Ydinvoimalaitoksella päästy infratöihin – tuhannen hengen majoituskylä tulossa

Fennovoiman ja voimalaitostoimittaja RAOS Project Oy:n ydinvoimalaitoksella Pyhäjoella tehdään parhaillaan infratöitä noin sadan hehtaarin alueella Hanhikivenniemellä. Tontilla on tilaa kahdelle voimalaitokselle, mutta päätös on toistaiseksi vasta yhdestä.

Fennovoiman rakentamisjohtaja Jouni Sipiläinen työskenteli aiemmin Quattrogeminissä Venäjällä.

Suomen Maastorakentajien tekemä neljä kilometriä pitkä Hanhikiventie valmistui lokakuussa. Maastorakentajat kuuluu keskisuurten yritysten perustamaan Atomi Infra Oy:n, joka pyrkii yhteistyön avulla mukaan myös suuriin urakoihin. Siihen kuuluva kalajokinen Andament urakoi Pyhäjoella ja sillä on toimisto ihan Fennovoiman naapurissa.

Graniittirakennus Kallio tekee Fennovoimalle ja Destia venäläiselle laitostoimittajalle Titan-2:lle aluetöitä. Fukushiman ydinvoimalaonnnettomuus vaikutti Hanhikivenkin suunnitelmiin niin, että voimalan lattiapinnan korkeutta merenpinnasta piti korottaa 4,3 metriin. Tämä tarkoittaa pelkästään Destian urakassa 450 000 kuutiota louheen siirtoa.

Täyttötöitä helpottaa se, että niemi on erittäin hyvällä kallioperällä, mikä oli yksi syy ydinvoimalan paikan valinnallekin. Ainoastaan itse voimalan kohdalla on pehmeää maata, mikä helpottaa kaivua viidentoista metrin syvyyteen. Voimalalle tulee korkeutta 76 metriä.

Tuhannen hengen asuntola

Vuosina 2016-2017 Hanhikiven niemelle rakennetaan työmaan kunnallis- ja sähkötekniikka, tuhannen hengen majoituskylä, jonka pitää täyttää Rakennusliiton vaatimukset, 1300 neliön suuruiset vierailukeskus- ja hallintorakennukset, paloasema, kaksi betoniasemaa, tukirakennuksia.

Kone- ja nostolaitevuokraajat ovat kiinnostuneet tontin saamisesta Hanhikiventien varrelta ja oululainen Temotek tekee toimistoja, jotka voidaan joustavasti muuttaa myöhemmin toiseen käyttötarkoitukseen.
Päivittäistavarakaupallekin on varattu tontti. Kasvavaan asuntopulaankin on tulossa helpotusta, sillä Temotek tekee rivitaloa ja ainakin YIT on käynnistämässä kerrostalokohdetta.

Pyhäjoen asukasluku on tilapäisesti moninkertaistumassa. Ydinvoimalahankkeen lisäksi alueen vireyttä ovat pitäneet yllä lukuisat tuulivoimahankkeet, joihin Pyhäjoelle toimiston perustanut Ruskon Betoni on toimittanut betonia.
Pyhäjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Pahkala kertoo kunnan johdon käyneen Eurajoella keskustelemassa siitä millaisia kapeikkoja ydinvoimalahanke aiheuttaa kunnalle. Esimerkiksi rakennuslupa-asioissa Pyhäjoki tekee jo yhteistyötä Raahen kanssa.

”Uutta liiketoimintaa on syntynyt kuntana esimerkiksi asuntovälitykseen ja toimitilojen vuokraukseen ja rakentamiseen”, Pahkala sanoo.

Referenssilaitos valmistumassa Sosnovi Boriin

Kunnan johto on käynyt myös Venäjällä Sosnovi Borissa, jossa hankkeen pääurakoitsija, pietarilainen ydinvoimarakentaja Titan-2, joka rakentaa parhaillaan Rusatomille voimalaitosta. Voimalaitoksista tulee lähes identtisiä.
Hanhikiven voimalaitosta suunnitellaan parhaillaan Venäjällä, mutta jatkossa mukaan on tarkoitus saada myös suomalaisia suunnittelutoimistoja. Titan-2 neuvottelee parhaillaan tähän SRV:n kanssa projektinjohtosopimuksesta.

Hanhikivi 1 -hanke

Pääurakoitsija pietarilainen Titan-2 apunaan SRV projektinjohtourakoitsijanaVoimalan koko 140 000 keM2
Aikataulu:
– 2015 rakentamislupahakemus valtioneuvostolle
– 2016 suunnitelma käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta
– 2015-2017 infratöitä ja tukirakennusten rakentamista
– 2017 lopulla STUK:n viimeiset lausunnot ja valtioneuvostolta rakentamislupa
– 2018 reaktori- ja turbiinisaarekkeen rakentaminen alkaa
– 2022 voimalaitokselle käyttölupa
– 2024 voimalaitos käyttöön
Työllistää käyttövaiheessa 400-500 henkeä
Kiinteistöverot Pyhäjoelle 4,2 miljoonaa euroa vuodessa
Oletuksena 45 prosentin kotimaisuusaste:
– Kotimaisten investointien arvo 1,8-2,7 mrd euroa
– Työllistää Suomessa 24 000 – 36 000 henkilötyövuotta
– Suomessa rakennusteknistä töitä 42 %, koneista ja laitteista 31 % ja palveluista 27 %
– Maksimi työvoimavahvuus rakennusaikana 4000 henkeä

Säteilyturvakeskusten odotetaan antavan viimeiset lausuntonsa ydinvoimalan suunnitelmista vuoden 2017 lopulla, jolloin hallitutus voisi antaa rakentamisluvan hankkeelle. Voimalan rakentamistöihin päästäisiin sitten vuoden 2018 alussa. Sähköntuotannon odotetaan käynnistyvän vuonna 2024.
Työmaalla on vuosikymmenen lopulla 4000 työntekijää. Kaikkiaan työmaalla odotetaan käyvän 20 000 henkeä.

Venäläisillä on isoin rooli varsinaisen voimalan rakennustöissä. Vaikka he tarvitsevat työluvan Suomeen on tarkoitus, että projektissa noudatettaisiin suomalaisia työehtoja.

Portti pitää aktivistit ulkona

Ydinvoimaa vastustavilla aktivisteilla ei ole enää pääsyä ydinvoimalan alueelle ja heidän kiipeilypuunsakin on kaadettu.Työmaa suljettiin aidalla elokuun lopulla. Fennovoiman kehityspäällikkö Juha Miikkulainen sanoo, että enää työmaalle ei pääse ilman kulkulupakorttia, jonka saannin edellytyksenä on muun muassa poliisin suppea turvallisuusselvitys, huumetesti, työturvallisuuskortin suorittaminen ja Fennovoiman tulokoulutus. Päihteisiin työmaalla on nollatoleranssi ja sitä tehostetaan puhalluttamisuhalla.

Miikkulainen muistuttaa, että kulkuluvan saantiin kannattaa varata aikaan useampi viikko.

Fennovoiman rakentamisjohtajalla Jouni Sipiläisellä on pitkä kokemus venäläisistä niin Teräsbetonissa kuin sen vientitoimintaa jatkaneessa Quattrogeminissä. Suurin hanke oli öljynporauslautan perustusten teko Sahalinilla. Hän muutti Pyhäjoelle kevättalvella.

Kehityspäällikkö Miikkulainen tuli Olkiluodon hankkeen automaatiotehtävistä. Lemminkäis-taustainen Juha Nurmi on Fennovoimalta hankkeen laatujohtaja.

Fennovoiman 270 hengen henkilökunnasta valtaosa on vielä Helsingin Salmisaaren konttorissa, mutta Pyhäjoen 12 hengen toimisto kasvaa kovaa vauhtia. Loppuvuonna on tarkoitus rekrytoida vielä ainakin työmaapäällikkö, valvojia ja ympäristökoordinaattori.

Myös Titan-2 perusti äskettäin konttorin Pyhäjoelle samoin kuin tilaaja Raos Project Oy, jonka PR päällikkönä toimii Outi Pelkonen.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Ydinvoimalaitoksella päästy infratöihin – tuhannen hengen majoituskylä tulossa”

  1. Jos kannatat ydinvoimaa maapallon energia ratkaisuna, se tarkoittaa reaktorien rakentamista tulevaisuudessa myös köyhempiin maihin. Fukushima vuotaa ihan niinkuin ensimmäisenä päivänä ja tekniikka tilanteen purkamiseen on noin 20 vuoden päässä. Siitä ei vain uutisoida ettei tälläiset hienot projektit häiriinny. Ekosysteemi on jo todellisessa vaarassa tyynellämerellä eikä maapallo kestä montaa fukushimaa. Meillä on jo yksi maailman kalliimista rakennuksista joka on kesken eikä valmistumista näy. Miksi pitää aloittaa uusi projekti ja vielä koskemattomimman luonnon keskellä. Ihan toimiessaankin ydinvoimala lisää syöpien määrää ympäristössään. Tämä nyt sattuu olemaan tällä hetkellä vain tuottoisinta liiketoimintaa kun miljardeja nyyhdetään valtioilta ja viedään rahat kestävän energian luomiselta.

    1. Jokaisen hallituksen täytyy tehdä oma ”Talvivaaransa”.

      Ydinvoima on samaa kaikki tänne heti mulle nyt -ajattelua kuin velkaan perustuva jatkuva talouskasvun ajattelu muutenkin ja tätä johtaa pieni joukko hyvin kokeneita vallankäyttäjiä, jotka hallitsevat rahan luontia tyhjästä.

      Ydinjätteet jäävät jälkeläisillemme ja rakennettu keinotekoinen maa ja yhteiskunta. Muutos on kyllä näkyvissä. Yhä useammat ihmiset alkavat irtautua tuosta unesta, itsenäistyä ja irtautua yhteiskunnan ja ostettujen poliitikkojen holhouksesta.

      Jätteet kuitenkin jäävät. Ainoa tapa tehdä ydinjätteet suhteellisen vaarattomiksi on haudata ne syvälle jokaisen takapihalle pieninä annoksina. Vähän samaan tapaan kuin ne nytkin ovat luonnossa. Poliitikkojen ja ydinvoiman ”kannattajien” takapihalle kaksinkertainen annos.

  2. Tämäkin rakennetaan ”halppis” ulkomaalais työvoimalla, turha luulla että tällä olis työlistävä vaikutus pohjois-Suomen rakennusalan työllisyyteen. Tavaran toimittajistakin yli puolet tulee ulkomailta.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi