Kiinteistö- ja rakennusala kohtaa jatkuvasti uusia vaatimuksia sekä laadun että toiminnallisuuden osalta. Sopeutumiskykyä on testattu pandemian aiheuttaman etätyöaallon, ilmastokriisin kiihtymisen ja viimeisimmäksi taloudellisen laskusuhdanteen kourissa.
Ala tarvitsee lisää sekä kestävyysosaamista että -osaajia. Sopeudumme ja menestymme tulevaisuudessakin, kun hyväksymme jatkuvan muutoksen tilan, monipuolistamme osaamistamme ja vahvistamme yhteistyöverkkojamme.
Kiinteistö- ja rakennusalan merkitys on vetovoimatekijä
Toimialan korkeakoulut ovat saaneet lisättyä aloituspaikkoja mm. Kestävän kasvun ohjelman myötä, mutta kärsivät yhä tiukasta taloudellisesta tilanteesta. Pulaa on sekä opiskelijoista että opettajista. Miten voisimme lisätä kiinteistö- ja rakennusalan houkuttavuutta?
Nuorten kiinnostusta alaan voitaisiin kasvattaa merkityksellisyyden kautta. Rakentaminen koskee meitä jokaista, sillä alalla huolehditaan kaikkien meidän kodeista, kouluista ja kotikaupungeista. Alan yhteiskunnallinen vaikuttavuus on myös suuri: kulutamme valtavasti sekä energiaa että luonnonvaroja ja muodostamme suuren osan suomalaisten kansallisvarallisuudesta.
Tutkimusten mukaan työntekijöiden odotukset työnantajien osallistumiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun ovat voimakkaassa kasvussa. Kiinteistö- ja rakennusalan on mahdollista profiloitua tulevaisuuden ongelmien ratkaisijana ja näin tarjota merkityksellisiä työpaikkoja nuorille.
Jatkuva oppiminen kehittää sopeutumiskykyä
Nopeasti muuttuvassa maailmassa myös jo alalla toimivilta asiantuntijoilta kaivataan monipuolisuutta ja kykyä omaksua uutta tietoa tehokkaasti. Pohjatutkinnon avulla saavutettu katsaus alaan mahdollistaa työelämään siirtymisen – ja siitä alkaakin oppimisen seuraava vaihe!
Työn ohessa opiskelu on yhä suositumpaa, sillä sen avulla voidaan ylläpitää ja kehittää olemassa olevaa osaamista. Lisä- ja täydennyskoulutus onkin alan elinehto tulevaisuudessa. Digitaalisia oppimisympäristöjä on alalla runsaasti saatavilla, mutta oppimisille olisi kyettävä antamaan myös aikaa. Meidän olisi pystyttävä arvioimaan tuottavuutta eri tavoin, ei vain siihen käytetyn ajan, vaan myös luodun arvon kautta.
Työmaat ovat monikielisiä, mutta toimistot eivät
Useaa alaa Suomessa haastaa osaajapula, johon tarjotaan usein ratkaisuna työperäistä maahanmuuttoa. Rakennusalalla onkin tästä runsaasti kokemusta. Työmaat ovat monikielisiä ympäristöjä, joissa on opittu toimimaan yhteisen tavoitteen eteen, vaikka yhteistä kieltä ei aina löytyisikään.
Kansainvälisten osaajien on kuitenkin vaikea työllistyä asiantuntijatehtäviin. Projekteissa on totuttu työskentelemään suomeksi, eikä muutosta ole ollut helppo toteuttaa. Tarvitaan myös kulttuurinen muutos: englanninkielisiä työtehtäviä täytyy aktiivisesti luoda ja alan koulutuksia sekä tapahtumia tuottaa myös englanniksi.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Jatkuva kehitys on menestymisen elinehto”