Helsinkiläisen taloyhtiön hitas-ero muistuttaa melkein brexitiä: Yhtiökokous päätti asiasta yli vuosi sitten, hallitus ei tee mitään

Erikoinen tilanne ihmetyttää osakkaita helsinkiläisessä hitas-taloyhtiössä.

Taloyhtiö on päättänyt erota hitas-sääntelystä jo vuosi sitten, mutta hallitus ei ole toteuttanut yhtiökokouksen tekemää päätöstä eikä jättänyt vapautumishakemusta kaupungille.

Asia tuli ilmi, kun kantakaupungissa sijaitsevan taloyhtiön osakas otti yhteyttä Helsingin Sanomien toimitukseen. HS on nähnyt yhtiökokoustiedotteen, jossa kerrotaan yhtiökokouksen tekemästä päätöksestä.

Myös Helsingin kaupungin HS:lle toimittamasta asiakirjasta ilmenee, ettei taloyhtiö ole jättänyt eroanomusta.

Tilanne on sikäli erikoinen, että harva vastustaa hitas-sääntelystä vapautumista. Sääntelystä vapautuneita taloyhtiöitä on kaikkiaan 300. Yhä sääntelyn piirissä olevia yli 30-vuotiaita yhtiöitä on enää viisi.

Miksei taloyhtiön johto ole noudattanut yhtiökokouksen päätöstä eikä ole hakenut eroa hitas-sääntelystä?

”Hallituksen puheenjohtaja otti asian hoitaakseen, kun hän haluaa selvittää siihen liittyviä taustoja. Se [hitas-ero] kohtelee epäedullisesti taloyhtiötä sijainniltaan”, sanoo yhtiön isännöintiä hoitava isännöintitoimisto Sauditin toimitusjohtaja Sinikka Ahola.

Hän ohjaa toimittajan esittämään lisäkysymykset hallituksen puheenjohtajalle. HS tavoitti puheenjohtajan sähköpostitse, mutta hän ei vastannut HS:n kysymyksiin.

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hintasääntelyjärjestelmä.

Hintasääntely on voimassa vähintään 30 vuotta, minkä jälkeen suurin osa taloyhtiöistä vapautuu siitä kaupungin ilmoituksella.

Joissain tapauksissa vapautuminen edellyttää yhtiökokouksen päätöstä ja hakemusta kaupungilta niin kuin edellä mainitussa taloyhtiössä. Näin on silloin jos hitas-taloyhtiön keskineliöhinta on alempi kuin markkinahinta samalla postinumeroalueella.

Kaikki uudet, vuonna 2011 ja sen jälkeen valmistuneet talot vapautuvat hintasääntelystä automaattisesti 30 vuoden jälkeen.

Hintasääntelyn tarkoituksena on tarjota asunnon ostajille kohtuuhintaisia omistusasuntoja ja valvoa, että asunnot myös pysyvät kohtuuhintaisina. Käytännössä kaupunki valvoo kauppahintoja ja määrittää niille ylärajan.

Kun taloyhtiö vapautuu hintasääntelystä, osakkaat saavat myydä asuntonsa vapaaseen markkinahintaan millä hinnalla hyvänsä.

Miksi siis kukaan vastustaisi hitas-sääntelystä eroamista?

Syynä voi olla tontin maanvuokra, arvelee suunnittelija Riitta Lehtinen Helsingin kaupungin asuntopalveluista.

Jos taloyhtiö pysyy hitas-sääntelyssä, tonttivuokra säilyy ennallaan. Jos taas taloyhtiö jättää hitas-sääntelyn, tonttivuokra saattaa nousta. Korotus on enintään 30 prosenttia.

Tonttivuokran korotus näkyy suoraan hoitovastikkeessa, eli kuukausittaiset asumismenot kasvavat.

Taloyhtiön irtautuminen hitas-sääntelystä hyödyttää siis asuntonsa myyviä osakkaita.

Sen sijaan osakkaat, joilla ei ole aikomusta myydä asuntoaan, saattavat kärsiä hitas-erosta.

Hallituksen vetkuttelu asiassa on joka tapauksessa väärin, sanoo kiinteistöjuridiikkaan erikoistunut asianajaja Annika Luhtanen.

Hän muistuttaa, että osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa ja hallituksen tulee noudattaa yhtiökokouksessa tehtyjä päätöksiä. Yhtiökokous on taloyhtiön ylin päättävä elin.

Hallituksen jäsenet voivat joutua viime kädessä jopa vahingonkorvausvastuuseen, jos viivyttelystä aiheutuu vahinkoa taloyhtiölle tai sen osakkaille.

Laki ei määrittele, missä ajassa hallituksen pitää panna yhtiökokouksen tekemät päätökset täytäntöön. Tämä on tapauskohtaista. Esimerkiksi laajan linjasaneerauksen aloittaminen ei tapahdu hetkessä.

”Mutta vapautuksen hakeminen hitas-sääntelystä pitäisi tapahtua parissa kuukaudessa. Vuotta siihen ei ainakaan pitäisi mennä”, sanoo asianajaja Marina Furuhjelm.

Jos hallitus ei jätä eroanomusta osakkaiden kehotuksista huolimatta, se ei ole hoitanut tehtäviään huolellisesti. Osakkaat voivat tällöin erottaa hallituksen ja valita uuden tilalle.

Hallituksen vaihtaminen edellyttää ylimääräistä yhtiökokousta. Ylimääräinen yhtiökokous on järjestettävä, jos sitä vaatii osakasvähemmistö eli osakkaat, jotka omistavat yhteensä kymmenesosan yhtiön osakkeista.