Suomalainen viemäriputki­osaaminen kiinnostaa Euroopassa

Valmistaja Wiitta on yli 40 toimintavuotensa aikana erikoistunut muovituotteisiin. Noin puolet sen tuotannosta on viemärinosia.

”Tuotannostamme noin puolet menee vientiin Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Belgiaan ja Hollantiin. Olemme pärjänneet markkinoilla, vaikka alan suuret toimijat ovatkin aiheuttaneet vuosien varrella melkomoista puristusta. Toimitamme pääasiassa pienille ja keskisuurille yrityksille. Meille tyypillistä on hyvin pitkät asiakkuudet, monet yritykset ovat tilanneet meiltä yli 25 vuotta”, Wiitan toimitusjohtaja Wille Viittanen kertoo.

Yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2010, kun yrityksen perustaja Matti Viittanen siirtyi yrityksen vetäjän paikalta hallituksen jäseneksi. Siihen saakka toimintaa oli pyöritetty toiminimellä. Siirtymävaiheen jälkeen yritys jatkoi toimintaansa osakeyhtiönä.

”Tilitoimistot ja konsultit olivat jo pitkään ehdottaneet yhtiömuodon muutosta, mutta isäni oli periaatteen mies ja hän halusi pitää jo miljoonaluokkaan kasvaneen yrityksen henkilöyhtiönä. Ilmoitti maksavansa hyvinä vuosina mielellään verot.”

Ennen yritysmuodon muutosta toiminimi oli asiantuntijoiden mukaan Suomen suurimpia toiminimenä toimivia yrityksiä.

”Moni Suomessa epäili toiminimellä toimivan yrityksen uskottavuutta kansainvälisillä markkinoilla, mutta ei sillä ollut merkitystä, kun tuote ja palvelu ovat aina olleet kohdillaan. Ei isäni joutunut selittelemään mitä kirjainyhdistelmä tmi tarkoitti”, Viittanen sanoo.

Oma tuotemerkki

Putkiyhteet valmistetaan omalla tuotemerkillä polypropeenista. Valmistusteknologia perustuu ruiskuvalutekniikkaan. Tuotteille on hankittu hyväksynnät useisiin Euroopan maihin.

Alunperin 1980- ja 90 -luvulla tuotehyväksynnät haettiin Ruotsiin ja nykyään yritys toimii esimerkiksi yhteispohjoismaisen Nordic Poly Mark -, belgialaisen Benor- ja hollantilaisen Komo/Kiwa -laatujärjestelmien alla. Lisäksi yrityksellä on ISO 9001:2015 -sertifikaatti. Muutama vuosi sitten Wiitta testasi putkituotteensa saksalaisen testilaitoksen Fraunhoferin laboratoriossa. Se luokitteli ne desibeliviemäreiksi.

”Tuotteissa ei ole käytetty täyteaineita ja niiden lujuus perustuu rakenteeseen ja suurlujuuksiseen raaka-aineeseen, johon lisätään vain vähän väriainetta”, tuotantopäällikkö Johanna Suppi kertoo.

Tuotekehitystä tehdään jatkuvasti ja esimerkiksi tuotantomenetelmiä kehitetään. Se on tehnyt myös suuret investoinnit erilaisiin muotteihin, sillä yksi ruiskuvalumuotti maksaa vähintään 30 000 euroa. Heinolan tehdas työllistää noin 30 henkeä ja töitä tehdään kolmessa vuorossa. Osa tuotannosta on voitu automatisoida roboteille.

Vahvemmin maailmalle

Wiitta valittiin viime vuoden lokakuussa yritysten Kasvu Open -kehityskilpailussa Going Global -ohjelmaan. Palkitut yritykset saavat sparrausta omiin kansainvälistymissuunnitelmiinsa ja haasteisiinsa esimerkiksi Team Finlandin kautta.

”Tähtäämme tietysti hengissä selviämiseen, suurempaan kansainvälistymiseen ja haluamme kasvattaa liikevaihtoamme lähelle kymmentä miljoonaa euroa. Kasvu tulee siitä, että saamme levitettyä tukijalkojamme entistä laajemmalle. Suhdannemuutos on jo toivottavasti näkyvissä”, Viittanen uskoo.

Heinolasta lähdetään entistä innokkaammin kansainvälisille messuille. Lisävarmuutta ja toisen tukijalan toimintansa varmistamiseksi Wiitta haki yrityskaupan kautta. Se hankki vuonna 2013 liiketoimintakaupalla maailman johtavalta kiertävien muovisten pakkausratkaisujen valmistajalta Schoeller Allibertilta sen Heinolan tuotantolaitokset ja aloitti yrityksen sopimusvalmistajana.