Toimituksen blogi Tapio Kivistö Ei kommentteja

Käynnissä on poikkeuksellisen mielenkiintoinen työsopimuskierros

Parhaillaan käynnissä oleva työehtosopimuskierros on kiinnostavin ja hankalin vuosiin. Keskitettyjen tulosopimusten jälkeen liittoneuvottelut lähtivät käyntiin ensin odotetun kankeasti, mutta teknologiateollisuus sai pelin auki yllättäen jo tällä viikolla. Kahden vuoden sopimus on nostamassa palkkoja sopimuskaudella yhteensä 3,2 prosenttia.

Hankalammalta näyttää metsäalalla, joka ajautui aiemmin näyttävään julkiseen kiistelyyn, kun työnantajien Metsäteollisuus tarjosi Paperiliitolle nollakorotusta palkkoihin ja työntekijät pitivät tarjousta lähinnä loukkauksena.

Kimurantin palkkakierroksesta tekee paitsi rakenne eli liittokohtaisuus myös talouden tilanne. Asetelma oli monta vuotta yksiselitteinen, kun taloudella meni huonosti eikä jakovaraa ollut juuri kenenkään mielestä.

Nyt ongelma on päinvastainen eli kansantalouden hyvä – jopa yllättävän rivakka – veto. Kaikkialla on ymmärrettävää halua nauttia kasvun hedelmistä, vaikka ne olisivat vielä raakileita.

Viime päivät ovat tuoneet neuvottelupöytiin lisää nousuvireisiä uutisia. Pörssiyhtiöiden tuloskierros kertoo, että yhtiöt ovat keskimäärin edelleen erinomaisessa tuloskunnossa ja vihdoin myös liikevaihdot ovat alkaneet kasvaa. Lisää tunteita tulokeskusteluun tuovat keskiviikkona julkistettavat verotiedot viime vuodelta.

Taustalla vaikuttaa vahvasti myös kiky-sopimus, joka on tukenut yrityksiä ja lisännyt työntekijöiden maksuja ja työaikaa. Vaikka teknologiateollisuus pääsikin sopuun ja sen sopimuksesta odotetaan ankkuria muille aloille, syksyn aikana nähdään todennäköisesti vielä monta käännettä.

Rakennusalalla neuvottelut käynnistyvät hiljalleen. Nykyiset sopimukset umpeutuvat ensi vuoden alkupuolella, ja palkkoihin otetaan suuntaa todennäköisesti vientialojen tasoista.

Rakentaminen on paikallista toimintaa, ja täällä toimivien yritysten palkat määräytyvät suomalaisen tason mukaan. Sen sijaan rakennustuoteteollisuudessa kilpailua käydään ulkomaisen valmistuksen kanssa, ja kansainvälistyneet suomalaisyritykset pohtivat, missä tehtaissa mitäkin tuotetta kannattaa tehdä.

On melko sama, nousevatko palkat Suomessa puoli prosenttia tai prosentin, kun esimerkiksi Itä-Euroopassa palkkataso on kuitenkin paljon alempi.

Suomalaisen valmistuksen vahvuus on tämänkin tulokierroksen jälkeen jossakin muussa kuin halvoissa työvoimakustannuksissa. Ennemmin pitää edistää esimerkiksi innovatiivisuutta, laatua ja joustavuutta.

Tapio Kivistö

Päätoimittaja, tapio.kivisto@sanoma.com
Kaikki kirjoitukset

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia