Datakeskusten tulo kannattaa varmistaa

Rakentamisen matalasuhdanteessa nopeasti lisääntynyt datakeskusrakentaminen on ollut jos ei nyt varsinainen lottovoitto, niin ainakin erittäin tärkeä lisä suomalaiselle rakennusalalle.

Tekoälyn käytön räjähdysmäinen kasvu on tarkoittanut tarvetta rakentaa datakeskuksia kiihtyvällä vauhdilla. Suomi on saanut tästä kasvusta jo nyt mukavan siivun. Esimerkiksi suuret it-jätit ovat kiinnostuneita Suomesta, missä ilmasto on viileä, yhteiskunta vakaa ja Nato-jäsenyys tuo turvaa, vaikka Venäjä pilkottaakin pitkän rajan takana.

Yksi tärkeä vetovoimatekijä on ollut Suomen datakeskuksille myöntämä veroetu alemman sähköveroluokan muodossa. Datakeskukset kuluttavat runsaasti sähköä, ja sen saatavuus ja hinta ovat keskeisiä muuttujia, kun sijoituspäätöksiä tehdään. Etu on kuitenkin poistumassa, kun hallitus on päättänyt siirtää keskukset ensi vuoden heinäkuussa yleiseen sähköveroluokkaan. Valtion kassan tilkkeeksi verotulojen on laskettu kasvavan 47 miljoonaa euroa vuodessa.

Kuten yleensäkin, kun tilanne on epävarma tai muutoksessa, investoijat laittavat suunnitelmat odottamaan näkymän selkeytymistä. Näin on käynyt myös datakeskuksille. Hallitus onkin valmistelemassa erillistä tukea, joka korvaisi sähköveron nousun ja toisi datakeskusten omistajille selkeämmän näkymän tulevaisuuden kuluista.

Rakennusalan kannalta erillisen tuen käyttöönotto datakeskuksille olisi enemmän kuin tärkeää. Tärkeää se olisi myös suomalaisen yhteiskunnan ja valtion tulojen kannalta. Vaakakupissa on toisaalta 47 miljoonan euron odotetut verotulot ja toisaalta datakeskusinvestointien jatkuminen, mikä toisi suunnittelu- ja rakennusvaiheessa työtä tuhansille ammattilaisille ja käyttövaiheessakin isolle joukolle datakeskusten pyörittämisessä ja huoltamisessa. Verotulojen kokonaismäärä olisi moninkertainen 47 miljoonaan verrattuna.

Suomalaiset rakennusalan yhtiöt ovat saaneet yhä enemmän jalansijaa datakeskusrakentamisessa.

Kun tilaajina on maailman suurimpia yhtiöitä, ei ole mitenkään itsestään selvää, että hankkeissa käytetään paikallisia voimia. Suomalaiset ovat joutuneet osoittamaan omat kykynsä kovassa kilpailussa, ja selvästikin siinä on onnistuttu. Siksikin olisi sääli, jos kasvava toiminta tyssäisi.