Suunnittelu Rakentaminen Talous Uutiset Jarno Hartikainen / HS 4 kommenttia

Fennovoiman valmistelut takkuilevat: Viranomaisilta puuttuvat yhä lähes kaikki tiedot rakennuslupaa varten

Pyhäjoelle suunnitellun ydinvoimalan lupaprosessi voi yhä venyä, vaikka laitoksen tilaaja Fennovoima ilmoitti jo kertaalleen ottavansa lisäaikaa rakennuslupaan vaadittavien aineistojen toimittamiseen.

Fennovoiman ydinvoimalatyömaa-alue Pyhäjoella Pääportti valmistui viime syksynä. Kuva: Pekka Fali

Syksyllä päivitetyn suunnitelman mukaan Fennovoima toimittaisi voimalaa koskevat aineistot Säteilyturvakeskuksen (Stuk) arvioitavaksi tämän vuoden aikana. Nykyisellä vauhdilla uusikin aikataulu voi kuitenkin osoittautua turhan kunnianhimoiseksi.

Kolmessa vuodessa yhtiö on toimittanut Stukille vasta pienen osan rakennuslupaan vaadittavista aineistoista.

”Karkeasti arvioiden 90 prosenttia lupa-aineistosta on vielä toimittamatta”, sanoo projektipäällikkö Janne Nevalainen Stukista.

Fennovoiman täytyy täydentää vuonna 2015 jättämäänsä rakennuslupahakemusta, sillä Stuk katsoi tuolloin, etteivät laitoksen suunnitelmat täyttäneet suomalaisia vaatimuksia.

”Karkeasti arvioiden 90 prosenttia lupa-aineistosta on vielä toimittamatta.

Fennovoiman alkuperäinen suunnitelma oli, että lupaprosessi olisi saatu päätökseen ja rakentaminen olisi voinut käynnistyä jo tänä vuonna. Nykyisellä aikataululla lupa voi tulla aikaisintaan ensi vuonna, mutta aikatauluun liittyy paljon epävarmuuksia.

Viranomaisilta puuttuu kokonaiskuva

Stukin valvontaraportit piirtävät kuvaa hankkeesta, joka kokee kitkaa monella suunnalla. Tammikuun lopulla julkaistussa raportissa harmitellaan, että suunnitelmien hitaan valmistumisen vuoksi viranomaisilla ei ole kokonaiskuvaa laitoksesta.

”Ilman päivitettyä yleiskuvaa laitoksesta ja sen järjestelmistä Stukin kanssa pidettävien aihekohtaisten kokousten anti jää vähäisemmäksi, koska yksittäisiin turvallisuuspiirteisiin on haastavaa ottaa kantaa kokonaiskuvan puuttuessa”, raportissa todetaan.

Stuk ei arvioi ainoastaan laitoksen teknisiä suunnitelmia, vaan tarkastelee myös tilaajan ja toimittajien organisaatioita, johtamista ja turvallisuuskulttuuria. Fennovoima on esimerkiksi saanut pyyhkeitä johtamisjärjestelmän hitaasta kehittämisestä. Tuoreimmassa valvontaraportissa Stuk kuitenkin toteaa yhtiön toiminnan parantuneen merkittävästi parissa vuodessa.

Yksittäisiin turvallisuuspiirteisiin on haastavaa ottaa kantaa kokonaiskuvan puuttuessa.

Toimitusketjussa ongelmia on enemmän.

”Pääsuunnittelija Atomproektin ja primääripiirin pääsuunnittelija Gidropressin toiminta on kehittynyt, mutta vaikka työtä on tehty paljon, Stukilla ei ole kattavia todisteita siitä, että suunnitteluprosessit täyttäisivät täysin suomalaisen vaatimustason”, valvontaraportti toteaa.

Stuk onkin patistanut Fennovoimaa ottamaan enemmän vastuuta koko toimitusketjun toiminnasta.

Selvitys: Rosatomin ja Titan 2:n toiminnan laatuun ei voi luottaa

Viime syksynä valmistui Stukin Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä tilaama selvitys Pyhäjoen ydinvoimaprojektin turvallisuuskulttuurista. Fennovoiman turvallisuuskulttuuri oli selvityksen mukaan hyvällä tolalla, mutta laitostoimittaja Rosatomin sekä pääurakoitsija Titan 2:n turvallisuuskulttuurissa oli ”huomattava kehitystarve”.

Selvityksen pohjalta Stuk totesi, että Fennovoiman on tehostettava valvontaansa, sillä Rosatomin ja Titan 2:n toiminnan laatuun ei voi luottaa.

Selvitys samoin kuin Stukin valvontaraportit tuovat esiin yhden perimmäisen syyn viivästyksille: Rosatom ei ole aiemmin rakentanut ydinvoimaloita länsimaihin. Hanhikivi 1:n on tarkoitus olla venäläisyhtiön näyteikkuna länteen.

”Raportin mukaan laitostoimittaja ja pääurakoitsijayritys nojaavat aiempien laitoshankkeiden tuomaan osaamiseen ja kokemukseen. Fennovoiman asettamia eurooppalaista ja suomalaista vaatimustasoa sekä menettelytapoja ei aina ymmärretä”, Stuk totesi VTT:n raportin pohjalta.

Toinen syy viivästyksille on ollut resurssipula, joka piinasi hanketta varsinkin viime vuoden alkupuolella. Fennovoimalla ei ole aiempaa kokemusta ydinvoimahankkeesta, joten se on joutunut etsimään kaiken osaamisen ulkopuolelta. Tällä hetkellä yhtiöllä on noin 350 työntekijää, joista runsaat 40 ulkopuolisia konsultteja.

”Kaikki menee parempaan päin”

Fennovoiman viestintäjohtaja Maira Kettunen myöntää vaikeudet, mutta kuvaa niitä lähinnä alkukankeudeksi.

”Isossa kuvassa kaikki menee parempaan päin”, hän sanoo.

Fennovoimalla ei ole mitään ulkopuolista painetta kiirehtiä lupa-aineiston toimittamista. Laki ei aseta aikarajoituksia.

Aineiston käsittely Stukissa kestää arviolta vähintään puoli vuotta, ja on mahdollista, että toimitettuihin suunnitelmiin vaaditaan muutoksia. Jos Stuk antaa myönteisen turvallisuusarvion, valtioneuvosto myöntää Fennovoimalle rakennusluvan.

Yhtiön tavoitteena on, että Hanhikivi 1 tuottaisi sähköä vuonna 2024.

Keskustelu artikkelista: 4 kommenttia

  • Kyseessä ei ole RAKENNUSLUPA vaan ydinenergialain mukainen RAKENTAMISLUPA. Kaksi eri termiä, jotka tarkoittavat ihan eri asiaa!

    Vastaa
  • Jotain kertoo thän projektiin liittyvien artikkelien julkaisutiheys. 2009, 2011, 2015, 2018…

    Jotkut uskoo Joulupukkiin, jotkut siihen, että tämä pannu mukamas joskus tuottaisi wattiakaan sähköä. Areva, jolla on kokemusta länsimaihin rakentamisesta, on myöhässä OL3:n kutakuinkin kymmenen vuotta. Venäläiset eivät ikimaailmassa saa tuotettua sellaisia dokumentteja, joilla voimalan pystyy nykysäännöksillä rakentamaan Suomeen.

    Parinkymmenen vuoden päästä käydään katsomassa lahoavaa mökkikylää, jota nyt kovalla tohinalla pystytetään kuvitteelliselle rakentajaorganisaatiolle.

    Vastaa
    • Walfrid Köhkö

      Jollei muu auta, niin suomalaiset laitetaan hyväksymään Rosatomin suunnitelmat. Kyllä tovereilla siihen vipuvarsia löytyy.

      Ja koko voimala aikanaan on vielä kertaluokkia parempi vipuvarsi, jolla suomalaiset saadaan vihdoin vapautettua Itä-Ukrainan tapaan.

      Vastaa
  • Taina Mäntykenttä

    Laitoksen piti toimittaa sähköä v 2018! Eikä vielä edes rakentamislupaa.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia