Kokeile kuukausi maksutta

Espoo suunnitteli keskelle metsää huippu­modernin asuin­alueen – Suurpellosta ei kuitenkaan tullut aivan sellaista kuin piti

Suurpellosta on tulossa jotain ihan muuta kuin piti, mutta asukkailleen se on silti hyvin rakas.

Suurimmat haasteet liittyvät alueen kehittämiseen. Kuva: Mikko Suutarinen / HS

Ruokakauppa ja pitseria ostarin kulmalla. Silmänkantamattomiin keskeneräisiä rakennustyömaita.

Suurpellosta piti tulla Espoon silmäterä: modernia teknologiaa hyödyntävä tulevaisuuden kaupunki, missä työ ja arki ovat lähellä toisiaan ja päivittäiset askareet saa hoidettua napin painalluksella.

Toisin kuitenkin kävi.

Vuonna 2020 Suurpellosta kerrotaan kahdenlaista tarinaa. Tarinaa epäonnistumisesta ja tarinaa onnistumisesta.

Ymmärtääkseen ensimmäistä, pitää palata ajassa taaksepäin.

Vielä 20 vuotta sitten tämä alue oli koskematonta metsää ja niittyä. Lähin asutus löytyi muutaman kilometrin päästä Henttaalta.

2000-luvun alussa Espoon kaupunki alkoi hahmotella niityn päälle uudenlaista asuinaluetta. Tarkoitus oli yhdistää saumattomasti asuminen ja työ.

Suurpeltoon piti tulla yritysten, etenkin Nokian, toimistoja. Työskentelystä haluttiin joustavaa ja arjen pyörittämisestä vaivatonta: palvelut saisi tilaamalla verkosta. Ne toimitettaisiin asuintalon lokeroon, ja oman työpisteen voisi perustaa asuinalueen etätyöpisteisiin.

Suurpeltoon kaavailtiin myös vesiliikuntapuistoa, katettua ravintolakatua, lähiruokatoria ja pikaratikkaa. Asukaskunnaksi piti tulla kansanvälisiä asiantuntijoita. Jätejärjestelmäksi valikoitui rottia loitolla pitävä maanalainen jäteputki.

Mutta sitten tapahtui jotain.

Rakentaminen olikin kallista

Ensin alueen veturiksi lupautuneen Nokian menestys romahti, ja se vetäytyi hankkeesta. Sen perässä vetäytyivät myös suuret rakennusliikkeet ja kiinteistösijoittajat.

Samaan aikaan maaperän vetelyys hankaloitti rakentamista. Rakentaminen olikin odotettua kalliimpaa etenkin, kun Espoo edellytti asuintaloihin maanalaisia pysäköintihalleja.

Suurpeltoon ei tullut toimistoja eikä työpaikkoja.

Palveluiden saaminen asuinalueelle ilman työpaikkoja on hankalaa, sanoo Suurpellon projektinjohtaja Pekka Vikkula.

Lopulta Espoo ryhtyi rakentamaan Suurpellosta aivan tavallista espoolaislähiötä.

Vuonna 2015 Suurpellossa asui 2 300 asukasta, ja heitä palveli Suomenlinnasta alueelle siirretty kontti-Siwa. Senkin saaminen alueelle oli Vikkulan mukaan aikanaan vaikeaa.

Nyt Suurpellon 4 000 asukasta palvelemaan on saatu isompi ruokakauppa. Pienessä ostoskeskuksessa toimii myös yksi pitseria ja yksi ravintola. Kahvilaa alueella ei ole vieläkään.

Suurpellon rakentamisen aikana maailma on muuttunut paljon. Uusia asuinalueita ja toimistoja rakennetaan pääkaupunkiseudulla enää vain raideyhteyksien varrelle. Suurpelto on jäämässä kumipyöräliikenteen varaan. Täältä on noin parin kilometrin matka lähimmälle metroasemalle.

Yritysmaailman kiinnostuksen loppu näkyy Suupellossa myös rakentamisen hidastumisena. Aluetta on rakennettu nyt 14 vuotta ja rakennetaan vielä kauan.

Tässä ei kuitenkaan Vikkulan mukaan ole mitään poikkeuksellista.

”Kyllä esimerkiksi Kera tulee rakentumaan vähän nopeammin. Mutta siellä on jo valmiina monia asioita: yritysten toimipaikkoja, asema ja raiteet.”

Millainen Suurpellosta sitten lopulta on tulossa?

Suuremmat haasteet liittyvät alueen kehittämiseen.

Suurpellon sydämeen kaavailtu keskustakortteli, joka olisi toteutuessaan saattanut ratkaista useita aluetta vaivaavia ongelmia, kariutui rakennusyhtiön konkurssin vuoksi alkukeväästä. Nyt keskeisten alueen rakentamisessa ollaan taas lähes lähtöpisteessä.

Näkymä alueen keskellä on vielä hieman lohduton: pääkadun katkaisee valtava hiekkakenttä, jonka laidoilla lojuu rakennusjätettä ja kotitalousroskaa. Viereinen vedellä täyttynyt tontti on aidattu. Kivijaloissa on kampaamoja, ei paljon muuta.

Huippumodernin jätejärjestelmänkin kanssa on ollut ongelmia. Asukkaiden mukaan putkessa oleva luukku on niin pieni, että täyteen ahdettu pussi ei mahdu siitä sisään. Seurauksena roskapusseja jätetään luukkujen ulkopuolelle, ja sekös rottia kiinnostaa.

Uusia rakennustyömaita tulossa

Alueen ongelmat ovat juuri pääkadun varrella, sanoo Suurpelto-seuran puheenjohtaja Eira Mononen.

Lopullista ratkaisua hiekkakenttään on mahdotonta vielä toteuttaa, sillä alueen laitamille odotetaan vielä uusia rakennustyömaita.

”Ymmärrän, että jos tähän on tulossa rakentamista, niin on järkevää odottaa, että se valmistuu ja laittaa alue kuntoon vasta sitten. Mutta on aika ikävää, kun ihmiset kuljettavat tänne roskia ja huonekaluja ja muuta”, Mononen sanoo.

Vikkulan mukaan hiekkakentälle suunnitellaan väliaikaista ratkaisua.

”Me olemme miettineet, miten sitä voitaisiin pitää elävänä ja kivana. Olemme harkinneet sekä ulkopuolista parkkiyritystä että alueen aitaamista pois parkkikäytöstä ja kukkien istuttamista sinne. Kukkia tai parkkipaikkoja siis”, Vikkula sanoo.

Keskeneräisyys jatkuu Suurpellossa vielä vuosia, sillä rakentaminenkin jatkuu. Suurpellon uskotaan olevan valmis 10–15 vuoden kuluttua. Asukasluvun on tarkoitus kasvaa nykyisestä noin 4 000 asukkaasta lähemmäs 8 000:ta asukasta.

Myös Suurpellon keskeisimpien osien valmistumisessa kestää vielä.

”Totuus on se, että ainakin viisi vuotta todennäköisesti menee tai enemmänkin, että saadaan rakennukset pääkadun ympärille”, Vikkula sanoo.

Alue on asukkailleen rakas

Mutta sitten on se toinen tarina Suurpellosta. Tarina onnistumisesta.

Vaikka Suurpellosta ei tullut sellaista aluetta kuin suunniteltiin, se on monille asukkailleen hyvin rakas. Ilmapiiriä alueella kehutaan kansainväliseksi, yhteisölliseksi ja moninaiseksi.

Vaikka näkymät pääkadulla ovatkin paikoin ankeita, löytyy viihtyisää modernia rakentamista jo kulman takaa. Katualueiden viimeistely luonnonkivellä erottaa aluetta halvasta betonilähiörakentamisesta, ja luonto löytyy kaikkialla läheltä.

Suurpelto-seurassa suhtaudutaan ymmärtäväisesti myös keskeneräisyyteen. Se kuuluu uuden asuinalueen rakentamiseen, arvelee seuran puheenjohtaja Eira Mononen.

”Ei varmaan ole alueita, jotka saisi rakennettua kerralla?”

Projektinjohtaja Vikkulan mielestä alue ei lopulta eroa kovin paljon alkuperäisestä suunnitelmasta.

”Ongelmaa on aiheuttanut se, että toimistorakentuminen jäi pois, mutta en näe, että visio alueesta olisi kamalasti muuttunut. Se on edelleen viheralueen laidassa oleva melko väljä asuinalue. Voidaan edelleen puhua puutarhakaupungista. Joka korttelista pääsee viheralueelle melkein suoraan.”

Palveluihin pyritään edelleen samaan parannusta kaavoittamalla alueelle muutakin kuin asuntoja.

Mitä muuta asuntojen lisäksi tulisi, on Vikkulan mukaan vielä auki.

Mitä tahansa kaupallista tilaa Suurpeltoon ei Vikkulan mukaan oteta, mutta kaupan suuryksikkö, liikuntapalvelut tai tuotannollinen toiminta olisivat tervetulleita. Toimistoja Suurpeltoon ei tule, se on selvää.

”Jos vain saisimme sinne jotain toimintaa, niin sen kautta voisi lähteä luomaan imagoa, ja muutkin toimijat seuraisivat perässä. Se voisi olla jotain ekologista, liikunnallista tai luonnonläheistä. Sellaista, joka tukee alueen luonnetta ja asukkaiden intressiä.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Espoo suunnitteli keskelle metsää huippu­modernin asuin­alueen – Suurpellosta ei kuitenkaan tullut aivan sellaista kuin piti”

  1. Ja samalla kaikki ne ekokonsulteille ja taivaanrannan kaavoitusarkkitehdeille verorahoin maksetut sadat tuhannet eurot hulahtivat viemäristä alas. Vetiseen peltoon kellaripysäköinnit. Miksei aluesuunnittelijoilta vaadita oikeaa tulosvastuullista työkokemusta?

  2. Ja jälleen kerran surullinen esimerkki siitä, mitä ideologian ja yhdyskuntasuunnittelun yhdistäminen voi pahimmillaan tuottaa. Ei ollut ensimmäinen kerta, eikä ikävä kyllä tule olemaan viimeinenkään.

  3. On kuvia alueesta ennen rakennuksia ja metsien kaatoa. Valtavaa tuhoa luonnolle.

    Ei ihme että elinalueet ja sukupuutto lisääntyy. En antaisi enää lupia kaataa metsiä asuinaluiden rakentamiseen.

    1. Miksi sinne tarvitaan parkkiluolia ja -paikkoja. Ei pk-seudulla on toimiva joukkoliikenne, jota kannattaa suosia. Dieselautoja suosiva persukansa asuu kontulassa ja mellumäessä, eikai Suurpellosta haluta tehdä tuollaisia nukkumapersu- lähiöitä.

  4. Miks päivittäiset askareet pitäisi saada hoidettua napin painalluksella? Sitten porukka vielä ihmettelee kun ollaan läskejä ja veteliä.

Vastaa käyttäjälle Maurizio Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat