Näkökulma Ensio Laaksonen 6 kommenttia

Home nauttii kosteista keleistä ja rakenteista

Rakennusliikkeille homevaurioiden korjaaminen on bisnesjatkumo. Elinkaarimalli on käytössä urakkakilpailuissa, mutta yksikään rakennusliike ei suostu korjaamaan sillä edes itse rakentamaansa koulua. Oman työn jälki tunnetaan! Konsultit tekevät vaurioiden korjaussuunnitelmia – jopa omiin suunnitelmiinsa. Homeesta on tullut osa liiketoimintaa.

Tavallinen ihminen on ihmeissään, ketä asiantuntijaa tai kuntomittaajaa uskoa, jos omassa talossa tai lasten koulussa on sisäilmaongelma.

Hometutkijoiden ei kannata ihmetellä, kuinka nopeasti ja miten talossa ilmenee hometta. Tällöin ollaan jo myöhässä. Pitää kysyä: ”Miten estämme homeen muodostumisen rakennukseen?”

Kosteus on avainasia. Ilman kosteutta ei ole hometta. Siksi kosteusvaurioiden torjuminen on niin tärkeää. Työmaan alusta talon purkuun on oltava toimiva kuivaketju. Tämä on entistä tärkeämpää eristemäärien kasvaessa ja ilmaston muuttuessa entistä märemmäksi.

Mediantäyteistä ”homebuumia” on kestänyt yli 20 vuotta. Tänä aikana on tehty yli 100 laajaa homeprojektia. Uusimpina ovat käynnistyneet hallituksen Terveet tilat 2028 -ohjelma ja THL:n vetämä Kansallinen sisäilmaohjelma.

Me emme ole ainoastaan rakentaneet hometaloja vaan olemme myös korjanneet taloista sellaisia.

Pönttöuunien aikaan ilma vaihtui taloissa lämmityksellä. Puru hygroskooppisena loi tasaisen ja miellyttävän kosteuden.

1960-luvulla taloihin tulivat mineraalivillat. Fysiikan lakien mukaan tarvittiin höyrynsulut. Ratkaisut näyttivät työmailla tutuilta, mutta oudoin kerroksin. Monet pitkän puutavaran tee se itse -rakentajat rakensivat ulkoseinän ilmarakoa vastaan höyryntiiviin sulun. Väärin, mutta silloin 10 senttimetrin harva mineraalivilla ja rakenteitten muu harvuus pelasti. Osa näistä on energiansäästönä myöhemmin korjattu pahempaan suuntaan: höyrynsulkuja kaksin kappalein ja väärissä paikoissa!

1970-luvun öljykriisit loivat korjausrakentamisen buumin. Ammeet poistatettiin. Vettä säästyi, mutta kuka laittoi seinämät höyryntiiviiksi tai lattiaan vedeneristyksen. Vesihöyryn määrä lisääntyi rutosti. Puruyläpohjiin saatiin korjaamalla ”sadetta”, vaikka kyseinen rakenne oli toiminut jopa vuosikymmeniä.

Rakennusfysikaalisia virheitä tehtiin öljykriisin jälkeen myös uusien talojen suunnittelussa ja rakentamisessa ”hyvän rakentamistavan” nimissä. Niinpä homebuumin alkulause on noin 45 vuoden takaa.

Kosteus- ja hometuhot olisi voitu pitkälti välttää jo RILin vuonna 1979 ilmestyneen käsikirjan Lämmön- ja kosteudeneristys RIL 11 tietojen toimin. Päivitetyt hyvät tiedot ovat käsikirjassa RIL 250–2011 Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen vuodelta 2011.

Miksi ei riitä RakMk/C2/1.2.1: ”Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei siitä aiheudu sen käyttäjille tai naapureille hygienia- tai terveysriskiä kosteuden kertymisestä rakennuksen osiin tai sisäpinnoille. Rakennuksen näiden ominaisuuksien tulee normaalilla kunnossapidolla säilyä koko taloudellisesti kohtuullisen käyttöiän ajan.”

Vielä tämän vuosituhannen alkuun Suomen sää kuivatti rakennuksia. Ilmastonmuutoksen myötä näin ei enää välttämättä tapahdu. Suomalaisia rakennuksia ei ole mitoitettu tähän.

Mitoitusmielessä vesihöyryn osapaine on ollut Suomessa liki joka päivä sisältä ulos. Viime vuosina on ollut syksyisin ajanjaksoja, jolloin osapaine on ollut päiviä ulkoa sisälle. Missä tilanteessa pitää ohjeistaa koteihin lämpötilan nostoa kelivaroitusten tapaan? Onko ilmalämpöpumpun käyttäjiä ohjeistettu, ettei kostealla helteellä käytetä liian kauan viilennystä?

Miten varaudutaan perustusten suhteen pohjavesien nousuun? Entä hulevesiin?

Lisätietoa: Näin Suomi homehtui

Keskustelu artikkelista: 6 kommenttia

  • Näin ja silti yhä edelleen rakennetaan räystäättömiä rakennuksia , tasakattoja vailla kunnon kaadot.
    Hyvänä huomiona tämä jäähdytys, menneinä vuosina useita tapauksia joissa kosteusvahinko syntynyt
    juuri jäähdytyksestä johtuen ilmavirran/kosteuden siirtyessä ”väärään ” suuntaan.

    Vastaa
    • Tätä ihmettelen itsekin. Arkkitehdeille ei Suomessa ilmeisesti anneta koulutusta kosteuden hallinnasta ollenkaan (rakennusfysiikka). Räystäillä ei torjuta pelkastään sadetta/vinosadetta, vaan niiden tärkein tehtävä on korkeissa rakennuksissa (esim. kerrostaloissa) rikkoa sitä yli-/alipainetta, joka syntyy, kun tuuli käy nurkkien ja räystäiden ympäri.

      Vastaa
  • Sama pätee energian säästöinnossa talojen lämmitykset pudotetaan toukokuussa pois ja kytketään päälle syys-lokakuussa riippumatta siitä kuinka kylmää ja sateista on ollut, eli ei ihme kun porrashuoneiden maalit rapisee ja huoneistojen katoissa home kukkii.

    Vastaa
  • Matti Alander

    Kaiken A ja O on suunnitella rakenteet, niin että kuivuvat mahdollisimman hyvin, jos jostain syystä kastuvat. Perustuksiin tällaista tekniikkaa on ollut olemassa Suomessakin jo 25 vuotta Fuktisol.fi
    Tiivis sisältä ulospäin harveneva ja lämmöneristys ulommaiseksi, helppoa kuin heinän teko tai sitten ei.
    Vesihöyryn osapaine on maanalaisissa rakenteissa helposti toteutettu ulospäin ympäri vuoden, kuivuu hyvin lämmön avulla. Betonilattiakin saadaan nopeutetusti kuivumaan kahteen suuntaan, kun eristys on laatan alla ja harveneva.
    Allekirjoittanut yhdistänyt ilmankuivaajan ja alaspäin kuivuvan rakenteen, ei suurempaa ongelmaa edes muovimattojen kanssa.

    Vastaa
  • Vallitseva konsepti edullisuudessaan betonielementtipuolelle on kopioitu Saksassa, missä muovin alla on paksu villa ulompana. Rakennusaikainen kosteus puskee senkin läpi, kun jäätyy ja sulaa muutaman kerran. Törkeintä on jättää elementteihin sisään vesilätäköitä.

    Vastaa
  • Ei vaan hengitä saati kuivu

    Ja suljetaan edelleenkin rakenne polyuretaanieristellä niin pöytä on katettu.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia