Kokeile kuukausi maksutta

Rakennushankkeiden systemaattinen kosteudenhallinta on Suomessa vielä lapsenkengissä

Tietämys rakennushankkeen kosteudenhallinnasta on Suomessa vielä ohutta, eikä rakennusprosessin kosteudenhallinnassa auttavia toimintamalleja ole vielä otettu laajamittaisesti käyttöön, vaikka esimerkiksi Kuivaketju10 on mallina käytössä jo hyväksi havaittu. Tampereen yliopiston Juha-Matti Junnonen ja ympäristöministeriön Timo Lahti tarjoavat lääkkeeksi muutaman vuoden opetteluaikaa ja asennemuutosta.

 

Tilaajien pitäisi vaatia nykyistä parempaa kosteudenhallintaa projekteissa. (Kuva: Shutterstock)

Kuivaketju10 on rakennusprosessin kosteudenhallinnan toimintamalli, jonka avulla vähennetään kosteusvaurioiden riskiä rakennuksen koko elinkaaren ajan. Se käynnistyy, kun rakennushankkeeseen ryhtyvä tekee päätöksen hankkeen toteuttamisesta Kuivaketju10-mallin mukaisesti. Tällöin hankkeeseen kiinnitetään jo suunnitteluvaiheessa kosteudenhallintakoordinaattori, joka valvoo ja ohjaa toimintamallin toteuttamista koko rakennushankkeen ajan apunaan maksuton sähköinen järjestelmä.

”Kuivaketju10 on hyvä ja tarkkaan mietitty toimintamalli, joka auttaa huolehtimaan kosteudenhallintaan liittyvistä asioista systemaattisesti koko hankkeen ajan. Jos rakennusprojektissa ei ole käytössä Kuivaketju10-mallia tai muuta vastaavaa menetelmää, kosteusasetus edellyttää joka tapauksessa työmaanaikaisen kosteudenhallintasuunnitelman”, kertoo projektipäällikkö Juha-Matti Junnonen Tampereen yliopistolta. (Juttu jatkuu kuvan alla)

Tampereen yliopiston projektipäällikkö Juha-Matti Junnonen.

Uuden oppiminen vie aikaa

Rakentamisen Laatu RALA ry on selvittänyt kunnissa työskentelevien lupakäsittelijöiden tietämystä kosteudenhallinnasta ja samalla Kuivaketju10-toimintamallia käyttävien kokemuksia järjestelmän käytöstä.

Selvityksen mukaan kosteudenhallintaan liittyvä tietämys vaihtelee kunnissa merkittävästi, eikä Kuivaketju10-toimintamalli ei ole rakennushankkeissa kovin laajamittaisessa käytössä. Lisäksi osa sähköisen järjestelmän käyttäjistä kokee sekä mallin että järjestelmän käyttöönoton työlääksi.

Junnosen mukaan iso osa järjestelmän käyttäjien eli suunnittelijoiden ja rakennusyhtiöiden haasteista johtuu tällä hetkellä siitä, että asioita tehdään nyt ensimmäistä kertaa.

”Uuden opettelu vie aina aikaa ja asiat tuntuvat aluksi työläämmiltä. Varsinkin pienemmiltä toimijoilta menee enemmän aikaa uusien toimintamallien ja järjestelmien käyttöönottoon.”

Kuivaketju10 kohottaa rakentamisen laatua

Kyselyyn vastanneet toimintamallin ja sähköisen järjestelmän käyttäjät ovat kuitenkin vakuuttuneita toimintamallin hyödyistä: se lisää tietoisuutta kosteudenhallinnasta, auttaa osapuolia yhteistyössä sekä muuttaa rakennushankkeeseen osallistuvien toimintaa ja menetelmiä kosteudenhallinnan näkökulmasta.

”Toimintamallin käyttöotto kohottaa rakentamisen laatua, koska sen avulla voidaan torjua kosteudenhallintaan liittyviä riskejä suunnitteluvaiheesta aina käyttöön asti. Muussa tapauksessa kosteusasiat on mietittävä erikseen jokaisessa vaiheessa ja se tulee helposti kalliimmaksi. Ja jos nämä hommat jätetään kokonaan tekemättä, se vasta kalliiksi tuleekin”, Junnonen toteaa.

Hyvä dokumentointi on Junnosen mukaan myös yksi toimintamallin vahvuuksia.

”Kaikki rakennusprojektin kosteudenhallintaan liittyvät dokumentit ovat hyvässä tallessa, ja jos niihin on tarvetta palata, se käy helposti. Toimintamalli ottaa myös kohdekohtaisesti huomioon rakennusprojektin erityispiirteet ja malli on sovellettavissa hyvinkin erilaisiin kohteisiin. Kuivaketju10 ottaa myös kantaa rakennuksen käyttöön, sillä se sisältää ohjeita ja listauksia kiinteistön hoitoon ja ylläpitoon”, Junnonen toteaa.

”Prosessit muuttuvat hitaasti”

Rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta vastaava ympäristöministeriö on myös ollut mukana kehittämässä Kuivaketju10-mallia.

Ympäristöministeriön yli-insinööri Timo Lahti.

”Vuonna 2018 voimaan astuneessa kosteusasetuksessa ei vaadita nimenomaan Kuivaketju10-mallin käyttöä, mutta se on yksi tehokkaista menetelmistä kosteudenhallintaan”, sanoo ympäristöministeriön yli-insinööri Timo Lahti, jonka vastuualueena on rakentamisen kosteudenhallinta.

Lahden mukaan uusien toimintamallien ja -tapojen käyttöönottoon kuluu Suomessa aikaa vielä jokunen tovi.

”Rakennushankkeet ovat ajallisesti pitkiä, ja toiminnan jalkauttamiseen menee tästä syystä aina helposti useampi vuosi. Muutamassa vuodessa ei siis päästä vielä siihen tilanteeseen, että prosessit olisivat kaikin puolin kunnossa ja sujuvia kaikkialla Suomessa.”

 

Lisää koulutusta ja uutta osaamista

Ministeriössä on myös tunnistettu sama haaste, joka kävi ilmi RALAn tilaamasta selvityksestä: rakennusprojektien kosteudenhallintaan liittyvä tietous ei ole Suomessa riittävällä tasolla ja kosteudenhallintaan liittyviä toimintajärjestelmiä on käytössä liian harvalla toimijalla.

Tilanteen korjaamiseen ei Lahden mukaan auta pelkästään aika, vaan tarvitaan myös aktiivisia toimia – uutta tietoa, koulutusta ja päivitettyä osaamista.

”Erityisesti tämä koskee organisaatioita, joissa henkilöstön koulutusresurssit ovat puutteelliset. Jos osaaminen on heikolla tasolla, myös rakentamiseen liittyvien kosteusasetusten tulkinta saattaa vaihdella”, Lahti toteaa.

Lahden mukaan rakennusalalla on kuitenkin kaikki edellytykset viedä yhdessä kosteudenhallintaan liittyviä asioita eteenpäin.

”Rakentamisen prosessissa vaaditaan jo asetustasolla, että kosteudenhallintaan panostetaan. Lisäksi asioista puhutaan nykyisin avoimemmin ja merkittäville parannuksille on hyvä ilmapiiri. Myös kunnat ja muut tilaajatahot ovat aiempaa kiinnostuneempia siitä, mitä projekteissa käytännössä tehdään. Aiemmin olosuhteiden hallinta on ollut työmailla selvästi heikompaa”, Lahti toteaa.

Tilaajat avainasemassa

Muutokselle saadaan vauhtia, kun tilaajat osaavat vaatia hankkeissa parempaa kosteudenhallintaa ja osoittavat siihen riittävät resurssit.

”Asenteiden pitää muuttua rakennusketjun jokaisella tasolla. Kosteudenhallinta ei ole vain ylimääräistä työtä, vaan siihen liittyvillä asioilla on oikeasti väliä ja ne on käsiteltävä rakennusprosessissa kunnolla. Muutos saadaan aikaan nopeammin, jos rakennushankkeiden tilaajilla on riittävä osaaminen ja tahtotila. Silloin kosteudenhallintaan voidaan osoittaa riittävät taloudelliset resurssit aina suunnittelusta käyttöönottoon asti”, Lahti sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Rakennushankkeiden systemaattinen kosteudenhallinta on Suomessa vielä lapsenkengissä”

  1. Nyt on tullut Juha-Matilla virhe. Uusi kosteusasetus edellyttää kosteudenhallintaselvityksen laadintaa. Selvitys sisältää tiedon hankkeessa käytettävästä koko prosessin kattavasta kosteudenhallinnan toimintamallista, jollainen Kuivaketju10 on. Toki se asetus vaatii myös työmaan kosteudenhallintasuunnitelmankin, mutta senkin tulee pohjautua selvityksen vaatimuksiin.

  2. Leudot ja kosteat talvet, lisääntyvät viistosateet ja nykyarkkitehtuurin suosimat räystäättömät talot. Hupussa rakentaminen ei liene mikään ratkaisu, vaan täytyy suunnitella vikasietokykyiset ja olosuhteet huomoivat rakenteet. Kaikkihan me rakentaa osaamme, eihän rakennusliikkeen perustajalta vaadita minkäänlaista koulutuspohjaa, saati sitten asetusten yms. tuntemusta. Rakentajat pitäisi laittaa säännöllisin väliajoin ”koulun penkille” päivittämään tietonsa. Systemaattinen kosteudenhallinta ei voi olla lapsenkengissä. Itse muistelen, liki 40 v. rak.allalla olleena, että vettä on satanut joka vuosi. Talot saadaan kuiviksi, kun annetaan niiden kuivua, ennen asukkaiden muuttoa. Nyt jokaikisessä hankkeessa ensimmäinen rakennusliikkeen esittämä asia on, että lyhennetään rakennusaikaa. Ennen varauduttiin pakkaspäiviin, nyt pitäisi varautua rankkasateisiin ja kosteaan ilmaan. Rakennuksen kuivumiseen pitää siis varata aikaa, eikä liian nopeasti suurilla lämpötiloilla kuivattaminen ole hyvä keino. Fysiikan lait ei kait ole kovin paljoa vuosikymmenien saatossa muuttuneet. Perusasiat pitää tuntea ja asenne olla kunnossa. Rakennusliikkeillä kun se kate ja väärissä paikoissa säästäminen on edelleen liian määräävä tekijä.

  3. Kuten edellinen kommentaattori on (hieman poikkeuksellisesti) todennut, Kuivaketju10:n ”säännöistä” vain kaksi liittyy suoraan rakentamisvaiheeseen. Kaikki loput liittyvät enemmänkin rakennuksen käyttöön, hoitoon ja kunnossapitoon. Ikävä kyllä usein on niin, että kaikki paukut laitetaan rakennusvaiheen kosteudenhallintaan, ja sen jälkeen asia unohtuu.

    Jos rakennuksen elinkaarta verrataan maratoniin, rakennusvaihe on ensimmäiset 100 m. Toki koko juoksun voi siinäkin pilata vaikka kompastumalla ja murtamalla nilkkansa, mutta onnistunut juoksu tehdään seuraavalla 42, 095 km matkalla.

    Eli rakennusvaihe pitää hoitaa kunnialla, mutta siinä onnistumisella ei voi korvata puutteita, joita on tehty valitsemalla huonosti vikasietoisia rakenteita ja/tai huonosti kosteutta kestäviä materiaaleja. On hyvä muistaa, että jokaikiseen rakennuksen tulee sen elinkaaren aikana vesikatto- ja putkisto- ja vedenristysvuotoja, tai kodinkoneet ja virhekäyttö aiheuttavat niitä. Silloin rakennusvaiheen primus-suorituksesta ei ole enää paljon hyötyä.

  4. Jussi. Priimarakennuksella on nimenomaan merkitystä näissä käyttäjälähtöisissä vuoroissa. Sinunkin olisi hyvä käydä välillä päivittämässä tietosi tälle vuosituhannelle.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat