Talotekniikka-ala toivoo hallitukselta suhdanneluontoisia tukitoimia etenkin korjausrakentamiseen

Talotekniikkaliitossa nähdään, että hallituksen tilannekuva on väärä. Valtiovarainministeriössähän nousun luultiin alkavan jo tänä vuonna, ja edelleen VM:n näkemys suhdanteesta on optimistisempi kuin Raklin ja RT:n näkemykset.

Uudistuotanto laskee edelleen voimakkaasti kaikilla osa-alueilla: asuntotuotannossa, toimisto- ja liiketilarakentamisessa, teollisuusrakentamisessa ja julkisessa rakentamisessa. Näkymät ovat kääntyneet vain aavistuksen positiivisemmiksi varsinkin asuntotuotannossa.

Isoimmat toimijat uskovat tuotannon pysyvän ennallaan, mikä kertoo matalasuhdanteen jatkumisesta. Sen sijaan teollisuusrakentamisen ja julkisten tilojen rakentamisen osalta isoimpien toimijoiden näkymissä on jopa hienoista kasvua.

Talotekniikka-alan suhdannekatsaus kertookin karua kieltä: tilauskanta on laskenut puolen vuoden aikana ja laskun myös ennakoidaan jatkuvan. Pitkin syksyä on uutisoitu rakennusalan saavuttaneen pohjakosketuksensa, mutta varsinaista positiivista käännettä jälkisuhdanteinen talotekniikka-ala joutuu odottamaan vielä pitkään. Sen sijaan talotekniikkasuunnittelijoilla tilauskanta on kasvanut ja myös odotus tulevasta vuosipuoliskosta on aavistuksen muita toimijoita valoisampi.

Talotekniikkaliiton ja LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU:n toimitusjohtajan Mika Hokkasen mukaan korjausrakentamisen tukitoimien laajentamiselle olisikin nyt vahvat perusteet. Vaikka suhdannekyselyn niin sanotut saldoluvut osoittavat positiivisempaan suuntaan, vertailukohta on niin alhainen, ettei voida vielä sanoa kasvun olevan käynnistymässä.

”Kilpailu on kovaa, eikä asuntorakentamishankkeita tunnu edes löytyvän. Sähköistykseen liittyy muutakin tekemistä, kuten infra- ja teollisuusrakentamista, mikä osin helpottaa tilannetta jäsentemme keskuudessa”, Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL:n toimitusjohtaja ja Talotekniikkaliiton varatoimitusjohtaja Marko Utriainen kertoo.

Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset aiheuttavat painetta

”Yksi asia, mikä olisi syytä huomioida, on, että tässä ei puhuta pelkästään suhdanteista. Paineita syntyy myös lainsäädäntö- ja direktiivipohjalta, etenkin energiatehokkuusdirektiivistä, jonka tavoitteet pitäisi maastouttaa kansallisesti kahden vuoden kuluessa”, Hokkanen toteaa.

”Jos tavoittelemme oikeasti jo asetettuja tavoitteita, niin ilman minkäänlaisia tukitoimia emme pääse näihin tavoitteisiin. Tarvitsemme tukia, jotta valtiovallan itse itsellensä asettamat tavoitteet voidaan saavuttaa.”

Hokkasen mukaan on turha odottaa kahta vuotta ja katsoa, mitä sitten tapahtuu. Hankkeita pitää saada liikkeelle mahdollisimman etupainotteisesti, mikä olisi myös kustannustehokkainta.

”Rakennusala tarvitsisi suhdanneluontoisia tukia. Nyt hallitus kuvittelee, että markkinatalous korjaa tilanteen, vaikkei mitään ole tulossa ja suhdanne seisoo”, Hokkanen huomauttaa.

Hallituksen päätökset tai päättämättömyys ovat kurittaneet juuri talotekniikka-alaa. Hokkasen mukaan nyt olisi korkea aika ottaa käyttöön tuttu 10 prosentin korjausavustus työvoimavaltaisen korjausrakentamisen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi.

”Se lisäisi merkittävästi muun muassa energiatehokkuusremonttien toteuttamista. Suomi ei voi saavuttaa EPBD:n asettamia rakennusten energiatehokkuustavoitteita ilman nopeita tukitoimia korjausrakentamiseen”, Hokkanen sanoo.

Utriainen korostaa, että energiatehokkuudesta haetaan kilpailuetua kaikissa maissa, minkä takia Suomessakin pitäisi lähteä rivakasti liikkeelle. Silloin energiatehokkuuden parantamisesta voi tulla Suomelle kilpailutekijä.

”On vaikea nähdä, miten tiukkoihin tavoitteisiin päästään pelkästään EU:n tarjoamien rahoitus- ja takausjärjestelmien avulla, kuten ympäristöministeriössä uskotaan. Ainakin tähän asti pankit ovat viestineet, että kiinnostus näitä rahoitusmalleja kohtaan on vähäisempää kuin alkuvaiheessa odotettiin”, Talotekniikkaliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Simon Elo kertoo.

”Myös hallituksen tekemällä päätöksellä supistaa kotitalousvähennystä on hyvin negatiivinen vaikutus kunnossapito- ja perusparannustöihin. Mallia kannattaisi ottaa Ruotsista, jossa remonteista voi vähentää liki 6 600 euroa eikä omavastuuta ole ollenkaan. Lisäksi kotitalousvähennyksen laajentamista taloyhtiöille on selvitettävä tämän hallituskauden aikana”, Hokkanen toivoo.

Suhdannekysely kertoo erittäin haastavasta tilanteesta

Täystyöllistävän tilauskannan mediaani urakoitsijoilla on pysynyt kolmessa kuukaudessa ja sähkösuunnittelijoilla 5,5 kuukaudessa. Tarjouspyynnöt ovat vähentyneet kautta linjan, mutta keväällä nähty pieni positiivinen kehitys jatkuu.

Toteutuneen tilauskannan osalta lasku on pienempää kuin keväällä, mutta tulevan puolen vuoden osalta tilanne on pysynyt ennallaan. Alueittainen vaihtelu on  todella suurta.

Toteutuneen tilauskannan lasku on lähes yhtenevää kaikissa kokoluokissa. Joka kuudes vastaaja näkee tilanteen parantuvan, kun taas puolet uskoo tilauskannan laskevan seuraavan puolen vuoden aikana.

Lähes joka toinen vastaaja arvioikin liikevaihtonsa laskevan tänä vuonna, mutta tilanne on parantunut keväästä. Isoimmista toimijoista lähes puolet odottaa liikevaihtonsa kasvavan. Heikointa liikevaihdon kehitystä odotetaan alle 0,5 miljoonaa euroa vaihtavissa yrityksissä.

Myös odotukset kannattavuuden kehityksestä ovat pysyneet ennallaan keväästä; puolet vastaajista arvioivat kannattavuutensa laskevan ja lähes puolet sen pysyvän ennallaan. Saldoluvulla mitattuna kaikki liikevaihtoluokat odottavat kannattavuuden kehityksen heikkenevän.

Alueellinen vaihtelu on suurta, ja positiivisin tilanne on Pohjois-Savossa, Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Kokoluokittain katsottuna pienemmillä yrityksillä noin joka neljäs tarjous johti kauppaan, kun isoilla suhde oli yksi kymmenestä.

Henkilöstön määrän odotetaan vähenevän 1,2 prosenttia kevääseen mennessä. Lomautettuna on 2,8 prosenttia henkilöstöstä. Ammattitaitoisten tekijöiden saatavuus on hieman heikentynyt keväästä, vaikka edelleen seitsemän vastaajaa kymmenestä näkee ammattitaitoisten tekijöiden saatavuuden vähintään kohtalaisena.

”Suhdannetilanne on edelleen haastava. Talotekniikka-alalla riittää kuitenkin tulevaisuudessa tekemistä energiamurroksenkin myötä. Siksi on tärkeää varmistaa, että alallamme riittää osaavaa työvoimaa”, Utriainen sanoo.

Korjausrakentaminen ei jaksa vetää talouden alavireessä

Korjausrakentamisen odotetaan edelleen vähentyvän kaikilla osa-alueilla. Eniten näkymä on kirkastunut asuntojen korjausrakentamisen osalta.

Asuntokorjausten osalta pääkaupunkiseudun toimijat odottavat kasvua. Päijät-Hämeessä, Lapissa, Pirkanmaalla ja Etelä-Karjalassa saldoluvut ovat nousseet nollatasolle. Pääosa
vastaajista arvioi tilanteen kuitenkin pysyvän ennallaan.

Toimisto-, liiketila- ja teollisuuskiinteistökorjausten alueellinen hajonta lisääntyy merkittävästi: näkymät vaihtelevat orastavasta kasvusta voimakkaaseen laskuun. Valtakunnalliset toimijat näkevät kasvun mahdollisuuksia julkisessa korjaamisessa.

Liikevaihdolla mitattuna positiivisimmat odotukset asuntokorjausten osalta ovat isoimmilla toimijoilla, joista joka neljäs vastaaja uskoo kasvuun.