pakolaiskeitaiksi – kustannuksista välittämättä.
On kyllä naivia, sinisilmäistä ja typerää porukkaa maa täynnä ja uskomattoman röyhkeätä ja kusipäistä. Toiset menee tähän ei rasismille hömppään, toiset vuolee kultaa ja hanat on auki.
Eikö yhdellekään kilpailuun osallistuneelle tullut mieleen innovoida kattoa pakolaisleireillä kurjista oloista kärsivien naisten ja lasten pään päälle? Vai eivätkö tämän kaltaiset innovaatiot vain menestyisi kilpailussa?