Uusien asuntojen hinnat ovat nousseet huomattavasti – Vantaa räikeä poikkeus

Uusien osakeasuntojen hinnat ovat nousseet koko maassa vuodessa 1,9 prosenttia ja viidessä vuodessa noin 10 prosenttia.

Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen uusitusta uusien asuntojen hintatilastosta, joka julkaistiin ensimmäistä kertaa perjantaina.

Hintojen nousu on ollut voimakkainta suurissa kaupungeissa – joskaan erot muuhun maahan eivät uudiskohteissa ole niin suuria kuin vanhojen asuntojen tilastoissa.

Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat viime vuonna noin 3 prosenttia. Pääkaupunkiseudun hintojen lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa huomattavia eroja kaupunkien välillä.

Vuodesta 2015 lähtien uusien asuntojen hinnat ovat nousseet eniten Espoossa, 17 prosenttia.

Selitys Espoon uusien asuntojen voimakkaalle hinnannousulle voi löytyä länsimetrosta. Uusien metroasemien läheisyyteen on rakennettu voimakkaasti uusia asuntoja, joiden hinnat ovat olleet hyvien kulkuyhteyksien ansiosta kovia.

Helsingissä, Tampereella ja Turussa hinnat ovat nousseet 10–15 prosenttia.

Vantaalla hinnat ovat pysyneet lähes samana. Vantaan hintakehitys noudatteli vuosina 2015–2017 karkeasti muiden kaupunkien kehitystä, mutta aivan viime vuosina uudiskohteiden hinnat ovat Vantaalla laskeneet, kun ne muualla ovat jatkaneet nousuaan.

Uuden, omalla tontilla sijaitsevan kerrostalokaksion keskimääräinen neliöhinta oli vuonna 2019 Helsingissä 7 452 euroa, Tampereella 4 769 euroa ja Turussa 4 992 euroa. Vuokratontilla sijaitsevan kaksion neliöhinta oli Helsingissä 6 044 euroa, Tampereella 4 334 euroa ja Turussa 3 978 euroa.

Uusien asuntojen hintatilaston uudistaminen mahdollistaa aiempaa tarkemman hintaseurannan myös uudiskohteissa, joiden hintaseuranta on ollut vanhoja asuntoja heikompaa.

Uusi tilasto antaa huomattavasti poikkeavat tulokset verrattuna vanhaan menetelmään.

Tärkeä uudistus tilastossa on ollut laatuvakioinnin parantaminen. Käytännössä tilasto ottaa nyt paremmin huomioon sen, minkä laatuisia kunakin ajankohtana valmistuvat asunnot ovat. Uudessa tilastossa otetaan huomioon asuntojen sijainnin arvokkuus, valmistuvien asuntojen pinta-ala ja tontin omistusmuoto, eli se, sijaitseeko uudiskohde omalla tontilla vai vuokratontilla.

Uudessa tilastossa on vaihdettu indeksikaava Törnqvistin indeksiin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tilasto ottaa aiempaa paremmin huomioon sen, missä asuntoja valmistuu kunakin ajankohtana. Rakentaminen ja uusien asuntojen kauppa painottuu eri aikoina eri paikkoihin.