Olympiastadionin peruskorjauksen rakennuttaja: Piilo-ongelmiin on erittäin vaikea puuttua

Tilaajan on erittäin vaikea puuttua piilossa oleviin epäkohtiin, jos kukaan ei ilmoita niistä tilaajaorganisaatiolle.

Olympiastadionin teräsrakenteita asennusvaiheessa. Vesikaton ja alakaton väliin jää huoltotila, jonka korkeus on parhaimmillaan nelisen metriä. Kuva: Liisa Takala.

Olympiastadionin peruskorjauksen ja uudishankkeen rakennuttajan eli Helsingin kaupungin projektijohtaja Aulis Toivosen mukaan maanantaina Ylen MOT-ohjelmassa esitetyt väitteet ovat sellaisia, joihin tilaajan toimivalta ei riitä. Asioiden selvittäminen jo ennen kuin ne edes ilmenevät on erittäin vaikeaa.

”Eivätkä nämä asiat etukäteen tule muutenkaan tietoon ennenkuin asiasta jollekin kerrotaan”, Toivonen sanoo Rakennuslehdelle.

Ohjelmasta erottui kaksi olennaista epäkohtaa. Palkkoja väitetään jätetyn maksamatta ja lisäksi esille nostettiin nauhoitettu uhkauspuhelu. Ongelmista kerrottiin MOT:lle ja siinä esiintyville henkilöille.

”Lainsäädännöstä johtuen tilaaja ei saa ilman viranomaisten apua selvitettyä sitä, kuinka paljon urakoitsijat maksavat työntekijöilleen palkkaa tai mistä muista asioista he sopivat keskenään. Tilaaja tietää vain sen paljonko tilaaja maksaa laskua vastaan työntekijän työnantajayritykselle”, Toivonen kertoo.

Toivonen huomauttaa, että on itsestään selvää, että rakennuttaja ja urakan tilaaja ei hyväksy ohjelmassa esitettyjä epäkohtia. Skanskaa on pyydetty toimittamaan tarkempi selvitys niiden aliurakoitsijoiden osalta, jotka ohjelmasta on tunnistettu. Tunnistamista vaikeuttaa kuitenkin ohjelmassa esiintyneiden henkilöiden ja yritysten peittely.

”Kaikkien osapuolten oikeusturvankin kannalta on nyt selvää, että asiassa pitää suorittaa poliisitutkinta, jotta esitettyjen epäkohtien suuruus ja todenmukaisuus saadaan selvitettyä.”

Toivosen mukaan yleensä tämänkaltaiset selvitysimpulssit kulkevat ensin esimerkiksi Rakennusliittoon kuuluvalta työntekijältä liiton toimitsijoille, jotka selvittävät asiat niillä keinoilla, joita liitolla on käytössä.

”Tätä yhteistyötä Skanska on tehnytkin hankkeen aikana Rakennusliiton kanssa aliurakoitsijoihin liittyvissä palkkaepäselvyyksissä. Kukaan aliurakoitsijan työntekijä ei ole lähestynyt tilaajaorganisaatiota tämän tyyppisessä asiassa.”

”Jos työnantaja soittaa työntekijälleen uhkauspuheluja, se on puhtaasti poliisiasia. Siihen ei kenelläkään ulkopuolisella ole ymmärrettävästi mahdollisuutta puuttua.”

Rikosilmoituksen jälkeen poliisi selvittää ovatko uhkaukset todellisia vai lavastettuja. Sen jälkeen tehtävät toimenpiteet määräytyvät tutkinnan lopputuloksesta.

Ohjelman mukaan osa työntekijöistä asuu parakkimaisissa oloissa.

”Työntekijöiden asumisolosuhteisiin ei myöskään voida sivusta puuttua. Ne ovat työntekijän ja työnantajan keskinäisiä asioita”, Toivonen kertoo.

Skanska ilmoitti tiistaina tekevänsä ohjelman tietojen perusteella esitutkintapyynnön ja jatkoselvityksiä esimerkiksi palkanmaksuissa väitettyjen ongelmien osalta.

Koska Olympiastadionin hanke on nostettu julkisuuteen Ylen ohjelmassa, Toivonen pyytää myös, että Rakennusteollisuuden työnantajajärjestöt ja Rakennusliitto esittäisivät yleisellä tasolla selkeitä konkreettisia toimia näiden asioiden ratkaisemiseksi.

”Minkälaisia konkreettisia käytännön työkaluja tilaajille voidaan näissä tapauksissa antaa tilaajavastuuasioiden selvityksen lisäksi?” Toivonen kysyy.

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Olympiastadionin peruskorjauksen rakennuttaja: Piilo-ongelmiin on erittäin vaikea puuttua”

  1. Stadion säätiön pj Nasima Razmyar vaatii vastuullisuutta ja siirtää sen Skanskalle ja Rakennusliitolle. Eikö hänen juuri pitäisi ottaa vastuu ja erota. Jos kyseessä olisi maahanmuuttajat tai pakolaiset joita on uhattu tappamisella niin Nasima ja Anni Sinnemäki olisivat nostaneet median avulla suuren haloon. Nyt on vain kysymys itä-ja eteläeurooppalaisesta halpatyövoimasta niin ketään ei kiinnosta.

  2. Rakentamaan ryhtynyt ottaa nyt vastuuta ja selvittää tämän ihmisten alistamisen! Rikoksen tunnusmerkit ovat selvät. Alistaminen, uhkailu, ihmisten hyväksikäyttö jne.

  3. Tällaisiin rikkomuksiin tulee korjaus vasta sitten, kun päälliköt joutuvat tilille työsuojelurikkomusten tapaan

  4. Eiköhän tälläisten tapausten ennaltaehkäisy alkaa jo suunnittelussa ja urakkaneuvotteluissa. Kun mikään ei saa maksaa mitään, niin hinnan maksavat lopulla aina työntekijät.

Vastaa