Kokeile kuukausi maksutta

Uudesta Suomalais-venäläisestä koulusta tulee yksi Suomen suurimmista puukouluista

Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennuksen toteutus käynnistyy Helsingissä.

Havainnekuva Suomalais-venäläisen koulun puisesta uudisrakennuksesta. Kuva: Arkkitehtitoimisto Frondelius + Keppo + Salmenperä Oy

Rakentaminen alkaa vanhan koulun purkutöillä heinäkuun alussa 2019 ja tilojen on tarkoitus valmistua syksyllä 2021. Hankkeen tavoitekustannus on noin 25 miljoonaa euroa ja se toteutetaan Senaatin kärkihankeallianssina.

Tiedotteen mukaan kyseessä on Suomen ensimmäinen kaikki esi- ja perusopetuksen vuosiluokka-asteet ja lukion kattava avoimen oppimisympäristön koulu. Se perustuu uuden opetussuunnitelman mukaisesti vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle.

Suomalais-venäläisen koulun tiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt on suunnitellut uutta koulurakennusta vuodesta 2015 alkaen yhdessä koulun opettajien ja oppilaiden kanssa. Uudisrakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Frondelius + Keppo + Salmenperä Oy (AFKS) ja rakentamisesta vastaa SRV Rakennus Oy.

”Koulun uudistamista on selvitetty useita vuosia. On erittäin tärkeää, että saamme koululle uudisrakennuksen ja koulun oppilaat sekä henkilökunta pääsevät nauttimaan uusista, turvallista, terveellisistä ja viihtyisistä koulutiloista”, Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Timo Juolevi sanoo.

Yksi tekijä uudisrakennushankkeen taustalla ovat vanhan rakennuksen sisäilmaongelmat.

Puurakenteita jää näkyviin

Uudisrakennus on L-kirjaimen muotoinen ja noin 6300 bruttoneliömetrin laajuinen. Tiedotteen mukaan uusi Suomalais-venäläinen koulu on valmistuessaan yksi Suomen suurimmista puukouluista.

Kaksikerroksinen koulurakennus rakennetaan ristiinliimatusta massiivipuulevystä (CLT) ja liimapuurakenteista, jotka jäävät arkkitehtuurissa paljolti näkyviin. Julkisivu tulee olemaan palosuojakäsiteltyä puuta, ja puupinnat muodostavat tilojen ilmeen myös koulun sisällä.

”Puu on rakennusmateriaalina ekologinen ja sen avulla voidaan toteuttaa akustisesti miellyttävää ja sisäilmastoltaan hallittavaa ympäristöä. Rakenteiden materiaali vaikuttaa myös merkittävästi rakennuksen hiilijalanjälkeen”, toteaa projektipäällikkö Roope Haimila hankkeen rakennuttajakonsulttina ja rakennesuunnittelijana toimivasta A-Insinööreistä.

Helsingin Maununnevalla sijaitseva Suomalais-venäläinen koulu on Suomen suurin venäjän kielen ja kulttuurin opetukseen erikoistunut yleissivistävä koulu, jossa voi opiskella A1-venäjää alakoulusta lukioon saakka.

Valtion ylläpitämän koulun rahoituksesta vastaa Opetushallitus. Koulun tilat omistaa Senaatti-kiinteistöt, joka vastaa myös uudisrakennuksen rakennuttamisesta.

Yhteisöllisiä torialueita

Tiedotteen mukaan uusi koulurakennus tarjoaa Suomalais-venäläisen koulun noin 700 oppilaalle monimuotoista oppimista tukevan  oppimisympäristön. Kaikki oppimisalueet perustuvat monitila-ajatteluun. Koulurakennuksen naapuriin on lisäksi suunnitteilla erillinen liikuntahalli.

”Tavoitteena on luoda uuteen kouluympäristöön toimintakulttuuri, joka tukee oppilasta ja oppimista. Opettajia on kuultu muun muassa siinä, miten rakennetaan eri-ikäisille toimiva oppimisympäristö, joka ottaa huomioon kielenoppimisen tarpeet ja kannustaa yhteistyöhön. Uudessa koulussa suuntaudutaan yhteisopettajuuteen ja tiimityöhön: Töitä ei tehdä yksin luokassa ja kannustetaan oppiaine- ja ikärajat ylittävään toimintaan”, Suomalais-venäläisen koulun rehtori Tuula Väisänen sanoo.

Senaatti-kiinteistöjen järjestämän suunnittelukilpailun voittaneessa ”Akkuna”-ehdotuksessa oppimisympäristö koostuu yhteisöllisistä, avarista torialueista sekä suljetummista pienryhmä- ja aineopetustiloista.

Suunnitelman tavoitteena on innostaa oppilaita yhteisöllisyyteen ja oppimiseen arkkitehtuurin keinoin. Tiedotteen mukaan koulurakennuksen avoimuus, luonnolliset materiaalit ja helppo tilallinen hahmotettavuus toimivat kehyksenä turvalliselle arjelle.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Uudesta Suomalais-venäläisestä koulusta tulee yksi Suomen suurimmista puukouluista”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat