PTT:ltä hieman valoisampi ennuste: Suomen talous kutistuu 4,0 prosenttia

Pellervon taloustutkimus PTT ennakoi, että Suomen talous supistuu tänä vuonna 4 prosenttia, mutta kasvaa jo ensi vuonna 3 prosenttia.

Viennin kangerrellessa tukea saadaan nyt kotitalouksien syksyä kohden vauhdittuneesta kulutuksesta ja julkisista elvytyspaketeista.

PTT:n arvio on suurten tutkimuslaitosten optimistisemmasta päästä. Ennusteeseen liittyy PTT:n mukaan kuitenkin huomattavaa epävarmuutta.

Keväällä epävarmuus arvioitiin niin suureksi, että PTT ei silloin antanut normaalia suhdanne-ennustetta ollenkaan.

”Talous toipui kesällä osittain, mutta aiemmalle kasvu-uralle ei ole toivoa päästä ennen rokotetta. Massiivinen elvytys ja kotitalouksien säästöjen purkautuminen vauhdittavat kuitenkin palautumista”, sanoo ennustepäällikkö Janne Huovari tiedotteessa.

Ennusteessa hahmotellaan kolme eri kehitysuraa tälle ja ensi vuodelle: optimistinen, perusskenaario ja pessimistinen.

Näissä kuluvan vuoden talouskasvu vaihtelee -3 ja -5 prosentin välillä ja ensi vuonna 0-5 prosentin välillä. Paljon riippuu virustilanteen kehittymisestä.

Suomen kilpailukyky edelleen nousussa

Suomessa on virinnyt kriittinen keskustelu talouden kilpailukyvyn kehityksestä, mutta PTT:n viesti on rauhoitteleva.

Yksikkötyökustannukset ovat kasvaneet koronan aikana Suomessa selvästi loivemmin kuin kauppakumppanimaissa.

Monissa maissa työvoimakustannukset joustavat tavallisissa taantumissa enemmän kuin Suomessa. Suomalainen lomautusjärjestelmä näyttää kuitenkin nyt antaneen yrityksille tehokkaamman keinon sopeuttaa kustannuksia.

”Suomen hintakilpailukyky on selvästi parantunut vuodesta 2014 ja paranee edelleen tämän vuoden aikana. Suomen hintakilpailukyky ei ole todennäköisesti merkittävästi muuttumassa koronakriisin aikana ja Suomen vienti toipuu, kunhan kansainvälinen kysyntä palautuu”, Huovari sanoo.

Taantuma näkyy väistämättä Suomen työttömyysasteessa, joka ennusteen mukaan nousee tänä vuonna 8 prosenttiin, samalla kun työllisyysaste laskee 71,5 prosenttiin. Ensi vuonna talouden odotetaan kohentuvan ja työllisten määrä kasvaa hieman. Varsinkin nuorten työllistymiseen tarvitaan silti tukea.

Kansainväliselle talouskasvulle antavat tukea elvytystoimet. Valtioiden suorien menonlisäysten määrä on massiivinen, ja keskuspankit tukevat elvytystä pitämällä korot matalina ja rahahanat avoinna.

EU-maat pääsivät kesällä sopuun 750 miljardin euron tukiohjelmasta. Myös Suomessa EU-tukipaketti vastaa pääosin elvytyksestä ensi vuonna.

”Talouden tukeminen on tarpeen myös kuluvan vuoden jälkeen, eikä kireään finanssipolitiikkaan tulisi palata liian aikaisin. Epävakaassa taloustilanteessa tehdyt kiristystoimet kohdistuvat yleensä jo valmiiksi heikossa asemassa oleviin ihmisiin. Niillä voi olla pitkällä aikavälillä isoja kielteisiä vaikutuksia”, Huovari sanoo.

Elvytyspaketit lisäävät julkista velkaa nopeasti. Suomessakin velkasuhde nousee ensi vuonna 68 prosenttiin suhteessa bkt:hen. Toisaalta elvyttävän rahapolitiikan ansiosta Suomen lainahoitokulut jopa laskevat.

Tukipakettien lisäksi verotulojen supistuminen ja muu menojen kasvu paisuttavat julkisen talouden alijäämää.

Se ei kuitenkaan nouse niin suureksi kuin pelättiin, koska tuotannon lasku on jäämässä arveltua pienemmäksi ja kotimaiset tukiohjelmat syövät ennakoitua vähemmän varoja.