Teknologiasta tuotteiksi -säätiö houkuttelee jättipalkkiolla osallistujia juhlavuoden kilpailuun

Teknologiasta tuotteiksi -säätiö täyttää tänä syksynä 30 vuotta. Säätiö perustettiin aikanaan Iitin kunnan lahjoittaman 150 000 markan turvin, kun Iitin kunta halusi vuonna 1994 muistaa kuntaan 25 vuotta aiemmin perustetun Haltonin merkkivuotta näkyvällä tavalla.

Säätiön kehittämiselle saatiin huomattavasti paremmat lähtökohdat, kun Haltonin perustaja, teollisuusneuvos Seppo Halttunen, lahjoitti säätiön alkupääomaan lisäksi kaksi miljoonaa markkaa. Lahjoitus nosti säätiön arvostusta ja mahdollisti valtakunnallisen toiminnan.

Vuosien varrella säätiön toimintaa on muutettu muun muassa sen johtamisrakennetta yksinkertaistamalla, mutta sittemmin toiminta on vakiintunut. Säätiön hallituksessa on edustus Business Finlandista, Finnverasta, Työ- ja elinkeinoministeriöstä, Keksintösäätiöstä, SITRAsta, Ympäristöministeriöstä, Iitin kunnasta ja Haltonilta.

”Tämä on osoittautunut hyväksi tavaksi toimia, eikä minkään tietenkään tarvitse olla lopullista tässä maailmassa. Mutta se mistä lähdimme aikanaan liikkeelle isäni aikana, niin siitä toiminta on paljon kehittynyt”, kertoo säätiön hallituksen puheenjohtaja Mika Halttunen.

”Ilahduttavaa on, että kaikki ne merkittävät tahot ja organisaatiot, jotka alkujaan lähtivät mukaan, ovat säätiön hallituksessa edelleen mukana edistämässä säätiön asiaa.”

Hakuprosessi on julkinen, hakemusalusta avataan touko-kesäkuussa ja potentiaalisia ehdokkaita pyritään herättelemään mm. eri mediakanavien avulla.

”Se malli on toiminut erittäin hyvin. Säätiötä auttavat RT:n, Raklin ja Taltekan ammattilaiset, jotka käyvät hakemukset läpi haun päättyessä syyskuun lopussa. Karsinnan jälkeen säätiön hallitukselle esitellään 5–6 potentiaalisinta ehdokasta, joista säätiön hallitus valitsee voittajan”, Halttunen kuvaa nykyistä valintaprosessia.

Palkkiossa painotetaan innovaatioiden kansainvälistymismahdollisuuksia

”Säätiön perusti alkujaan Iitin kunta, jossa Halton perustettiin 55 vuotta sitten isäni toimesta. Kunta halusi isäni elämäntyötä kunnioittaa yrityksen 25-vuotisen taipaleen johdosta luomalla säätiön ja asettamalla sille alkupääoman”, Halttunen taustoittaa.

”Myös isäni sijoitti säätiöön merkittävän summan omaa rahaa ja keräsi siihen muitakin tahoja mukaan, jotta säätiöön saatiin riittävä pääoma tuottamaan jaettavaa. Säätiön toimialueeksi valittiin ympäristö, mutta se osoittautui turhan laajaksi, koska määre käsitti minkä tahansa ympäristöön jotenkin liittyvän innovaation.”

Myöhemmin hallituksen jäsenenä toiminut kiinteistöneuvos Ari Ahonen ehdotti, että palkinto fokusoidaan. Silloin palkinnon toimialaksi valittu rakennettu ympäristö ja erityisesti hyvä sisäilma rajaa skaalaa jo jossain määrin, mutta ei kuitenkaan ole liian rajaava määre itse valinnassa.

”Kandidaatteja on tälläkin rajauksella löytynyt palkinnonsaajiksi hyvin.”

Säätiön sääntöjen mukaan valinnoissa painotetaan kansainvälistä potentiaalia omaavia innovaatioita, jotka sisältävät suomalaista osaamista ja teknologiaa.

”Vuosittain nostamme hallituksen toimesta myös tärkeiksi koettuja erityiskriteerejä. Viime vuodet ne ovat pysyneet aika lailla ennallaan. Puhumme erityisesti digitaalisuudesta ja ilmastonmuutoksen vastaisesta toiminnasta sekä muun muassa palveluliiketoimintainnovaatioista”, Halttunen kertoo.

”Koko ajan toki seurataan, miten maailma muuttuu ja miten säätiökin voisi palkintoa suunnata. Mutta nyt tilanne on kuvaamani.”

Digitaaliset ratkaisut ja palvelutuotteet nousussa

Vuosikymmenistä huolimatta palkinto jaksaa edelleen innostaa sekä hakijoita että palkitsemisesta vastaavia päättäjiä, mikä on Halttusenkin mieleen. Hän korostaa, että hallituksen jäsenet ovat olleet erittäin aktiivisia ja nykyään myös informaation jakaminen muun muassa some-kanavien ansiosta on aiempaa helpompaa.

”Samalla toki kilpailu huomiostakin on kasvanut valtavasti, mutta siinäkin mielessä olemme kiitollisia, että olemme pystyneet pitämään kiinnostusta yllä. Eikä tämä suinkaan ilman kovaa työtä ole tapahtunut”, Halttunen painottaa.

Vuosien varrelta on Halttusen vaikea nostaa esille yhtä yksittäistä suosikkia voittajista, etenkin kun säätiön toimintakin on muuttanut muotoansa. Kun valintaprosessi on muuttunut, ovat palkinnonsaajat nykyään myös hyvin erilaisia kuin joskus aiemmin.

”Se mikä on ollut hauska nähdä vuosien varrella – eikä sitä voi tietenkään säätiön ansioksi laskea – on digitaalisuuden nousu. Sehän kuuluu jo meidän jokapäiväiseen elämäämme eri muodoissaan eikä sitä tarvitsisi ehkä enää erityiskriteereissäkään korostaa. Selkeästi kuitenkin näkyy, että olemme siirtyneet fyysisistä tuotteista kohti digitaalisia- ja palvelutuotteita”, Halttunen sanoo.

Halttunen kertoo, että voittajan valinta on aina vaikeaa, ja mitä enemmän tulee hyviä kandidaatteja, niin sitä vaikeampaa valitseminen on. On ollut myös vuosia, jolloin kandidaatteja on ollut vähemmän, mutta aina yritetään etenkin nyt juhlavuoden kunniaksi suuremmalla palkintosummalla ja lisäämällä julkisuutta, herättää potentiaaliset ehdokkaat laittamaan hakemuksensa vetämään.

”Voittajan valitseminen ei ole koskaan helppoa, mutta mukavaa se on, etenkin voitosta kertominen ja onnitteleminen. Se on mielenkiintoinen prosessi ja mitä teknisemmiksi asiat ja tuotteet muuttuvat, niin sitä haasteellisempaa valitseminen on”, Halttunen korostaa.

”Onneksi meillä on viisaita ihmisiä hallituksessa ja erityisesti ennakkotarkastelun ja -karsinnan tekevä osaava porukka, mikä auttaa työssä valtavasti. Ja onneksi olemme voineet osoittaa tukea ja rahoitusta innovatiivisille ja kasvunsa alkuvaiheissa oleville yrityksille sekä henkilöille”, Halttunen kertoo.

”Myös saamamme palautteen mukaan he ovat saaneet juuri oikeassa vaiheessa boostia toimintansa eteenpäin viemiseen.”

Tarvitsemme Suomeen lisää menestyviä kasvuyrityksiä

Halttunen myöntää, että osa palkinnonsaajista on jo aikanaan hävinnyt eivätkä kaikki hankkeet ole onnistuneet, mutta sitähän se innovaatiotoiminta on. Koskaan ei voi taata, että kaikki innovaatiot olisivat menestystarinoita, silti pitää uskaltaa ottaa riskiä ja mennä sinnikkäästi eteenpäin.

Halttusella on etenkin näinä vaikeina aikoina tärkeä viesti: ”Kun puhumme isänmaastamme, joka on pieni vaikuttaja globaaleilla markkinoilla, niin meillä on paljon hyviä asioita, kuten osaamista ja koulutusta, joiden ansiosta olemme maailman onnellisin kansa. Sen vuoksi, kun tehdään asioita tosissaan, viedään niitä eteenpäin sinnikkäästi ja tähdätään tarpeeksi korkealla, niin kyllä se menestyskin sieltä tulee ja se on mahdollista saavuttaa. Tästä meillä on monia äärimmäisen hyviä esimerkkejä – muttei vielä ihan riittävästi.”

”Eli periksi ei pidä antaa. Siksi yritämme kannustaa yrityksiä ja innovaattoreita kansainväliseen menestykseen. Se on mahdollista ja se on tehty lukemattomia kertoja tässä maassa. Ja ei kun jatketaan vaan samalla tavalla entistä innokkaammin.”

Teknologiasta tuotteiksi -säätiön vuotuinen apuraha on haettavissa aina 30.9.2024 saakka, ja sen suuruus on juhlavuoden kunniaksi 30 000 euroa. Säätiö tukee toiminnallaan suomalaista osaamista, tuotekehitystä ja kansainvälistymistä kiinteistö- ja rakentamisalalla.

Apuraha myönnetään terveellistä, kestävää ja tuottavaa rakennettua ympäristöä edistävälle tuotteelle, palvelulle tai hankkeelle, joka hyödyntää uutta teknologiaa ja osaamista, ja jolla on kansainvälistä potentiaalia. Vuosittain jaettava Teknologiasta tuotteiksi -apuraha on alansa suurin.