Betonin laatu nousi yllättäen esille viime vuonna, kun Kemijärvellä jouduttiin purkamaan silta betonin lujuusongelmien vuoksi. Turussa puolestaan ongelmia oli yliopistollisen keskussairaalan työmaalla. Alaa valvova turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes kertoi myöhemmin, että ongelmabetonia on muuallakin.
Havaintojen vuoksi käynnistettiin useampia tutkimuksia ja toimenpideohjelmia. Niiden perusteella yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi on noussut betonissa havaittu kohonnut ilmamäärä.
Tuoreimpana selvityksenä julkistettiin toissa viikolla Aalto-yliopiston tekemä tutkimus, jossa todettiin, että ”betonin sekoitusprosessin teholla on suuri merkitys, kun valmistuksessa käytetään uudempia notkistavia lisäaineita”.
Kun erilaisia tutkimuksia oli Kemijärven ja Turun tapausten jälkeen runsaasti vireillä, Rakennusteollisuus RT kutsui viime keväänä riippumattoman selvitysmiehen kartoittamaan kokonaiskuvaa ongelmista ja niiden syistä.
RT:n selvitysmieheltä Tapani Mäkikyröltä odotetaan myös suosituksia tarvittavista toimenpiteistä. Raportin pitäisi valmistua lähiviikkoina.
Kaikki laatuongelmat ovat vakavia kysymyksiä rakennusalalle. On siis hyvä, että betoninkin osalta niihin on tartuttu sinällään riuskasti, kun ongelmien laajuutta ja syitä on selvitetty useamman tutkimuksen ja niin viranomaisten kuin teollisuudenkin voimin.
Kemijärven tapauksesta on kuitenkin jo yli vuosi, ja kuluneen vuoden aikana betoniongelmasta, sen syistä ja ratkaisuehdotuksista on tippunut tietoa vähitellen.
Kokonaiskuva ja siitä juontuvat johtopäätökset ovat jääneet vielä sirpaleisiksi. Rakennusteollisuuden päätös selvitysmiehen asettamisesta oli siksi tervetullut ratkaisu.
Ongelmaan ei näyttäisi olevan vain yhtä syytä, vaan kyse on kokonaisuudesta. Siksi tarvitaan selkeä viesti, mitä koko rakentamisen ketjun on tehtävä, jotta laatuongelmat eivät toistu.
Mäkikyrön raportilta odotetaan siis paljon.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Betoniongelma kaipaa kokonaiskuvaa ja ratkaisuehdotuksia koko alalle”