Kuva: Esa Syväkuru / HS

Yle: Uudessa lastensairaalassa ollut jo kosteusvahinkoja

Lastensairaalan johdon ja projektinjohtourakoitsija SRV:n mukaan suuria ongelmia ei ole ollut, kun taas työntekijöiden mukaan erilaiset korjauslistat ovat olleet monisivuisia. Asiasta kertoi Yle.

Kirjoittaja(t) Rakennuslehti

Ylen mukaan sairaalan kuudetta kerrosta kuivatetaan parhaillaan ja kosteusvahinkoja on ollut myös kolmannessa ja kahdeksannessa kerroksessa. Yle ei saanut lupaa käydä tai kuvata tiloja.

SRV laittaa kuudennen kerroksen ongelmat tilaajan aliurakoitsijan virheen piikkiin.

”Siellä on syynä talotekniikan putkivuoto, ja talotekniset työt on tuossa kohteessa tehty sivu-urakkana”, Lastensairaalan projektipäällikkö Mirja Serenius SRV:ltä kertoo Ylelle.

Lastensairaalan lvija-urakoitsija oli Saipu ja lvi-suunnittelusta vastasi Ramboll.

Oikaisu 30.1. klo 13:02:

SRV toimi Uusi lastensairaala -hankkeen päätoteuttajana, mutta hankkeen talotekniset urakat olivat erillisiä sivu-urakoita, jotka on rakennuttajakonsultin toimesta sovittu suoraan tilaajan ja talotekniikkaurakoitsijan välillä. Laadunvalvonnasta kyseisissä urakoissa on vastannut rakennuttajakonsultti, SRV:llä oli  aikatauluvastuu.

Oikaisu 31.1. klo14.30:

Sairaalan lvi-suunnittelusta vastasi Ramboll, eikä Pöyry kuten kirjoitimme.

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Yle: Uudessa lastensairaalassa ollut jo kosteusvahinkoja”

  1. Ikävä juttu, että ensimmäiset kosteusongelmat ovat tulleet jo näin nopeasti, ja vielä tällaiseen rakennukseen.

    Ex-korjausrakentamisen tutkijana kuitenkin pidän lähtökohtana sitä, että jokaiseen rakennukseen tulee vuotovahinko tai vastaava kosteusongelma sen elinkaaren aikana, todennäköisesti useampikin. Näihin olisi kovin suotavaa varautua jo rakennusvaiheessa valitsemalla mahdollisimman vikasietoisia ja helposti korjattavissa olevia rakenneratkaisuja.

    1. Lastensairaalan tapaus nosti hyvin esiin sen, kuinka hankala vastuunkantajaa on löytää pilkotuissa hankkeissa. Rakennuslain uudistuksessa pohditaan parhaillaan, että jonkun on otettava aina tekninen kokonaisvastuu, nimitetään tätä sitten vaikkapa pääurakoitsijaksi. Rakli vastustaa tällaista urakoiden pilkkomiseen puuttumista.

      Betonijussi nostaa esiin vikasietoisuuden merkityksen. Rakenteiden vikasietoisuus on ollut rakennusfysiikan professori Juha Vinhan lempisana. Juuri päättyneessä Combi-selvityksessä hän pohti eristemäärien jatkuvan lisäämisen tuomia riskejä erityisesti julkisessa rakentamisessa. Kaikki nykyrakenteet eivät tutkimuksen mukaan ole riskittömiä eivätkä vikasietoisia.

      Rakenteita ei usein edes suunnitella sen varalle, että jokin menee pieleen. Itse törmäsin tähän asiaan laatiessani homerakentamisen historiikkiani. Vasta ihan 1980-luvun lopulla VTT ja Suomen Akatemia havahtuivat, että kukaan ei ollut puolueettomasti selvittänyt, mitä tapahtuu kun rakennuksessa tapahtuu vesivuoto tai vettä jostain muusta syystä pääsee eristeisiin. Rakenteita ei ollut suunniteltu tällaisten varsin yleisten vahinkojen varalle.

      Tuloksena syntyi vuonna 1994 raportti Lämmöneristeiden merkitys rakennusten biologisissa vaurioissa. Yksi kirjoittajista oli Hannu Viitanen.

      Tutkimukset osoittivat, että kivivillaeristeet voivat lisätä lahottajasienten kasvua sienille suotuisissa olosuhteissa. Kokeissa ne edistivät merkittävästi myös lattiasienen ja kellarisienen aiheuttamaa puun lahoamista.

      Tutkimuksen yhteenvedossa todettiin, että koska lahottajasienet voivat puurakenteissa levitä mineraalivilloihin ja muuttaa niiden lämpö- ja kosteusteknisiä ominaisuuksia kostuttamalla ja jopa hajottamalla niitä ja homesienet voivat eristeessä kasvaessaan aiheuttaa terveydellisiä ongelmia, rakennuksia suunniteltaessa ja rakentaessa olisi otettava huomioon tämä mineraalivilloihin liittyvä riski.

      En tiedä onko näin oikeasti tehty.

      En tiedä myöskään, voiko tuota riskiä rajata pelkästään puurakennuksiin. Toivottavasti se on kuitenkin ainakin niissä otettu huomioon, sillä valtion toiveena nimenomaan on ollut lisätä puun käyttöä julkisessa rakentamisessa. Orwellilaiseen tapaan sitä on perusteltu jopa paremmalla sisäilmalla.

      Moni puukoulu tehdään elinkaarimallilla, jossa rakentajalla on 25 vuoden elinkaarivastuu. Sinä aikana voi tapahtua monta vesivuotoa. Esimerkiksi Pudasjärven hirsikoulussa on niin matalat sokkelit, että on suorastaan ihme, jos vettä ei joskus menisi rakenteisiin.

      1. Miten on mahdollista että tälläinen suunnitteluvirhe on päässyt tapahtumaan?. Syytä olisi alkaa pikaisesti ratkaisemaan ongelmaa miten seinien kostuminen ja lahoaminen saadaan estettyä. Siitähän sitten koko koulun homeongelmat alkavatkin.

        1. Sopiiko, että ei leimata asioita virheiksi ilman tietämystä kokonaisuudesta. Mineraalivillan ja bakteerien yhteistoiminta siten, että lahottajat ja homesienet viihtyvät paremmin kosteassa mineraalivlllassa kuin lasivillassa? lienee ainakin amk insinööri tasolla asia jota ei juurikaan käsitellä. Yleisesti ottaen voidaan mielestäni sanoa, että opetuksen taso teknisessä asioissa on riittämätön ja läpäisykynnys liian matala, mikä aiheuttaa nyt ja jatkossa valtavasti ongelmia. On myös varmasti aiheuttanut ongelmia menneisyydessä.

  2. Neljän barin paine, ei sitä mikään pidättele, jos on liitoksissa löysää.

  3. Ihmettelen miten Suomen valtion yleisradio ei pääse sisään lastensairaalaan. Kyllä suomalaiset haluaa nähdä totuuden missä lapsia hoidetaan !

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi