Tampereella tutkitaan käytettyjen betonielementtien käyttämistä osana uutta taloa

Tampereen yliopiston koordinoimassa kansainvälisessä ReCreate-hankkeessa tutkitaan, miten käytetyt betonielementit voisi irrottaa ehjinä ja käyttää uusien rakennusten osana ja niin, että se olisi kannattavaa liiketoimintaa.

Nelivuotinen hanke sai EU:n H2020-rahoitusta yhteensä 12,5 miljoonaa euroa.

Betoni on ollut maailman käytetyin rakennusmateriaali vähintään puoli vuosisataa. Betoni dominoi niin rakennusmateriaalivalmistusta kuin rakennusjätettäkin. Euroopassa suuri osa betonirakennuksista on rakennettu elementtitekniikalla.

Huhtikuun alussa käynnistyi Tampereen yliopiston koordinoima kansainvälinen, nelivuotinen ReCreate-tutkimushanke, jossa kehitetään purettavien rakennusten betonielementeille uusia käyttötapoja uusien talojen rakentamisessa.

”Kyse on nimenomaan kokonaisten elementtien käyttämisestä uudelleen sellaisenaan eikä esimerkiksi uusien raaka-aineena”, hankkeen johtaja dosentti Satu Huuhka Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta kertoo tiedotteessa.

Tekninen toteutus ja liiketoimintanäkökulma

Rakennetun ympäristön tiedekunnassa on tehty uraauurtavaa talonrakentamisen kiertotalouden tutkimusta jo kymmenen vuoden ajan. Elementtien laadunvarmistusprosessin kehittäminen perustuu puolestaan pitkäjänteiseen korjausrakentamisen ja rakenteiden elinkaaritekniikan tutkimukseen.

Tällä kertaa tutkijoiden kiinnostuksen kohteina ovat sekä tekninen toteutus että liiketoimintanäkökulma.

”Kysymyksiä on paljon. Miten elementit saadaan irrotettua ehjinä ja miten niiden kunto selvitetään? Miten kierrätettävät elementit sertifioidaan ja tuotteistetaan siten, että rakentamismääräykset täyttyvät? Miten materiaalista, joka ei ole tasalaatuista, saadaan kannattavaa liiketoimintaa? Myös sosiaalinen näkökulma pitää huomioida: tarvitaanko työssä uudenlaisia taitoja tai työn tekemisen tapoja”, Huuhka listaa.

Tampereen yliopiston tutkijat tuovat hankkeeseen myös kiertotalouden liiketoiminnan, oikeustieteen ja rakentamismääräysten sekä työn sosiologian osaamista. Jos betonielementtien uudelleenkäytön kysymykset saadaan ratkaistua, ympäristöhyödyt ovat huomattavat.

”Kun ei valmisteta uusia elementtejä, säästetään suuret määrät energiaa ja neitseellisiä raaka-aineita”, Satu Huuhka painottaa.

Kansainvälinen tutkimushanke

Tampereen yliopiston koordinoima ReCreate-hanke (2021–2025) sai rahoitusta Euroopan unionin H2020-hausta, joka rahoittaa rakennusjätteen hyötykäyttöön keskittyviä hankkeita (rahoitussopimus numero 958200). Kokonaisbudjetti on noin 12,5 miljoonaa euroa. Mukana on yliopistot ja niiden alueelliset yritysklusterit neljästä maasta: Suomesta, Ruotsista, Hollannista ja Saksasta, sekä viestintäkumppanina Green Building Council Kroatiasta.

Jokainen maaklusteri toteuttaa omat koerakentamishankkeet betonielementtien ehjänä purkamisesta ja niiden uudelleenkäytöstä uuden rakennuksen osana.

Suomen maaklusteri koostuu Tampereen yliopistosta, rakennusliike Skanskasta, purkuliike Umaconista, betonielementtien valmistaja Consolis Parmasta, insinööritoimisto Rambollista, Liike Oy Arkkitehtistudiosta sekä Tampereen kaupungista.

Suomen koerakentamishankkeet toteutetaan Skanskan keskustakehityskohteessa, jossa purettava rakennus pyritään hyödyntämään uudelleen- ja uusiokäytössä mahdollisimman monipuolisesti.

Skanskan tulosyksikön johtaja Toni Tuomola kertoo, että hanke on yhtiölle tärkeä.

”Perinteisesti purettavan rakennuksen materiaalit murskataan ja esimerkiksi betonimurska uusiokäytetään kadunrakentamisessa. Valtaosa betonirunkoisen talon materiaalien CO2-päästöistä aiheutuu betonin ja teräksen valmistamisesta. ReCreate -hankkeessa etsitään ratkaisuja, joilla rakennusosat voidaan uudelleenkäyttää ja siten pienentää huomattavasti uudisrakentamisen materiaaleista aiheutuvaa hiilijalanjälkeä. ReCreate on yksi olennainen askel Skanskan hiilitiekartalla kohti ilmastoneutraaliutta älykkäiden energiaratkaisuiden ja muiden päästövähennystoimien ohella”, Tuomola sanoo.