Kosteuden estäminen on tärkeää rakentamisessa

Omakotitalojen sokkelin juureen heitettiin 1950-luvulla lunta lämmöneristävyyden parantamiseksi ja vetoisuuden vähentämiseksi. Ei enää. Ulkoseinän lämmöneristävyys oli 1950-luvulla murto-osa nykyisestä. Kevään tullessa talo lämmitti ja sulatti lumen ja seinän väliin kuivatusraon. Hyvän eristävyyden taloissa lumi jää auringon lämmittäessä sulamaan seinää vasten.

Kattojen lumikuormia on suurennettu. Miksi emme mitoita niin, ettei kenenkään tarvitse mennä katolle lunta luomaan, saati putoamaan katolta? Kunnassani 1960-luvulla lumikuorma oli 100 kg/m². Kun mitoitin taloani 1970-luvun alussa, lumikuorma oli suurentunut 80 prosenttia. Nyt luku lienee 200 kg/m². Kannattaisiko se nostaa yli lukeman 300 kg/m²?

Harjakatoilla on hyvät perusteet. Teknisesti tasakatto on rakennettavissa täysin toimivaksi. Laajat katot tehdään laakeiksi talvien vuoksi! Harjakatoilla on vaaransa talvisin. Katot eivät saa kallistua kadulle, ettei tapahdu kuolemantapauksia jääkimpaleiden alle.

Lumiesteet rikkovat usein kattoja aiheuttaen rajujakin mekaanisia vaurioita sekä vesivuototilanteita.
Kaavoituksessa yleisesti ja rakennusluvissa erityisesti on osoitettava paikat lumenläjitykseen. Sulamisvesien suunnat on pohdittava. Millään mittarilla lumienetäkuljetus ei ole järkevää.
Ilmastomme lämmennee paljon. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät: rajuja myrskytuulia, rankkoja sateita tulvineen, tulipalokuivaa ja joskus todella paljon lunta. Eivät superpakkasetkaan kaikkoa, harvenevat kyllä. Ylihelteiset, erittäin kosteat kesäviikot yleistyvät. Pitää antaa ohjeet ilmalämpöpumpun kesäkäyttöön, etteivät höyrynsulut kastu ulkopuolelta.

Vaikka Pariisin sopimuksen mukaan pääsisimme jonnekin 1,5–2 celsiusasteen lämpenemiseen, aiheuttamamme ilmastonmuutoksen ääri-ilmiöt tahkoavat ongelmia kauan. Ei ole näkynyt ylläpito- ja korjausmalleja vanhan rakennuskannan selviytymiseen ilmastonmuutoksen tyrskyissä.

Materiaalien lämpösupistuminen ja lämpölaajeneminen lisääntyy. Vesi laajenee jäätyessään, ja jää laajenee lämmetessään. Lämpötilan sahaaminen nollan asteen ympäristössä lisääntyy. Talven ja kesän lämpötilojen ero on noin 90 celsiusastetta. Kevättalvella vuorokauden lämpötilaero voi mustalla pinnalla etelä-länsisuunnalla olla yli 70 celsiusastetta.

Rakennettu ympäristö on 99 prosenttia ihmisten ajankäytöstä, 74 prosenttia Suomen kansanvarallisuudesta, 63 prosenttia investoinneista, 46 prosenttia kasvihuonepäästöistä, 41 prosenttia energian loppukäytöstä, 20 prosenttia bruttokansantuotteesta ja 11 prosenttia työllisyydestä.

Rakentamisen pääohjausministeriö edustaa valtion budjetista promilleja. Rakentamisen vastuuta on ripoteltu eri ministeriöihin. Normiohjaus oli 1960-luvulla rakennushallituksella, joka kuului valtiovarainministeriöön. Rakennetun ympäristön lohkot pitää koota yhteen ja omaan ministeriöön.
Hometta ei synny ilman kosteutta. Tätä totuutta on pyöritelty 20 vuoden aikana yli sadassa projektissa. Rakennusfysiikan perusteos kirjoitettiin yli 40 vuotta sitten. ”Homekomiteatyötä” jatketaan… Tiedot on, taidot pitää vaatia. Kosteuden esto on toiseksi tärkeintä rakentamisessa. Tärkeintä on rakenteiden lujuus ja vakaus.