Ilmastoitu painajainen – onko se totta?

Tietoa kirjoittajasta Esko Kukkonen
DI, eläkkeellä oleva ympäristöministeriön yli-insinööri, toiminut myös tutkijana ja rakennuttajana. Nykyisin alan freelance-toimittaja.
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Kun vanhat viisaat ja asiaa tuntevat tahot puhuvat, on muiden syytä kuunnella vaiti. Mutta emeritus professori Matti Ollilan alkukesästä Rakennuslehdessä esittämät väitteet antoivat minulle aiheen lähettää vastinetta lehteen, sillä niin läheltä nuo väitteet sivusivat minua. Siksi kirjoitin seuraavan mielipiteeni.

Ensinnäkin lyhyesti Ollilan esityksen otsikosta, joka on lainattu tunnetusta 1940 luvun amerikkalaisesta romaanista. Tekijä, tunnettu kirjailija Henry Miller, pyrki kirjallaan sukupolvensa tavoin arvostelemaan silloista amerikkalaista yhteiskuntaa ja sen liiallista luottamusta teknisen kehityksen siunauksellisuuteen. Eräänlaista takaisin luontoon ajattelua ja varmaan aiheellistakin tekniikan kritiikkiä. Mutta onko se myös kirjoittajan, ansioituneen tekniikan kehittäjän ja rakennustekniikan pitkäaikaisen opettajan, ajatusten nykyinen lähtökohta?

Käsitteet ilmastointi ja ilmanvaihto ovat Ollilan mielipiteessä vapaasti sekoitettu keskenään. Ilmastoinnilla, johon kiinteästi liittyy koneellinen jäähdytys, on yli sadan vuoden historia. Sitä käytettiin aluksi teollisuudessa prosessien laadun parantamiseen. Vasta muutaman vuoden päästä koneellinen jäähdytys sai tilaa myös ihmisten viihtyvyyttä lisäävänä. Ensimmäiset ilmastoidut elokuvateatterit sata vuotta sitten New Yorkissa olivat menestys ja pian koko maa oli tulvillaan ilmastoituja teattereita. Koneellinen jäähdytys, hyvin tai huonosti toteutettuna, yleistyi nopeasti myös muissa tiloissa, toimistoissa, hotelleissa ja kodeissa, tuoden helpotusta helteisiin. Tähän saumaan ja tekniikan leviämisen vastustamiseen osuu tuo Henry Milllerin teos.

Nykyisin koneellinen jäähdytys ja ilmastointi ovat hyvin tavallisia lämpimissä maissa, yhä enemmän myös Suomessa. Meillä on monilla paikkakunnilla käytettävissä jopa energiateknisesti ja ekologisesti pätevä kaukojäähdytys. Tämänkin kesän helteissä se on varmaan pelastanut lukemattomia ihmishenkiä. Etenkin meidän vanhojen ja sairaiden ihmisten kuolleisuus kasvaa merkittävästi helteiden koittaessa. Viileässä on myös helpompi ja tehokkaampi tehdä töitä. Koneellinen jäähdytys miellyttää myös autoilijoita. Valtaosa Suomenkin henkilöautokannasta varustetaan tänään koneellisella jäähdytyksellä, ilmastoinnilla, lyhyesti AC.

Ilmanvaihdon merkitys on toisenlainen. Sillä pyritään pitämään huoneilman laatu sellaisena, että se on harmitonta hengittää, eikä se sisällä haitallisia epäpuhtauksia. Kun ensimmäisiä ilmanvaihdon virallisia vaatimuksia laadittiin 1970-luvulla Sisäasianministeriössä, olin siinä vastuullisena mukana. Lähtökohtana meillä oli, että perusteena on oltava vain ihmisten tutkittu tarve, ei mikään tekninen ratkaisu. Siksi ei haluttu asettaa mitään järjestelmää toisen edelle. Vain saavutettu sisäilman laatu ratkaiskoon. Sama henki on käsittääkseni ollut voimassa jatkossakin. Mitään järjestelmää ei ole kielletty, jos se vain toimii. Näitä toimimattomia laitoksia tosin löytyy, niin koneellisen kuin painovoimaisen ilmanvaihdon puolelta riittävästi, kuten Ollilakin kertoo. Epäilystä tuon määräyksen laadintaan liittyvästä korruptiosta on esitetty aiemminkin, mutta ainakaan valmistelijoille ei niitä rahoja riittänyt. Liekö ollut ollenkaan. Mutta väittäähän aina saa!

Professori Ollilan mielipiteeseen 0- energiatalosta ja nykyisestä suuresta innosta kiristää talojen energiamääräyksiä on helppo yhtyä. Vauhti niissä asioissa on ollut aivan liian kova. Ehkä tavoitteetkin on asetettu väärin. Aika olisikin nyt miettiä miten homma saadaan jatkossa haltuun paremmin.

Kuitenkin on väärin syyttää ministeriön henkilökuntaa asian huonosta hoidosta ja punavihreästä värityksestä. Asiantuntijat tekevät varmaan parhaansa EU:n ja ministeriön johdon asettamissa rajoissa. Rakennusala itse on myös vahvasti asian takana. Suosittelen lukemaan vaikka ERA 17 julkaisua, jossa sekä poliittinen johto että rakennusalan johtohenkilöt julkituovat suuren intonsa ja kiireensä kehittää rakentamista yhä energiaa säästävämpään suuntaan. Ei tuota asiaa voi ministeriön virkamies muuttaa, vaikka ehkä haluaisikin. Enkä myöskään usko, että sisäministeriössä oltaisiin asiaan paljon paremmin paneutuneita. Tuskinpa se muutos auttaisi. Peiliin katsominen voisi itse kullekin olla tehokkaampaa.

Esko Kukkonen

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Ilmastoitu painajainen – onko se totta?”

  1. Tässä muistin virkistämiseksi Matti Ollilan blogi, joka herätti kesän alussa vilkasta keskustelua:

    Ilmastoitu painajainen

    Näkökulma Matti Ollila – 02.06.2014 –  19

    Otsikko on lainattu Henry Millerin samannimisestä kirjasta. Osa faktoista perustuu Dipolissa pidettyihin ”Tekniikan Päivien” luentoihin (Panu Kaila, Michael Gasik, Juha Vinha). Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ovat omiani.

    Nykytilanne

    Sisäilmaongelmista kärsivien ihmisten sekä niitä aiheuttavien homekoulujen, lastentarhojen ja laitostilojen määrä Suomessa on hälyttävän suuri. Vaikutukset kansanterveyden ja kansantalouden kannalta ovat todella merkittäviä. Riskiryhmään arvioidaan kuuluvan yli 40% kouluista, 20% asunnoista ja 5% toimistoista.

    Tilanne on häpeäksi rakentamisen eri osapuolille ja kohdistaa huomion suunnittelijoiden, rakentajien ja rakennuttajien ammattitaitoon sekä valvonnan ja huollon rutiineihin.

    Rakennusalan järjestöt RIL ja SKOL ovat tässä asiassa hampaattomia jäsenistönsä eturistiriitojen vuoksi.
    Erityistä kritiikkiä on syytä kohdistaa jatkuvasti muuttuviin ja kiristyviin talotekniikan normeihin ja määräyksiin. Niitä kehiteltäessä ovat kaupalliset intressit olleet teknistaloudellisia tavoitteita tärkeämpiä.

    Mistä on kysymys?

    Luonnollinen painovoimainen ilmanvaihto ja tuuletus on monissa rakennuskohteissa korvattu koneellisella ilmastoinnilla ja pullotiiviillä rakentamisella. Näin on aikaisemmin hyvin toimineiden koulurakennusten tilalle saatu mikrobien ja homeen kehittymiselle otolliset olosuhteet, joissa oppilaat eivätkä opettajat pysty työskentelemään.

    Muutostöiden perusteluna on pidetty kuvitteellista energiakustannusten säästöä. Huomiotta on jätetty itse muutostöiden, niiden korjausten ja huollon kustannukset. Sama koskee homekoulujen mahdollisen purkamisen vaikutusta kustannuksiin sekä tarvittavien tilapäisparakkien merkitystä opetuksen laadun ja oppilaiden viihtyvyyden kannalta.

    Tiettävästi Ruotsissa ja monissa muissa EU-maissa on päätetty säilyttää koulujen luonnollinen ilmanvaihto ja näin vältetty home- ym ongelmat. Samanlaista järjenkäyttöä määräysten tulkinnassa tulisi meilläkin harrastaa. Vaikeutena on se, että erilaiset EUssa kehitellyt ohjeet pyritään Suomessa saamaan heti ensimmäisenä lain ja määräysten muotoon, ympäristöministeriön yli-innokkaiden virkamiesten ja lobbareiden toimesta. Etukäteisselvitykset ohjeiden vaikutuksesta rakennusten kustannuksiin ja toimivuuteen on hosumisesta johtuen täysin laiminlyöty.

    Koneellisen ilmastoinnin vaikutukset

    Koneellinen ilmastointi soveltuu parhaiten teollisuuslaitoksiin, ilmanlaadultaan kyseenalaisiin paikkoihin (Kiina), suuriin yleisötiloihin ja toimistorakennuksiin. Sen sijaan asunnoissa ja kouluissa sen käyttö tulisi rajata vain erityistiloihin.

    Nykyinen vaatimus sisäilman vaihtamisesta kahden tunnin välein on osoitus lähinnä laitevalmistajia suosivasta normituksesta. Teknistä perustelua määräykselle lienee vaikea keksiä. Tiheästi vaihtuva , huomattavan suuri ilmamassa pitää pakkaskaudellakin ottaa ulkoa, lämmittää, puhdistaa ja kuivata. Kun tällä poistoilmalla lämmitetään sisätilaa, on selvää, että energiapanostus IV-laitteisiin on paljon suurempi kuin siitä lämmitykseen saatava hyöty. Toisaalta sisäilma joudutaan kuumina kesäpäivinä lämmittämisen sijasta jäähdyttämään. Tämä lisää asumismukavuutta, mutta samalla huonontaa energiatasetta.

    Tavallisissa käyttörakennuksissa kuten kouluissa, asunnoissa jne koneellinen ilmastointi on kokonaiskustannuksiltaan epätaloudellinen ja terveysvaikutuksiltaan haitallinen ratkaisu. Homealtistusten lisäksi on otettava huomioon ilmastoinnin melutaso, jonka huomaa vasta, kun se katkaistaan. Pullotiiviissä ympäristössä asuminen on paitsi epäinhimillistä myös varmasti epäterveellistä.

    Koneellisen ilmastoinnin haittavaikutukset perustuvat poistoilman sisätiloihin synnyttämään imupaineeseen, joka ei saisi ylittää (2…3) Pa. Mittauksissa on todettu 10-kertaisia ja paljon suurempiakin arvoja, joiden säätely ei ole yksinkertaista. Imupaine aikaansaa haitallisia mikrobi-esiintymiä maanvaraislattioiden reunasaumojen, mahdollisten halkeamien sekä ulkoseinien työvirheiden kautta.

    Kerran koneellistettujen rakennusten ilmastointikorjaukset ovat usein epäonnistuneet. Esimerkkejä löytyy mm Espoosta ja Launeen koulu Lahdesta, joissa väistötiloina toimivat parakit ovat rumia, kalliita ja oppimisympäristönä epäinhimillisiä. Myös Suomen vanhimman koulun lopettaminen Jyväskylässä johtunee koneellisesta ilmastoinnista. Vastakkaisena esimerkkinä on Tampereelle rakennettu Steiner-koulu, jonka valistunut rakennuttaja edellytti tehtäväksi luonnollisella ilmastoinnilla. Se on kuulemma paikkakunnan ainoita ongelmattomia koulurakennuksia.

    Painovoimaisen ilmastoinnin merkitys

    Luonnollinen ilmanvaihto ei vaadi koneita eikä ylimääräistä energiaa. Kohtuullinen tuuletus varmistaa tarvittavan ilmanvaihdon. Vaipparakenteet voivat olla hyvin eristettyjä, mutta hengittäviä sekä suunnitellusti tuuletettuja. Näin sisäpuolinen paine kohdistuu lähinnä ulospäin estäen tehokkaasti mikrobien synnyn ja haittavaikutukset sisäilmaan. Painovoimainen ilmastointi on kustannustehokas ja ongelmaton perusratkaisu, joka ei vaadi talonhoidolta mitään erikoisosaamista. Samalla se varmistaa terveellisen ja miellyttävän asumismuodon.

    0-energiatalot

    Ajatus 0-energiatalosta on houkutteleva ja toisaalta epäuskottava. Pääenergialähteen ollessa aurinkopaneelit tai maalämpö saattaisi ratkaisu olla toimiva. Sen sijaan ylimitoitettu lämpöeristys, pullotiiveys ja koneellinen ilmastointi saattavat olla riski sekä rakennuksen että asukkaiden terveydelle. Rakentamis- ja työvirheiden sekä myöhemmin tehtävien muutosten vaikutus saattaa olla merkittävä.

    Vaipan kastepisteen jääminen ylipaksun lämpöeristeen sisään merkitsee kosteuden vähittäistä kulkeutumista ennalta arvaamattomiin, ehkä hyvinkin hankaliin rakenneosiin. Ilmiö on varmasti hidas, mutta hyvin todennäköinen. Tavoite rakentaa tällaisia taloja on asetettu analysoimatta mahdollisia seurauksia, jotka saattavat olla vielä ikävämpiä kuin hometaloissa.

    Mitä pitäisi tehdä?

    Koulurakennukset ja asunnot pitäisi pääosin suunnitella painvoimaisella ilmanvaihdolla. Myös ennen hyvin toimineet rakennukset, joihin on myöhemmin lisätty homeongelmia aiheuttanut koneellinen ilmastointi, kannattaisi palauttaa entiselleen. Näin vältettäisiin rakennusten jatkuvat korjaukset, ennenaikainen käyttökielto ja mahdollinen purkaminen.

    Päätavoitteena voisi olla ”terveet ihmiset terveissä rakennuksissa”. Tämän onnistumiseksi tulisi rakennuttajan varmistaa LVI-suunnittelijoita valitessaan heidän kykynsä ja valmiutensa normien ja määräysten luovaan soveltamiseen luonnollista ilmanvaihtoa ajatellen.

    Lopuksi ehdotan rakentamista ja suunnittelua koskevien ohjeiden ja määräysten palauttamista teknistaloudellisen valmistelutyön pohjalta sisäasiainministeriön vastuulle. Punavihreän ympäristöministeriön rakennuskustannuksista piittaamaton väki ei tähän tehtävään sovi.

  2. Ystäväni Esko Kukkosen kaksi viimeistä kappaletta on täyttä asiaa, paitsi että ympäristöministeriön virkamiesten täydellinen puhtaaksipesu on mielestäni tarpeetonta Mokia on tehty, mutta eiväthän he voi sitä tunnustaa vaan pitää esittää, että kaikki järki on kasaantunut ministeriöön. Lisäksi moni eduskunnan vaatimus on jäänyt heiltä noteeraamatta. Saa nähdä, miten käy esim energiatodistusasiassa, Vastarinta järkiperäistämistä kohtaan ministeriössä näyttää olevan kiivasta.En ole nähnyt kenenkään muun kuin ministeriön virkamiesten ja todistusten tekijöiden puolustavan nykymuotoista todistusta.
    Se, että ns rakennusala on jotakin mieltä asiasta, ei tarkoita sitä, että asukkaan/kuluttajan etu tulisisi ajettua. Mitä kalliimpa rakentamista ja mitä enemmän erilaisia teknisiä härpäkkeitä talo sisältää, sitä enemmän katetta niin rakentajille, suunnittelijoille, laitetoimittajille kuin huollolle. KAIKEN TÄMÄN MAKSAA ASUNNON OMISTAJA, JOTA EI KUUNTELE MIKÄÄN TAHO..
    Tarvitaan siis rakennetun ympäristön ministeriö, ympäristöministeriöön voi hyvin jäädä ötökkä-, merimetso- ym asiat..

  3. Jouko unohti, että ympäristöministeriöön on juuri siirretty valtion asuntorakennuttamisyhtiö. Ministeri voi nyt itse ohjata sitä, että hänen vaatimuksensa sosiaalisen asuntotuotannon lisäämisestä pannaan käytäntöön.

    Ministeriössä on paljon asuntorakentamisen ohjaamiseen pystyviä virkamiehiä. He pitänevät huolta, että jäähdytys tulee pakollliseksi ministeriön rakennuttamiin asuntoihin. Muutenkin ministeriö voi näyttää nyt muille mallia miten asuntorakentamisen laatutasoa nostetaan ilman, että sillä on kustannusvaikutuksia. Ministeriö pääsee nyt testaamaan omien lausuntojensa paikkansapitävyyttä. Aina kun ministeriö on laatinut uuden, hyvää tarkoittavan, laatutasoa nostavan rakentamismääräyksen, on jälkilauseeksi kirjattu ministeriön virkamiesten taholta, että tämän kustannusvaikutus on lähes olematon.

  4. En toki ole unohtanut ympäristöministeriön urotekoja kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon edistämisessä, vuokrathan ovat nyt korkeammat kuin koskaan. Kuinka korkeaksi ne nousevatkaan kun virkamiehet ryhtyvät oikein olan takaa A-KRUUNAAMAAN asuntotuotantoa.
    Eikä pidä myöskään unohtaa virkamiesvetoista, poliittista täkyä REMONTTI OY:tä, joka suitsait korjaaa homekoulut ja muut homepesät. Valtiovarainministeriön virkamiehet saanevat kunnian näyttää kyntensä homekorjaamisessa.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi