Rakennusten uudet energiatehokkuusmääräykset ja -ohjeet astuvat voimaan 1.7.2012. Rakennuksen määräystenmukaisuuden varmistaminen ja osoittaminen edellyttävät entistä yksityiskohtaisempaa energiatehokkuuden hallintaa ja suorituskyvyn osoittamista. Energiatehokkuuden edelläkävijöille on luvassa kilpailuetua kiristyvillä markkinoilla, sillä jatkossa mennään lähes nollaenergiatasolle.
Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta eli Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D3 valmistui viime keväänä, mutta vasta nyt siihen on alettu yleisesti havahtua. Rakentamismääräysten uudistettavana oleva osa D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta on juuri valmistumassa. Myös uusi rakennusten energiatodistusasetus on valmisteilla. Lisäksi vaatimuksia on tulossa myös korjausrakentamiselle.
Voimaantulevat määräykset kiristävät rakennusten energiatehokkuusvaatimuksia keskimäärin 20 prosentilla. Samalla siirrytään kokonaisenergiamalliin ja eri energiamuodot huomioiviin energiakertoimiin. Nämä vaikuttavat vaatimuksena olevan E-luvun laskentaan.
Tähänastisten selvitysten mukaan uudet määräykset eivät juurikaan kiristä tulevien kaukolämpö- ja maalämpötalojen vaatimuksia, mutta sähkölämmitteisissä rakennuksissa tarvitaan huomattavia pienennyksiä vaipparakenteiden lämpöhäviöihin ja parannuksia ilmanvaihdon lämmön talteenottoon, ehkä myös rakennuksen omaa energiantuotantoa.
Rakennuksen kokonaisenergiankulutuksen lisäksi uudet määräykset tuovat vaatimuksia kesäajan huonelämpötilan hallintaan eli tilat eivät saa lämmetä haitallisesti. Rajat on asetettu kesä-elokuun välisen ajan huonelämpötilan vaihteluille. Muissa kuin pientaloissa tämän täyttyminen on osoitettava dynaamisen laskentatyökalun avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että ikkunoiden auringonsuojausta on parannettava aiemmasta ja/tai on käytettävä koneellista viilennystä. Usein energiatehokkuus mielletään vain lisälämmöneristämiseksi.
Se on kuitenkin kokonaisuuden hallintaa, joka lähtee siitä, että energian tarve saatetaan mahdollisimman pieneksi. Tähän päästään hyvällä ulkovaipan lämmöneristyksellä ja tiiviydellä, ikkunoiden auringonsuojauksella ja tehokkaalla lämmön talteenotolla ilmanvaihdosta.
Näiden jälkeen tulee energian käytön tehostaminen ilmaisenergioiden hyödyntämisen, energiatehokkaiden laitteiden, tarpeenmukaisen käytön ja kulutuksen näytön avulla. Lopuksi tulee pientä energiankulutusta vastaavan energiantuotantomuodon valinta. Hyvän ja kustannustehokkaan tuloksen saavuttamiseksi näihin kaikkiin on kiinnitettävä huomiota jo hankesuunnitteluvaiheessa.
Hyvä energiatehokkuus ei tarkoita myönnytyksiä sisäilmaston laadussa, päinvastoin. Rakennusten energiatehokkuus ei merkitse vain alhaista energiankulutusta, vaan se pitää sisällään myös sisäilmaston laadun. Energiatehokkuus onkin sisäilmaston ja energiankulutuksen suhde. Vaikka perusparannuksessa energiankulutus kasvaisikin, voi energiatehokkuus parantua, jos sisäilmasto samalla paranee merkittävästi – esimerkiksi ilmanvaihtoa lisäämällä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kiristyvät energiamääräykset tulevat – oletko valmis?”