Rakentaminen Uutiset Vilma-Lotta Lehtinen / HS 2 kommenttia

Voisiko Lontoon kaltainen suurpalo sattua Helsingin uusissa tornitaloissa? Pelastuslaitos: Ne ovat täysin turvallisia

Suomessa on tarkkaan suunnitellut korkean rakentamisen määräykset.

Kalasataman kauppakeskus Redi ja tornitalot.

Helsingin pelastuslaitoksen viestintäpäällikkö Taisto Hakala ei pidä kovin todennäköisenä tilannetta, jossa Helsingissä tapahtuisi Lontoon tornitalo-onnettomuuden kaltainen suurtulipalo.

”Kaikki korkea rakentaminen on toteutettu Helsingissä aikansa parhaiden, yksittäin räätälöityjen käytäntöjen mukaan. Ne ovat paloturvallisuusnäkökulmasta täysin turvallisia.”

Jos kiinteistöissä toimitaan paloturvallisesti sen käyttötavan ja ohjeiden mukaan, korkeissakaan rakennuksissa ei pitäisi olla suuren palo-onnettomuuden vaaraa.

”Suurin inhimillisen virheen mahdollisuus on kiinteistön käytössä.”

Aiemmin palomestarina toiminut Hakala muistuttaa, että Helsinki on muiden Suomen kaupunkien tapaan historiallisesti matalarakennuksinen kaupunki. Viime vuosina Suomessa ja etenkin Helsingissä on kuitenkin kaavoitettu yhä enemmän tornitaloja. Eritoten Helsingissä on pulaa hyvästä tonttimaasta, joten kaupungissa rakennetaan voimakkaasti alas- ja ylöspäin.

”Koska rakentamismääräyksissä ei ole historiallisesti ollut ohjeita korkeaan rakentamiseen, korkeille taloille on tehty räätälöityjä määräyksiä”, Hakala kertoo.

Helsingissä rakennusvalvonta ohjaa korkean rakentamisen valvontaa. Kaavoitus- ja pelastusviranomaiset ovat tehneet yhteistyötä korkean rakentamisen määräysten päivittämisessä. Myös kansallinen rakentamismääräyskokoelma on tehty viranomaisyhteistyönä, ja ohjeita päivitetään jatkuvasti.

”Kansainvälisistä korkean rakentamisen kokemuksista on kerätty parhaat Suomen rakentamismääräysten tueksi. Tietenkin eri maissa on erilaiset säädökset.”

Näin vähennät riskejä:

Etenkin ulkomailla lomaillessa onkin syytä kiinnittää huomiota lomakohteen paloturvallisuusasioihin: tarkista, ovatko hätäpoistumistiet toimivat ja oikein merkitty, ovatko alkusammutusvälineet saatavilla ja onko majoituspaikassa automaattinen paloilmoitin ja sammutusjärjestelmä.

Paloturvallisuudessa otetaan huomioon erityisesti kuusi asiaa: palon leviämisen estäminen kerros- ja huoneistokohtaisella osastoinnilla, savun leviämisen estäminen, turvalliset poistumistiet, palovaroitin tai automaattinen paloilmoitinjärjestelmä, alkusammutusvälineet sekä automaattiset sammutusjärjestelmät.

Osastoinnilla tarkoitetaan sitä, että rakennuksen eri osat, kuten huoneistot, porraskäytävät ja hormit, paloeristetään palon leviämisen estämiseksi. Rakentamisessa kiinnitetään huomiota myös siihen, miten palokaasut ja savut saadaan ohjattua ja poistettua turvallisesti niin, etteivät ne leviäisi rakennuksessa laajalle.

”Palossa syntyvät myrkylliset kaasut ja hiukkaset ovat palotilanteessa erityisen vaarallisia, koska ne kulkeutuvat pienistäkin raoista.”

Poistumisteiden suunnittelulla varmistutaan etenkin tornitaloissa, että rakennuksessa on tarpeeksi hätäpoistumisteitä.

”Myös palokunnalle suunnitellaan omat hyökkäystiet. Uusissa korkeissa rakennuksissa on myös paloeristetty palomieshissi, jolla nopeasti ja turvallisesti lähelle palokohdetta pelastamaan, hoitamaan ja sammuttamaan ylimmistäkin kerroksista.”

Korkeissa tornitaloissa elintärkeitä ovat myös toimivat hälytys- ja sammutusjärjestelmät.

”Esimerkiksi asuinhuoneistojen sprinklaus on välttämätön.”

Betonitalo ei romahda

Hakala arvioi, että Lontoon teräsbetoninen suurtulipalorakennus on suunniteltu kestämään rakennuksen palokuorman täydellinen palaminen. Sen ei siis pitäisi romahtaa.

”Tämä ei tietenkään helpota, kun ihmishenget ovat vaarassa.”

”Tulipalopaikalta näkyvät kuvat eivät anna todellista kuvaa pelastuslaitoksen sammutus- ja pelastustoimista, koska pelastaminen tapahtuu niin pitkään kuin se on mahdollista rakennuksen sisältä käsin.”

Hän muistuttaa, että ajantasaiset pelastussuunnitelmat ja rakennusten kunnossapito ovat ratkaisevan tärkeitä onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niissä toimimiseksi.

Hakala havainnollistaa rakennuspaloa tulitikkuesimerkillä: pystyssä oleva tulitikku palaa hitaasti alaspäin. Se on kuin yksittäinen matala rakennus, suurta leviämisvaaraa ei ole ja tilanne on helpommin hallittavissa.

Jos tulitikku käännetään vaakatasoon, palaminen kiihtyy, ja niin voisi käydä rivitalopalossa. Kun tulitikun kääntää ylösalaisin, palo kiihtyy nopeasti, joka on korkeiden rakenteiden riski.

Palon käyttäytyminen rakennuksissa tunnetaan hyvin, ja siksi se voidaan ottaa huomioon paloturvallisuussuunnitelmissa.

Redi on paloturvallinen

Kalasataman SRV:n Redi-tornitalohankkeen rakennuttajapäällikkö Sonja Laaksonen huomauttaa, että tornitaloista täytyy tehdä paloturvallisuuselvitykset jo ennen rakentamisvaihetta. Korkean rakentamisen lainsäädäntöä ja Helsingin korkean rakentamisen ohjeistuksia seurataan noudatetaan suunnittelussa ja rakentamisessa.

”Paloturvallisuuden varmistaminen on jatkuva prosessi, joka etenee rakentamisen myötä.”

Redin tulevissa tornitaloissa tavanomaiseen asuntorakentamiseen verrattuna yksi erityispiirre on se, että jokaisen asuintornin tilaan asennetaan sprinklerijärjestelmät – niin asuntoihin kuin käytäviin ja portaikkoihin.

Asuntojen ovissa on sähköiset ovipumput, jotka sulkevat ovet automaattisesti palon leviämisen estämiseksi.

”Myös hätäpoistumiseen on kiinnitetty huomiota. Sitä varten hissit toimivat myös palotilanteissa.”

Suomi on palojen suhteen vaarallinen maa

Helsingin Sanomien jutun mukaan Suomi on tulipalojen suhteen yksi vaarallisimmista maista maailmassa. Toisin kuin esimerkiksi Vancouverissa meillä sprinklaus ei ole pakollinen tavallisissa kerrostaloissa vaan se koskee vain korkeita taloja ja puukerrostaloja.

Suomessa kuolee noin 90 ihmistä  tulipalossa joka vuosi. Suomessa yleisin ongelma on se, että tulipalon uhri ei ole reagoinut paloon. Palokuoleman syy on lähes aina se, että uhri ei ole ollut toimintakykyinen eikä hänen seurassaan ole ollut toimintakykyistä henkilöä. Reagointi- ja toimintakykyä rajoittavat etenkin alkoholi – rakennuksissa sattuneiden palojen uhreista 60 prosenttia on ollut päihtynyt – mutta myös esimerkiksi lääkkeet, sairaudet ja korkea ikä.

Kuolemaan johtavien tulipalojen yleisimmät syyt ovat tupakointi, tahallinen sytyttäminen, huolimattomuus tulen käsittelyssä ja sähkölaitteet.

Keskustelu artikkelista: 2 kommenttia

  • Huolestunut valvonnan laadusta

    Ja vielä kun alumiinikomposiittilevyt tekevät tuloaan Suomeen niin toivottavasti viranomaiset ja muut valvovat tahot ovat hereillä asian suhteen ettei Dubain ja Pekingin kaltaiset katastrofit pääse yllättämään.

    Vastaa
  • Faktat kuntoon

    Minua häiritsee julkisuudessa toistuvasti esiintyvä väite, että Suomessa kuolee tulipaloissa noin 90 ihmistä vuodessa ja että kerrostalojen sprinklaamisella asia saadaan korjattua. Tässäkin kirjoituksessa annetaan näin ymmärtää. Vuonna 2016 tulipaloissa kuoli SPEK:in tilastojen mukaan 82 ihmistä, joista ”vain” 17 kerrostaloissa tapahtuneissa tulipaloissa.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia