Tampere-talon remonttityömaalta häädettiin urakoitsijaa pois poliisilla uhkaamalla. Kuva: Pasi Tiitola

Useita työmaita otettu haltuun viime aikoina – usein asialla on julkinen rakennuttaja

Työmaan haltuunottaminen on raju toimenpide.

Kirjoittaja(t) Mikko Kortelainen

Tuorein tapaus on Nurmijärveltä runsaan viikon takaa.

Kunta päätti ottaa Klaukkalantien kiertoliittymän työmaan haltuun perustellen menettelyä muun muassa urakkasopimuksen vastaisella suorituksella, urakan olennaisella viivästymisellä ja urakoitsijan suorituskyvyttömyydellä.

HL-Rakentajien viime vuoden lopulla tapahtunutta konkurssia edelsi se, että Eksote otti sairaalatyömaan haltuun Lappeenrannassa.

Aamulehden mukaan Vesilahden kunta hoitaa kirjaston myöhässä olevan työmaan loppuun urakoitsijan jätettyä yrityssaneeraushakemuksen.

Sama lehti on uutisoinut, että Tampere-talon remonttia rakennuttanut Tilakeskus otti työmaan haltuun virheisiin ja puutteisiin vedoten. Urakoitsijaa häädettiin työmaalta poliisilla uhkaamalla.

Haltuunotto on raju toimenpenpide

RT:n aluepäällikkö Hannu J. Mäkisen mukaan työmaiden haltuunottoja on ollut aikaisemminkin. Lukumääristä ei ole tietoa, sillä haltuunottoja ei rekisteröidä.

”Menettely perustuu kahden sopimusosapuolen väliseen Yse-menetteleyyn”.

Mäkisellä on tiedossa kaksi tapausta, joissa työmaan haltuunotto on ollut täysin perusteltua. ”Toisen kohteen työsuorituksessa oli niin pahoja puutteita, että ne vaaransivat jo rakennuksen teknisen toimivuuden.”

Työmaan haltuunotto on raju toimenpide, jossa urakoitsijan kalusto ja materiaalit jäävät työmaalle. Seurauksena voi olla oikeudessa puitavia riitoja.

Menettelyä pitäisikin käyttää aivan viimeisenä keinona tilanteen korjaamiseksi.

Haltuunottaja usein julkinen rakennuttaja

Mäkinen on huomannut, että usein työmaan haltuunottaja on julkinen rakennuttaja.

Hän pohtii, onko syynä hankkeiden kilpailuttaminen halvimman hinnan perusteella ja siitä seurannut väärä urakoitsijavalinta. Myös julkisen rakennuttajan osaamisessa voi olla enemmän puutteita kuin yksityisellä puolella.

”Ongelmia voi syntyä esimerkiksi silloin, jos sairaanhoitopiiri rakennuttaa kerran 40 vuodessa 100 miljoonaa euroa maksavan sairaalahankkeen.”

Toisaalta julkisten rakennuttajien ongelmat saattavat nousta helpommin esiin julkisuudessa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Useita työmaita otettu haltuun viime aikoina – usein asialla on julkinen rakennuttaja”

  1. Luulisi, että Rakennuslehti mainitsisi tasapuolisuuden nimessä myös muiden kuin HL-Rakennuksen nimen. Miksi ei mainitse? Pitääkö nimiä mainita lainkaan, jos ne mainitaan valikoidusti. Esim. Tampere-talon remontoija on kyllä Tampereella tiedossa, mutta ei muualla. Samoin varmaan muilla paikkakunnilla: alalla toimijat tuntevat oman paikkakuntansa vaikeuksiin joutuneet urakoitsijat.

  2. Nurmijärvellä Kunta valitsi urakoitsijan joka oli selvästi halvin. Valinta hetkellä kyseisellä urakoitsijalla oli verovelkaa. Seuraavat neljä tarjoajaa oli hintansa puolesta nipussa. Kaikki neljä jatkaa urakointia normaalisti. Voisiko rakennuttaja katsoa välillä oikeasti peiliin ja miettiä olisiko ollut mahdollista toimia toisin urakoitsijan valinnassa. Valitun urakoitsijan ongelmat oli kaikilla yleisesti tiedossa.

  3. Julkisten hankintojen kohdalla hankintalaki, ja sen käytännön tulkinta aiheuttaa ongelmia tilaajalle, jos ei osaa asiaa tarjouspynnössä riittävän hyvin määritellä. Suurempi ongelma ja riski on, jos hankkeen arvo ylittää kansallisen raja-arvon ja koko ”tender” täyttää ulkokansallisen vaatimuksen / ehdot.

    Erittäin merkittävänä osana on juuri vaatimus ”halvin hinta”, jolloin on lähes mahdoton syrjäyttää halvimman tarjouksen antajaa ilman, että asia siirtyisi markkinaoikeuden ratkaistavaksi, ja sen jälkeen tilaaja velvoitettaisiin korvaamaan halvimman tarjouksen jättäneelle vaikkapa valitun urakoitsijan tarjouksen ja halvimman tarjouksen erotuksen.

    Nyt olisikin kiireesti saatava kumottua koko julkisia hankintoja koskeva kilpailulaki ja ”Hilma”, sun muut ja sallittava vapaa kilpailu ja tilaajalle /
    hankkeeseen ryhtyneelle oikeus valita urakoitsijat, joilta tarjoukset pyydetään, ja vastaavasti vapaa valinta tarjousten jättäneistä. Tilaajan velvollisuudeksi kuitenkin jätettäisiin varmistaa, että kaikki tarjoukset ovat täysin vertailukelpoisia ja tarjouspyynnön mukaisia. Näin vältettäisiin riskit, jotka liittyvät urakoitsijavalintaan ja säästyttäisiin keskeneräisten hankkeien haltuunotolta.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi