Syynä oli epäsuhta, joka vallitsee energiantuotantoon ja kiinteistöjen energiatehostamistoimiin liittyvien investointien tuottovaatimuksissa.
Mäkipellon työhön kuului tuolloin energia-alan investointiprosessien valmistelu ja toteutus.
”Kun suuri määrä rahaa laitetaan kiinni energiantuotantoon, tuottovaatimus on noin 5–6 prosenttia. Rakennusten energiatehostamispuolella investointien tuotot ovat 20–50 prosenttia, ja kiinteistöjen omistajat sanoivat silti ei näille hankkeille. Takaisinmaksuaikaa pidettiin liian pitkänä eikä asioita katsottu elinkaarelle laskettuna”, Mäkipelto muistelee.
Epäsuhta johti keskusteluihin tulevan yhtiökumppanin Juho Rönnin kanssa. Mäkipelto työskenteli tuolloin YIT:n energiaan ja ympäristöön liittyvien liiketoimintojen johtajana. Lopulta yrittäjyys alkoi houkutella yhä enemmän.
Tänä vuonna kaksikon perustama yritys Leasegreen täyttää viisi vuotta, kasvaa kymmeniä prosentteja vuodessa. Yritys on aloittanut kansainvälistymisen Ruotsista ja tutkii parhaillaan keskisen Euroopan markkinoita.
Leasegreen on erikoistunut suurten kiinteistöjen energiaratkaisuihin ja energiasaneerauksiin. Modernisoinnit voidaan toteuttaa esimerkiksi räätälöidyllä palvelusopimusmallilla, joka pitää sisällään kiinteistötekniikan modernisoinnin, investointien rahoituksen sekä uusitun järjestelmän etäkäytön.
”Kun lähdimme yrittäjinä liikkeelle, tiesimme, että meillä pitää olla luotettava tekninen tausta, jotta pystymme pitämään lupauksemme. Tiesimme myös, että osaamme toteuttaa hankkeita, mutta tulosten osoittaminen oli se iso juttu. Aivan kuten tänäänkin. Aina, kun laskemme ja mallinnamme mahdolliselle asiakkaalle energiansäästön mahdollisuuksia, meidän pitää olla varmoja, että voimme saavuttaa ne tulokset”, Mäkipelto kertoo.
Tärkeintä on kokonaisuus
Mäkipelto innostuu selvittäessään oman liiketoimintansa ydinajatusta. Lähtökohta on poikkitieteellinen ja eri tekniikkalajit lävistävä.
”Liian usein ajatellaan, että meillä on rakennus ja sitten on erillisinä kokonaisuuksina sähkö-, lvi- ja automaatiotekniikka. Nämä ovat kaikki omia osaamisalueitaan, mutta missään ei varsinaisesti pohdita kiinteistön elinkaarikustannuksia tai -toimivuutta tai energiakustannuksia kaikkia näitä ”alalajeja” lävistävänä kokonaisuutena.”
Tomi Mäkipelto
Tomi Mäkipelto
- Syntynyt 1982 Seinäjoella
- Asuu vaimonsa, kansanedustaja Sofia Vikmanin kanssa Tampereella
- Tuotantotalouden diplomi-insinööri, TTY, 2005
- Kauppatieteiden tohtori, Vaasan yliopisto, 2010
- Leasegreen, toimitusjohtaja ja perustajaosakas, 2013–
- YIT/Caverion, energia- ja ympäristöliiketoiminnasta vastaava johtaja, 2011–2013
- Energiayhtiö EPV Energia, diplomityöntekijästä konsernin strategisesta kehityksestä vastaavaksi johtajaksi, 2005–2011
”Esimerkiksi toimisto- ja asuinrakennuksia varten pitää erikoistua siihen, miten minimoi energiakustannukset elinkaarimielessä, ja samalla varmistaa, että sisäilmaolot ovat halutunlaiset. Asiat kulkevat aina siinä järjestyksessä, että ensin varmistetaan hyvät sisäilmaolot ja sitten optimoidaan kustannukset. Energiakuluja ei saa minimoida vaan optimoida suhteessa haluttuun olosuhdetasoon. Ja nimenomaan haluttuun, sillä esimerkiksi teollisuudessa kriteerit ovat erilaiset kuin toimistoissa tai asunnoissa.”
Ruotsia edellä
Suomi on Mäkipellon mielestä vielä Ruotsia jäljessä energiatehokkuusajattelussa. Esimerkiksi kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tilastoissa Ruotsi on parantanut asumisen energiatehokkuutta yli kolme kertaa Suomea nopeammin 2000-luvun aikana. Ympäristöön liittyvien asioiden arvostaminen on naapurimaassa aina korkean prioriteetin asia.
”Karkeasti sanoen Ruotsissa asiakas kysyy aina, paljonko voimme pienentää hiilijalanjälkeämme, ja vasta jossain sen jälkeen tulee kysymys hankkeen taloudellisesta kannattavuudesta. Suomessa asia on juuri päinvastoin.”
Kolme kysymystä
- Mikä on tämän hetken ilmiö kiinteistöjen energia-asioissa?
”Kiinteistöt ja erityisesti niihin liittyvät energiatuotantoteknologiat kehittyvät koko ajan kovaa vauhtia. On tärkeää tarkastella asioita teknologiariippumattomasti, jotta löydetään juuri oikea kombinaatio aina kyseessä olevaan kohteeseen.”
2. Minkälaisia ongelmia tähän liittyy?
”Vastuuketju suunnittelun ja toteutuksen välissä ei saa katketa, vaan jonkun pitää vastata kokonaisuutena suunnittelusta ja toteutuksesta. Näin voidaan varmistaa haluttu lopputulos.”
3. Entä miten suhde omistajan ja vuokralaisen välillä otetaan huomioon?
”Pitää ymmärtää, että erilaisiin tilanteisiin sopivat erilaiset hankintamallit. Se voi tarkoittaa joskus sitä, että omistajalla ei ole intressiä investoida, mutta vuokralainen haluaa ostaa esimerkiksi energiatehokkuuteen liittyvän palvelun.”
Otsikkoa muokattu klo 14.05.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Tomi Mäkipelto haluaa energiatehokkuuden ykköseksi: Jokainen hukattu ”energiaeuro” heikentää yhtiöiden tulosta”
Uudessa kerrostalossa Espoon Saunalahdessa on seuraavanlainen IV -ratkaisu:
1. ulkoseinät ovat arviolta 50-60 cm paksut, joka on lohkaistu toki sisätiloista.
2. sisäseinillä on vanhanaikaiset varaajat.
3. asuinhuoneiden katonrajassa on suulakkeet joista puhalletaan suurella voimalla 18 c ilmaa esim. suoraan sänkyyn makkarissa.
Kyllähän tätä on vaikea kuluttajan/maksajan ymmärtää 2010 -luvun Suomessa. Niin että jatkakaa, please, kehitystöitä.
Voiko niitä suulakkeita kääntää niin ettei se puhalla suoraan sänkyyn? Tai voinko sängyn paikkaa vaihtaa. Tuo 18 asteeseen lämmitetty ilma on tosi hyvin näin pakkassäällä. Itse asun painovoimaisen ilmanvaihdon talossa ja tuloilma on sen -20 astetta. No sänkyä ei kyllä laiteta ikkunan alle, se on selvä.
Jos sisällepuhallettavan ilman lämpötila olisi samanlämpöistä, kuin sisäilma ei saataisi ilmaa kiertämään => tuloilmaa laskeutumaan vaan se jäisi katonrajaan pyörimään.
Kyllä kuule kuule varaajat täytyy siirtää sisäseiniltä ja paineita hieman laskea, ettei lähe vällyt päältä yöllä.