A-Insinöörien Anu Kuoppamäki on suurten ja vaativien hankkeiden osaaja

Hän oli Teknillisen korkeakoulun ensimmäisen vuoden konetekniikan opiskelija ja mukana ekskursiolla konepajaan.

”Ajatus sellaisessa ympäristössä työskentelystä ahdisti.”

Kuoppamäki siirtyi rakennustekniikan osastolle, ja ekskursiokohde vaihtui Helsingin Oopperatalon työmaahan.

”Kaikki oli siistiä, graafista ja valkoista. Käynti oli elämys, ja totesin rakennusalan olevan minulle juuri se oikea.”

Nyt Kuoppamäellä on takanaan reilut 15 vuotta rakennuttamisen tehtävissä. Syksyllä hänet nimitettiin A-Insinöörien Etelä-Suomen rakennuttamisen yksikönjohtajaksi.

Kuoppamäki on erikoistunut suurten ja vaativien rakennushankkeiden johtamiseen ja ollut mukana muun muassa useissa Technopoliksen toimitilahankkeissa sekä Senaatti-kiinteistöjen hankkeissa.

Suurissa ja vaativissa hankkeissa korostuu hänestä hankkeen johtamisen ja päätöksenteon hallinta.

”Hankkeet ovat kompleksisia ja niissä on paljon eri osapuolia ja rajapintoja, ja riskit voivat toteutuessaan olla hyvin merkittäviä.”

Hänen mukaansa suuret hankkeet tulee hallinnan helpottamiseksi jakaa riittävän pieniin ja loogisiin kokonaisuuksiin.

”Oleellista on myös hankkeen tavoitteita tukevan hankemuodon valinta sekä riittävien ja osaavien resurssien kiinnitys hankkeeseen.”

Toiminnallisuus ja käytännöllisyys edellä

Onnistuminen rakennuttajana vaatii Kuoppamäen mukaan ennen kaikkea kykyä luoda arvoa asiakkaalle.

”Kaikki lähtee asiakkaan tarpeiden, tavoitteiden ja liiketoiminnan ymmärtämisestä. Asiakkaan ja käyttäjän kanssa on tärkeää löytää yhteinen kieli ja visualisoida esitettävä lopputulos.”

Rakennuttajan on Kuoppamäen mukaan syytä olla hankkeen johtamisessa systemaattinen ja jämäkkä alusta loppuun saakka.

”Työtä pitää tehdä tinkimättömästi sen eteen, että lopputulos vastaa hankkeen tavoitteita. Lisäksi tarvitaan roimasti oikeaa asennetta. Pitää olla intoa ja kykyä tarttua asioihin sekä kyky ja halu ratkaista eteen tulevia ongelmia.”

Rakennusalan muutosnopeus on kasvanut

Kuoppamäki tunnetaan uudistajana, mikä sopii hyvin ajan henkeen.

”Rakennusala menee tällä hetkellä vauhdilla eteenpäin, nopeammin kuin vielä koskaan urani aikana.”

Digitalisaatio kiihtyy, määräykset muuttuvat ja tulevaisuus muuttuu koko ajan epävarmemmaksi.

”Muutoksen vauhdissa pysyminen vaatii uudistumista ja uusien työkalujen käyttöönottoa. Uskon, että muuntojoustavuus on avain varautumisessa tulevaan.”

Uusista työkaluista Kuoppamäki mainitsee tietomallit ja virtuaalitodellisuuden sekä yhteistoiminalliset urakka- ja toimintamallit.

”Vaativissa ja ainutkertaisissa hankkeissa yhteistoimintaa korostavat toteutusmuodot kuten allianssit ovat hyviä, vaikka ovatkin työteliäitä alussa. Niiden avulla saadaan oleelliset osapuolet ja osaaminen hankkeeseen heti alkuvaiheessa, ja yhteiset tavoitteet ja kannustinjärjestelmät edesauttavat tilaajan tavoitteiden saavuttamista.”

Suoria oikoreittejä onneen ei ole olemassa

Kuoppamäki näkee jo syklejä alan muutoksessa ja suhtautuu siksi maltilla ihmeratkaisuina tarjottaviin uusiin käsitteisiin.

”Yhdessä vaiheessa laatujärjestelmät olivat viimeistä huutoa. Niiden uskottiin ratkaisevan kaikki rakentamisen ongelmat. Sitten tulivat tietomallit. Nyt pinnalla ovat yhteistoimintamalliset toteutusmuodot.”

Kaikki mainitut ovat tarpeellisia, mutta yksikään niistä ei ole oikotie onneen.

”Kaikki palaa aina siihen, että täytyy tietää mitä tekee ja milloin mitäkin menetelmää tai työkalua pitää käyttää.”

”Lisäksi on hyvä muistaa, että hankkeen onnistumiseen tarvitaan valtavasti eri osapuolten panostusta ja työtä. Halvalla saa harvoin hyvää.”