Yksi lapsi kuoli ja neljä muuta ihmistä loukkaantui helmikuussa 2013, kun maneesi sortui kesken ratsastusoppitunnin. Kuva: Reijo Hietanen

Korkein oikeus tuomitsi rakennustarkastajan Laukaan maneesiturmasta – lapsi kuoli, kun maneesi sortui kesken ratsastustunnin

Onnettomuus sattui jo runsaat viisi vuotta sitten.

Kirjoittaja(t) Lasse Kerkelä / HS

Korkein oikeus (KKO) tuomitsi perjantaina Laukaan kunnan johtavan rakennustarkastajan ratsastusmaneesiturmasta sakkoihin.

Yksi lapsi kuoli ja neljä muuta ihmistä loukkaantui helmikuussa 2013, kun maneesi sortui kesken ratsastusoppitunnin.

Rakennustarkastaja oli saanut ympäristöministeriöltä sähköpostiviestin, jonka aiheena oli ollut ”suurten hallien riskit”. Viestin liitteenä oli ollut kaksi Onnettomuustutkintakeskuksen onnettomuusuhkailmoitusta aiemmin sortuneista urheilu- ja ratsastushalleista.

Rakennustarkastaja ei ryhtynyt viestin perusteella toimenpiteisiin.

Vähän yli kahden ja puolen vuoden kuluttua viestin saapumisesta sortui 70 metriä pitkä ja 24 metriä leveä, yksityisessä omistuksessa ollut ratsastusmaneesi. Se oli samanlainen kuin toinen ilmoituksissa mainituista halleista.

Korkeimman oikeuden mukaan rakennustarkastaja oli huolimattomuudesta laiminlyönyt virkavelvollisuutensa valvoa ratsastusmaneesin kunnossapitoa ja välittää tiedon turvallisuusuhasta maneesin omistajalle.

Keski-Suomen käräjäoikeus hylkäsi vuonna 2016 rakennustarkastajan syytteet. Seuraavana vuonna Vaasan hovioikeus tuomitsi hänet tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoihin.

Rakennustarkastaja vaati syytteen hylkäämistä korkeimmassa oikeudessa, mutta KKO tuomitsi hänet hovioikeuden tapaan tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta 30 päiväsakon rangaistukseen.

Tätä artikkelia on kommentoitu 10 kertaa

10 vastausta artikkeliin “Korkein oikeus tuomitsi rakennustarkastajan Laukaan maneesiturmasta – lapsi kuoli, kun maneesi sortui kesken ratsastustunnin”

  1. Käsittämätöntä on, miksi oikeus ei ole alunperin tutkinut rakennuksen omistajan, joka oli hallin rakentanutkin, vastuuta.

  2. Pekka Lukkarinen. Tietääkseni kukaan ei ole haastanut hallin omistajaa oikeuteen tai jos on, ei sitä kuitenkaan ole viety korkeimpaan oikeuteen. Merkittävin sortuman aiheuttama syy oli puutteet suunnitelmissa. Tämän lisäksi puutteita oli myös valmistuksessa, pystytyksessä ja valvonnassa. Valitettavasti vastuita puidaan vain niiltä osin kun niistä nostetaan kanteita. Hyvä puoli on kuitenkin, että sortuman syyt on selvitetty. Valitettavasti sanoisin, että niistä ei vieläkään ole riittävästi opittu. Vastaavia halleja on Suomessa satoja eri valmistajien rakentamina. En jaksa millään uskoa, että kaikkia on tutkittu (oikein) ja kalliit korjaukset tehty. Tämä kommentin tarkoitus ei ole vähätellä rakennustarkastajan vastuuta, vaan tuoda esille ongelma isommassa kuvassa.

  3. Todella toivon, että Rakennuslehti tekee tästä KOn päätöksestä laajan artikkelin. Nyt tässä hesarista kopioidussa jutussa annetaan ymmärtää, että rakennustarkastaja on vastuussa lasten kuolemista. Ja siihenhän KO ei ottanut kantaa, vaan siihen, kuuluiko viranhaltijan ryhtyä mihinkään toimiin sen sähköpostin takia. Kuului.

    Vanhojen Rakennuslehtien mukaan
    ”Poliisin mukaan hallin suunnittelusta vastannut henkilö on kuollut, joten hänen osaltaan esitutkinta on lopetettu.
    …… rakennuksen pystytyksessä on tehty virheitä, mutta teot ovat rakennuslakirikkomuksina vanhentuneet ja poliisi on myös tältä osin lopettanut esitutkinnan. ”

    Eli syyllisiä on vino pino, mutta tuomion sai vain yksi ja senkin vähän sivuosumana. Voimia kyseiselle tarkastajalle!

      1. Lippusaumalle onkin jo määrätty ulkopuolinen tavaran tarkastaja. Tällä kertaa pelkkä muodollinen piirustusten silmäily on laajennettu ihan paikanpäällä tapahtuvaksi katselmukseksi, mitä tavan kumipää yleensä vastustaa, koska se haittaa pisneksiä.

  4. Rakennesuunnittelijan näkemys menee justiin tämän muodollisen tarkastuksen ytimeen, ei paloeristeiden yksityiskohdat, puhaltimien säädinten räpsyttely ja vesihanojen virtausten tarkastelu oikein riitä, vaikka paloturvallisuus tärkeää onkin..

    Laukaan turmamaneesin suunnitellut Maneplan Oy:n pääsuunnittelija Antti Isola ottaa vastuun maneesin suunnittelusta.
    – Vakavat pahoittelut tytön omaisille, Isola pahoittelee IS:lle.

    Isolan mukaan onnettomuudet johtuvat kuntien rakennusvalvonnan puutteellisuudesta. Hänen mukaansa Liedossa rakentajat eivät noudattaneet rakennusohjeita eikä kunnan valvonta puuttunut virheelliseen asennustyöhön.

    1. En kyllä ihan tuota tarkoittanut. Tässä tapauksessa suunnitelmien rooli oli ratkaiseva enkä voi yhtyä ajatukseen, että suunnittelija olisi vastuunsa kantanut. Rakennuslehti uutisoi aikanaan päinvastoin :

      “Sipoossa romahti Isola-teräshalli jo 1999. Ratsastajat olivat juuri ehtineet poistua hallista. Teräsrakenteiden suunnittelija ja hankkija Antti Isola kieltäytyi yhteistyöstä ympäristöministeriön kanssa, kun se olisi halunnut tutkituttaa hänen muiden halliensa turvallisuuden. Asiasta tehty raportti salattiin luottamuksellisena eikä ministeriö tiedottanut Isola-hallien ongelmista niiden omistajille tai kuntien rakennusvalvojille.“

      Ympäristöministeriö heräsi asiaan uudelleen, kun vastaavia halleja alkoi taas tippumaan.

      1. Rakennuslehti olisi voinut varoittaa Isola-hallien romahdusvaarasta jo 2004, mutta silloin ympäristöministeriö teki lehden suhteen sellaisen linjauksen, että kelvottomaksikin havaitun yrittäjän maineen suojelu on tärkeämpi asia kuin käyttäjien hengen varjelu.

        Tällä salailulla oli merkitystä myöhemminkin, sillä kun toinen Isola-halli romahti, niin sen paremmin Rakennuslehden lukijat kuin Onnettomuustutkintakeskuskaan ei heti saanut tietää, että saman suunnittelijan halli oli romahtanut jo aiemmin. Tämä yhteyden selvittäminen vaati hieman taustatyötä, joka olisi ollut tarpeeton, jos tiedottamisessa olisi heti oltu avoimia.

        Ympäristöministeriön johtaja Risto Mäkinen kertoi vuonna 1999 tapahtuneesta Sipoon ratsastushallin romahduksesta, kun Jyväskylän Paviljongin ja Mustasaaren urheiluhallin katsomo-osan romahdukset olivat vuosina 2003-2004 tuoneet hallien turvallisuusongelmat julkisuuteen. Aloin silloin selvittää aikaisempia kattoromahduksia, jolloin Sipoon tapauskin tuli esiin.

        Sain silloin Mäkiseltä käyttööni Sipoon hallista tehdyn Teräsrakenneyhdistyksen tekemän ja ministeriön maksaman raportin kuitenkin sillä tavalla sensuroituna, että suunnittelijan ja urakoitsijoiden nimet oli poistettu.

        Mäkinen oli keskustellut asiasta ministeriön juristien kanssa. ”Juristit suosittivat salaamista, koska muuten oli vaara, että ministeriötä vastaan olisi nostettu vahingonkorvauskanne liiketoiminnan vahingoittamisesta.”

        Mäkisen mukaan vuonna 1999 oli epäselvää, voiko edes ympäristöministeriö saada tietoa tällaisesta rakennuttajan ”yksityisasiaksi” katsottavasta tapauksesta.

        Hallista tehty virhelista täytti puolitoista A-nelosta. Virheitä oli tehty sekä teräsrakenteiden suunnittelussa, konepajahitsauksissa että asennuksissa.

        Ympäristöministeriö olisi Mäkisen mukaan halunnut selvittää suunnittelijan ja teräsrakenteen toimittajan muita samankaltaisia projekteja, mutta yhteistyökykyä ei löytynyt eikä piirustusarkistoja avattu tutkijoille.

        Mäkisen mukaan rakennuslaki ei antanut viranomaisille mahdollisuutta vaatia suunnittelijalta yleisselvitystä siitä, missä on mahdollisia muita samankaltaisia riskikohteita. Tämä oikeus oli ainoastaan virallisella onnettomuustutkinnalla.

  5. Aika erikoista, sillä Ansys 3D ohjelma on ollut käytössä vuodesta 1987, mitä virkaa on RR putkipalkkikirjan opettamisella teräsrakennesuunnittelijoille, jos joku vanha parta saa päyevyyden joillain hyväveli-todistuksilla ja sitä myöten oikoo kaikki hyvät käytännöt kunnan tarkastajien hyväksynnällä.ja nuorempien paremmin koulutettujen suunnittelijoiden ohituskaistalla. Näille -70 luvun ukoille kaikille eläke huomisesta alkaen..

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi