Suomen talouden kokoon suhteutettuna Ruotsin liikenneinfrainvestointien arvo on yli kaksinkertainen Suomen investointeihin verrattuna, väittää Taloustutkimuksen tuore selvitys.
Lisäksi Ruotsissa liikenneinfrainvestoinnit kasvavat 37 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2021. Suomessa investointien määrän sitä vastoin arvioidaan laskevan.
Taloustutkimuksen tekemän selvityksen tilaajia olivat muun muassa maa- ja vesirakennusalan etujärjestö Infra ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK.
Selvityksen mukaan Ruotsi aikoo käyttää yhteensä noin 30 miljardia euroa perusväylänpitoon vuosina 2018–2029. Esimerkiksi vuonna 2019 Ruotsi investoi noin 2,75 miljardia euroa. Perusväylänpito jakautuu lähes puoleksi tie- ja rautatieverkon kesken.
Ruotsin valtion liikenneinfrainvestointien painopisteenä ovat rautatiet: niiden osuus 18,5 miljardin euron investoinneista on 77 prosenttia.
Maiden tekemiä investointeja on tutkimuksessa suhteutettu bruttokansantuotteen kautta. Suomen bkt oli vuonna 2017 noin 224 miljardia euroa, kun Ruotsin luku oli 442 miljardia euroa.
Suomessa investoinnit laskevat
Suomen liikennejärjestelmään on tutkimuksen mukaan investoitu noin 600 miljoonaa euroa vuodessa hallituskauden 2016–2019 aikana.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan arvion mukaan investoinnit kuitenkin laskevat jatkossa nykyisestä tasosta. Investointien menokehys on noin 450 miljoonaa euroa vuosille 2020–2023
Tutkimuksen mukaan Ruotsi saa autoilusta kerättävistä veroista ja maksuista vuosittain noin 9,6 miljardia euroa. Tästä noin puolet käytetään perusväylänpitoon ja liikenneinfrainvestointeihin.
Suomi käyttää selvityksen mukaan autoilusta perittävistä kahdeksan miljardin veroista ja maksuista 19 prosenttia perusväylänpitoon ja investointeihin.
Suomen bensavero, mukaan lukien arvonlisäveron osuus, on yhdeksän prosenttia suurempi kuin Ruotsissa.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Selvitys: Ruotsi investoi liikenneväyliin kaksinkertaisen summan Suomeen verrattuna”
Suomessa on varmasti osattu panostaa puuttuvat miljoonat liikenneväylien suunnitteluun ja hallinnointiin. Ei liene yllätys, että Suomessa liikenneväylät ovatkin korjausta vailla.
Suomessa on osattu lähinnä panostaa autoilun vihaamiseen ja viherhölmöilyyn, josta tässä taas yksi karu esimerkki.